Kohtalon polku

Huomenna on jouluaatto.  Jouluna pitäisi olla maassa rauha ja
ihmisillä hyvä tahto, mutta onko Suomessa.  Uusnatsit partioivat
kaduilla, polttopulloja heitellään pakolaisten hätämajoitustiloihin,
lietsotaan vihaa maahanmuuttajia kohtaan ja luodaan pelon
ilmapiiriä.  Eräs lietolainen kunnanvaltuutettu on valinnut missiokseen
maahanmuuttovastaiset kirjoitukset, joita hän on suoltanut
kymmenittäin lähes joka päivä omalle blogilleen, luulisi, että
diplomi-insinööriksi kouluttautunut mies omaisi edes jotain sivistystä
mutta ei.  Tarkoitus lieneekin suunnata huomio perussuomalaisten jatkuvista
takinkäännöistä ja äänestäjien pettämisistä pakolaisten niskoille.  Edes
jokavuotista Raukkalan tien parannushanketta ei ole tuotu eduskuntaan
aloitteeksi, vaikka nyt ollaan jo hallituksessa.  Puheenjohtaja Soini vannoi
perussuomalaisten istuvan hallituksessa seuraavat neljä kiukunsyöntikautta
tapahtui mitä tahansa, mutta sitähän saa mitä tilaa.

Liedon kunnallispolitiikassa valta on siirtynyt virkamiehille, vaikka se kuuluisi
kuntalaisten valitsemille luottamushenkilöille.  Vallankaappauksen on mahdollistanut
kunnanhallituksen jatkuvat myötäilyt virkamiesjohdolle.  Lietolaisissa
pääpuolueissa onkin havaittavissa jakaantumista kunnanhallituksen pöytäkunnan
jäsenien linjaan ja toisaalta muiden toimijoiden linjaan.
Kokoomuksesta on lähtenyt jo kaksi valtuutettua Kepuun, Kepussa taas on kaksi napaa,
joka ilmentyi selvimmin Jokilaakson kaavaäänestyksessä, myös Sosialidemokraateissa
tapahtui merkittävä muutos Kari Haapasen lähdettyä luottamustoimista.

Liedon perussuomalaiset ovat pysyneet suhteellisen yhtenäisenä, kiitos työnjaon, jonka
perusteella Juhani Pilpola pysyttelee näennäisesti asialinjalla ja jättää ihmisten
ärsyttämiset, solvaukset ja rasistiset osuudet Hannes Heikkilälle.

Liedon kunnan talousarvio ensi vuodelle hyväksyttiin varsin sopuisasti, vaikka parikin
aiheellista muutosesitystäkin tehtiin.  Erityisesti olisi pitänyt tarttua perussuomalaisten
esitykseen Taatilan kouluhankkeen lykkäämisestä vuodella, sillä valtuutetuilla ei
ole mitään käsitystä mitä kouluhanke tulee maksamaan ja mitä muita vaikutuksia hankkeella on.
Vuoden aikana näitä olisi pystytty selvittämään ja päätökset olisi voitu tehdä tiedon perusteella.

Samoin terveydenhoitomaksujen korotuksista ja uusista maksuista olisi voitu pidättäytyä,
maksukorotukset kohdistuvat täysimääräisesti kaikkein vähävaraisempiin kuntalaisiin.

Tulevakin vuosi jatkunee samaa rataa, tosin kausi loppuu vuoden 2016 lopussa ja sen jälkeen
on vielä jatkoaikaa kevääseen jolloin ovat uudet vaalit.  Sitä ennen pitäisi päättää mm valtuutettujen
määrästä, nyt heitä on 43+6 kpl.

Pienyrittäjän kiirastuli

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu huomenna maanantaina istuntoon
joka olisi pitänyt olla jo viime maanantaina.  Kun ilmoitus
Turun Tienoossa oli jäänyt julkaisematta, niin päätettiin pelata
varman päälle ja pitää kokous 14.12.2015.

Valtuuston kokouksessa käsitellään ensi vuoden talousarviota,
ohjetta joka sanelee ensi vuoden toiminnan raamit.  Pikku
puheiden jälkeen kaikki puolueet hyväksyvät tekeleen ja puolueen
puheenvuoroissa vielä kehuvat hyvää yhteishenkeä ja kiittelevät
toisiaan.  Ei ehkä pitäisi, sillä paljon on heikkouksia paketissa,
palvelut huonevat ja maksajiksi tulevat vähävaraiset kuntalaiset.

Maanantaina 14.12. on meille yrittäjille taas verojen tilityspäivä,
on raavittava kasaan arvonlisäverot lokakuulta ja palkkojen
ennakonpidätykset, siinä on tekemistä joka kuukausi
pikkuyrittäjille.  Kukaan ei ole niin köyhä kuin pienyrittäjä,
joka myy työvoimaansa, elää siis kädestä suuhun.  Jos et
pysty kaikkia velvotteita hoitamaan, joudut kyllä pyöritykseen
ja viranomaisten hampaisiin.

Yrittäjä maksaa kaiken itse, et saa työttömyyskorvauksia eikä
sinun perheenjäsenesikään niitä saa, koska oletetaan että yritystoiminta
on perhehommaa.  Olet kaikkien työaikalakien ulkopuolella ja
lomapäivät olet poissa toimista omalla kustannuksellasi.  Esimerkkinä
voin mainita vaikkapa että  itseolen viimeksi saanut sunnuntaityökorvausta
1980-luvun alussa.

Yrittäjän kovalla työllä hommattuja rahoja kärkkyy niin moni, yrittäjä
itse on viimeisellä sijalla .

Kirje rintamalle

Selailin appeni Paavo Kerkon jäämistöä ja sieltä löytyi äidin kirjoittama kirje pojalleen
rintamalle.  Kirje on yksi paketin mukana lähetetyistä viesteistä, pakettiin oli kaiketi
kerätty kaikkea tarpeellista, mitä oli saatavilla.  Kirjeen päiväys on 13.8.1941, jolloin
suomalaiset joukot olivat Karjalan Kannaksella etenemäsässä kohti Itä-Karjalaa.

Näin kirjoittaa Kerkon talon emäntä Marttilasta:

Terveiset täältä kotoa pojalleni mammalta, kuinka se aika siellä menee, kun
omaisetkin ovat kaikki täällä kaukana.  Muista, että Jumala voi varjella
meidät joka paikassa jos se on hänen tahtonsa vaan.  Kyllä se hyvä olisi, että
terveenä takaisin pääsisit, ei nyt mitään muuta kuin hyvästi ja voi hyvin, sitä
toivoo kotiväki, mamma kirjoittaa tähän pienen runon

Sinä herra mun syntini kuollessas jos pois otit ristillä kerran.  Minä autuas olla
nyt uhrissas saan armosta taivahan, koska Sun armosi herra on suuri.

Minun syntieni vuoksi sua rangaistiin oi Jeesus, minun tähteni ruumiisi
runneltu sun vaivasi aukaisi taivaan, on armosi Jeesus niin suuri.

hyvästi

Kyläkierros Liedon Asemalla

Eilen maanantaina oli Pahkamäen koululla ensimmäinen Liedon
kunnanhallituksen kyläkierros.  Vastaavia tilaisuuksia lienee
tulossa muihinkin Liedon kyläkeskuksiin.  Tilaisuuden
tarkoituksena sanottiin olevan kuunnella kyläläisten asioita, mutta
konkreettisiin toimenpiteisiin tuskin on mahdollisuuksia, koska Liedon
kunnalla ei ole rahaa.

Kokoontumisessa keskusteltiin mm seuraavista asioista; terveysaseman
lakkautus, Fölin liikennöinti, Pahkamäen koulun lähistön liikennöinti
sekä ohuesti myös 9- ja 10-tien linjaus.

Terveysaseman lakkautuksella kunta säästää 64.000 euroa, vastaavasti
asemalaisten palvelut huononevat vähintäinkin samalla summalla.
Kyläläiset esittivät monellakin suulla kevennettyä vaihtoehtoa, jossa
terveydenhoitaja tekisi perustoimenpiteitä kuten mittauksia ja rokotuksia.
Tilat olisivat koulun yhteydessä olemassa, mutta rahat puuttuvat.  Asialla
olisi kuitenkin kiire, sillä terveysasema lakkautetaan joulukuun puolessa
välissä ja jos aikaa jatkoon kuluu liikaa, ei sitäkään palvelua enää
tule.

Liikenteen nopeuksien hillitsimiseksi kaivattiin nopeusnäyttötauluja ja
koulun kohdalle hidasteita.  Samoin kevyen liikenteen väylissä
olisi lisäystarvetta, esimerkiksi Pahkamäentien reunaan.

Kyläläisiä oli paikalle tullut noin kuusikymmentä eninmäkseen meitä
yli 60-vuotiaita.

Joulukin taas lähestyy, odotan jo innokkaasti perussuomalaisten joka-
vuotista aloitetta Raukkalan tien parantamisesta, nytkun Persut ovat
hallituspuolue,niin läpimeno tuntuu jo varmalta.

Saukonojan koulun lakkautus

Olin torstaina 15.10. Liedon kunnan tiedotustilaisuudessa jossa käsiteltiin Saukon-
ojan koulun lakkauttamista sekä Taatilan koulun rakentamista.  Kunta oli koonnut
korokkeelle johtajia ja päälliköitä todistamaan asian oikeutusta, vaikka
äänessä lähinnä olikin kunnanjohtaja.  Teknisen puolen virkamies ei sanonut
sanaakaan koko näytelmän aikana.  Teppo Vähä-Mäkilästä tuli mieleen
Pontius Pilatus, joka pesi kätensä...

Tilaisuudessa ei oikeastaan kukaan vastustanut Taatilan koulun rakentamista, vaan
saukonojalaiset yhteisrintamana vastustivat Saukonojan koulun sulkemista.
Edellisenä päivänä oli ollut vastaava tilaisuus koskien Kisakallion koulun
lakkautusta, Kisakallion koulu on entisen Kirkonkulman koulun filiaali, vaikka
en ollutkaan siinä tilaisuudessa, olivat kuntalaisten ajatukset samoja.

Kunnan virkamiehet korostivat, että virkamiehet esittävät ja luottamushenkilöt
päättävät, näinhän kunta toimii, tämä pääperiaate olisi syytä muistaa
muulloikin.

On ilman muuta selvää, että koulun loppuminen miltä tahansa kylältä on viimeinen
niitti joka näivettää kylän.  Myöskin on täysin varmaa, että Taatilan koulu
valmistuttuaan lakkauttaa enemmin tai myöhemmin Yliskulman koulun.

Taatilan koulun rakentamisasia tulee lähiaikoina Liedon kunnanvaltuuston
päätettäväksi.  Toivon todella, että päätös tehdään oikeilla tiedoilla eli
päätöshetkellä tulee olla realistinen kustannusarvio koko hankkeesta
 ja kaikki asian sivuvaikutukset pitää olla tiedossa.  Saukonojan
tilaisuudessa esitetyt oppilasarviot eivät oikein vakuuttaneet.

Taatilan koulu

Tämän aamuisessa Turun Tienoossa oli lukijoiden palstalla
lietolaisten koululasten vanhempien ihmettelyjä siitä
miten Saukonojan koulun lopettamisesta järjestettävä
yleisötilaisuus on ajoitettu koululaisten syysloman ajaksi,
yleisötilaisuus on torstaina 15.10. kunnantalolla.

Saukonojan ja Kisakallion koulujen lakkautukset liittyvät
uuden Taatilan koulun rakentamiseen.  Koulun hanke-
suunnitelmat ovat läpäisseet teknisen lautakunnan ja
kunnanhallituksen käsittelyt muutoksitta.  Ja varmaankin
lähiaikoina ne tuodaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.

Hankkeen kustannusarviona on mainittu 8 miljoonaa euroa,
vaikka todellisuudessa hanke maksanee vähintään 12 miljoonaa
euroa.  Liedon kunnan toteuttamien viiden viimeisen rakennushankkeen
neljä hanketta on ylittänyt kustannusarvion reilusti.  Yleensä
kustannusarviot ylittyvät huonon suunnittelun ja asioiden hoidon
takia, myös suunnitelmat voivat matkalla merkittävästi muuttua.

Saukonojalaiset arvostelevat kunnan tapaa toimia tässä hankkeessa,
on kuitenkin huomioitava, että allekirjoittajien joukossa on mm kunnanhallituksen
jäseniä sekä muitakin huomattavia kunnan luottamushenkilöitä, silti
kaikki päätökset on tehty kunnan elimissä yksimielisesti.

Olen edelleen sitä mieltä, että Taatilan kouluhanketta pitäisi ainakin
lykätä  vuodella, jotta huolellisesti voitaisi tarkistaa hankkeen
suunnitelmat, tarve ja vaikutukset ja jos siltä näyttää voi koko
hankkeesta luopua, ottaen huomioon Liedon kunnan heikon rahatilanteen.

Samaisesta Turun Tienoosta saimme lukea, että perussuomalaisten
piirin puheenjohtaja Juhani Pilpola ei enää jatka puheenjohtajana
syksyn piirikokouksen jälkeen.  Saman päivän Turun Sanomissa
oli asiasta kattavampi juttu, jossa mainittiin, että Junani Pilpola ei
olisikaan aivan ehdottomasti luopumasta tehtävästä, vaan voisi
tehdä Saarakkalat ja harkita asiaa uudelleen.  Paikalle olisi
tulossa vankemmin TS:n mukaan Janne Aso, joka on kuitenkin
uuspersu, hän loikkasi Kepusta 2011, joidenkin mielestä tämä
voi olla rasite ja todiste pyrkyryydestä.

Liedon budjetti

Liedon kunnassa laaditaan parhaillaan talousarviota ensi vuodelle.
Tämänhetkisten tietojen mukaan menoja on tiedossa kolme
miljoonaa euroa enemmän kui tuloja.  Näyttää siis huonolta.
Lautakunnat tulevat esittämään kohteita joista voitaisi saada
säästöjä, mutta lopullisesti budjetista ja sen seurauksista
päätetään kunnanvaltuustossa.

Kolmen miljoonan vajetta voidaan keriä kokoon esim. veroprosentin
korotuksella, kunnallisten maksujen lisäämisellä, palvelujen
vähentämisellä ja huonontamisella, luokkakokojen kasvattamisella jne.

Myöskin investoinneista luopumalla tai niitä siirtämällä saavutetaan
kustannussäästöjä.  Esimerkiksi Taatilan koulu on ylimitoitettu
pöhötautinen investointi, joka toteutuessaan aiheuttaa Saukonojan,
Kisakallion ja myöhemmin Yliskulman koulujen sulkemisen.
Taatilan kouluhanketta kannattaisi vielä tutkia hyvin tarkkaan, mikä
on todellinen tarve, käyttömahdollisuudet sekä tarvitaanko kalliita
virolaistyyppisiä ratkaisuja.

Tämän päivän TS:sta saimme lukea, että Sotelautakunta on" löytänyt"
säästökohteeksi mm Liedon Aseman terveyskeskuksen sulkemisen,
Sulkupäätöksessä vedotaan Liedon kunnanvaltuuston viime vuonna
tekemään päätökseen, jonka perusteella päätettiin sulkea terveys-
asema kun nyt entisissä Säästöpankin tiloissa oleva päivähoito
siirtyy Tammentuvalle, jossa sitten tehdään iso remontti tiloihin.
Mutta kuinka ollakkaan kunnalla ei ole rahaa kyseisen remontin
toteuttamiseen ja jos Terveysasema suljetaan jäävät tilat
tyhjäksi, eikä mitään säästöä synny.

Liedon kuntakin aikoo maksattaa talousvajeensa pienituloisilla
eläkeläisillä, opiskelijoilla, työttömillä ja muilla köyhillä, joita on todella
paljon.

Tähän asti on budjetti tasattu ylijäämätilin varoilla joita vieläkin
lienee noin neljä miljoonaa, joten näin voitaisi tehdä ainakin
kerran vielä.

Loikaten Liedossa

Lietolainen Kokoomuksen kunnanvaltuutettu Tomi Pohjankukka loikkasi Keskustaan.  Tieto
ei tullut aivan yllätyksenä, jotain sen suuntaista kohinaa kuului jo viime viikonvaihteessa.
Muistelisin, että Tomi Pohjankukka olisikin varsinainen kolmiloikkaaja, sillä ura alkoi
vihreänä, sitten Kokoomukseen ja nyt Keskustaan.

Liedon Kokoomuksessa täytyy olla jonkinlaista kuohuntaa ja valtataistelua, sillä enää ei
ole kysymys sattumasta, kun kaksi valtuutettua on jo lähtenyt.  Ruottun erottajaisissa
äänet jakaantuivat 8-4  erottamisen puolesta, joten kaksi voi olla vielä liipasimella.

Kesken valtuustokauden loikkaaminen toiseen puolueeseen tuntuu pettämiseltä,
sillä vain äänestäjien tulisi päättää kuka valtuustossa on ja millä mandaatilla.
Vaikuttaa myös siltä, että Tomi Pohjankukan lähtöhalut puhkesivat huippuunsa,
kun käsiteltiin asiaa jossa hän itse on osallisena.

Kirkkotien ja Aurajokirannan kaava jatkaa kulkuaan kunnan rattaissa ja lopullisesti
asiat ratkeavat vasta vuosien jälkeen.  Mikä sitten on kuntalaisten etu, jota kaikki
sanovat ajavansa?

Liedon kunnallispolitiikkaa

Liedon kunnallispolitiikka on käynnistynyt lomakauden jälkeen,
hitaanlaisesti, mutta on kuitenkin.  Kunnanvaltuusto kokoontuu
24.8. ensimmäiseen loman jälkeiseen kokoukseen, kokousta
edeltää muutaman tunnin alkupalaveri, jossa suunnitellaan
ensi vuoden talousasioita ja toimintaa.

Listalle tulee varmaankin jälleen mm Liedon aseman terveyskeskuksen
sulkeminen, jota ei saa päästää tapahtumaan.  Puntaroitavaksi tulevat
myöskin veroluonteiset maksut kuten vesi- ja viemärimaksut, kiinteistö-
vero ja muutkin kunnan perimät maksut, jotka mielestäni nyt jo ovat
huipussaan, eikä kuntalaisten maksukyky tahdo enää riittää
nykyisinkään maksuihin.

Arvatenkin mietitään myös kunnan veroprosentin nostoa, mutta sekin
alkaa olla tapissa.

Kunnanhallitus piti ensimmäisen loman jälkeisen kokouksensa 10.8.
listalla oli muutamia luottamushenkilövalintoja, jotka kuitenkin
lykättiin seuraavaan 17.8. kokoukseen.  Liedossa on vuosikaudet
täytetty luottamustoimet vaalituloksen perusteella tehdyn pisteytys-
taulukon avulla, mutta eri syistä se ei nyt ole oikein ajantasalla,
tämän arvelen olleen syynä valintojen lykkääntymiseen.

Eduskuntavaaleissa yllättävän hyvin pärjännyt Annina Ruottukin on
jälleen herännyt vastustamaan Kirkkotien kaavoitusta.  Eduskunta-
vaalien aikana hän piti asiasta yllä sordinoa, mutta jälleen sotatorvet
soivat täysillä.  Hyvien suhteiden ansiosta hänen mielipidekirjoituksensa
on samansisältöisenä julkaistu ensin Turun Sanomissa ja sitten Turun Tienoossa.
Esimerkiksi Hannes Heikkiläkään ei ole saanut julkaisuja molempiin lehtiin
yhtäaikaisesti kaiketi koskaan.  Nykyään Hannes onkin blogi-palstallaan
keskittynyt lainailemaan pääasiassa toisten kirjoituksia, usein vielä
lähdettä mainitsematta.

Kirkkotien kaava-asiassa on ollut esillä monia vaihtoehtoja, ainakin
kaksi vaihtoehtoa minun mielestäni voisivat olla hyviä.  Kirkkotien
varteen voisi hyvinkin rakentaa kolme taloa ja jokirannan kunnostaa
kaikille kulkukelpoiseksi virkistysalueeksi.

Pettäjän tie

 Ennen juhannusta ulkoministerimme ja perussuomalaisten puheenjohtaja
Timo Soini erään ajankohtaisohjelman haastattelussa televisiossa lausui
"Kreikan kolmatta lainapakettia ei tule".  Samansisältöisiin lausumiin
rakentui perussuomalaisten vaalikampanja, lisähöystönä maahanmuuton
rajoittaminen.  Kuinka sitten kävikään, Kreikkaan lisää rahaa ja
maahanmuuttajia lisää, jälleen  perussuomalaisten äänestäjiä
petettiin raskaasti, ja ei taida muutkaan syötit toteutua, esimerkiksi
autoveron poisto jää haaveeksi.

Sinänsä tämä ei ole mitään uutta, nykyisessä Sipilän ja Soinin
sortohallituksessa asioista päättävät Kokoomus ja Keskusta,
perussuomalaiset on jätetty apupuolueen asemaan, selittelemään jatkuvia
takinkääntöjä parhain päin.

"Pettäjän tie on tuskainen, käy harhaan" perussuomalainen iskelmä
1970-luvulta.

Farisealaisuutta Liedossa

Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa runsas viikko sitten sanailtiin
"pöhinä" sanasta.  Sanan käytön nosti esille kristillisten valtuutettu.
Tällaista hurskastelua voisi sanoa farisealaiseksi, paljon tärkeämpää
olisi pitää huolta siitä, että kunnan esitykset ja asiat laadittaisiin selkokielellä
niin, että asiat tulisivat ymmärretyksi jo käsittelyvaiheessa.

Perusuomalaiset ovat tehneet esityksen päivystyksen palauttamisesta
jälleen Härkätielle, jossa päivystys jatkuisi klo 20.00 saakka.
Aikanaan kun päivystys siirrettiin TYKS:iin sitä perusteltiin säästöillä,
paremmalla palvelulla, tarkoituksen mukaisilla tiloilla ja henkilökunnalla.

Olen itse joutunut useitakin kertoja käymään päivystyksessä useimmiten
keskellä yötä.  Käynteihin on kaiken kaikkiaan mennyt kertaa kohden
2-3 tuntia.  Päivystyksen triage-potilaslajittelusysteemi toimii kuitenkin hyvin ja
ihmisen kanssa pääsee kosketuksiin heti, samoin turvallisuutta valvoo
turvamies, asiakaskunta kun usein on silmälläpidettävää laatua.

Liedon kunnassa aloitetta selvitellään, mutta uskoisin että muutosta ei
tule tapahtumaan, koska rahat ovat muutenkin loppumassa.  Samassa
yhteydessä pumpsahtanee jälleen ajatus Aseman terveyskeskuksen sulkemisesta,
mikä tässä tilanteessa ei olisi järkevää.

Sipilän-Soinin sortohallitus jatkaa touhujaan, päänvaivaa tuottaa erityisesti
Kreikan tilanne.  Tilanne vaikuttaa suurelta näytelmältä joka kuitenkin päättyy
siihen, että mikään ei muutu ja kreikkalaiset jatkavat EU:ssa ja rahaa
lapioidaan Suomesta, nyt uuden lapiomiehen Timo Soinin johdolla.

Sortokausi alkaa

Sipilän-Soinin sortohallitus aloittaa tänään kurjistamistoimensa,
valtiovarainministerinä aloittaa Stubb,sillä Timo Soini jälleen
kerran väisteli vastuuta ja ottikin ulkoministerin postin.

Ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset ilmoittivat sopeuttamis-
tarpeeksi 2 -3 miljoonaa euroa, nyt "ässät" ovat sopineet jo noin 10
miljardista, joka otetaan köyhältä kansalta.  "Ässät" ovat todellisuudessa
melkoisia hanttikortteja.

Ihmetyttää myöskin Stubbin esiintymiset julkisuudessa, kun hän joka
käänteessä kertoo kuinka edellisessä hallituksessa oli hankalaa ja
tehtiin vääriä päätöksiä, siis siinä hallituksessa jossa hän itse
oli pääministerinä.  Nyt kaikki on ollut kuin suloista soittoa,
isäntä soittaa haitaria, persut ja kokkarit komppaa bassolla.

Perussuomalisten kannattaisi muistaa vanhat viisaudet "Kepu
pettää aina" ja "herrojen kanssa ei kannata lähteä marjaan"

Koko viime hallituskauden ajan Hannes Heikkilä solvasi ja nälvi
Kokoomusta ja etenkin SDP:tä, mutta nyt hän on joutunut
siistimään mielipiteitään Kokoomuksesta, josta tuli hallitus-
kumppani.  Nyt nälvitään vain lähinnä sosialidemokraatteja.

Tätä äänestäjät kuitenkin halusivat, mutta muuttuuko mieli kun
säästöt ja leikkaukset tulevat omalle kohdalle?.

Kepu pettää aina

Hallitusneuvottelijat on valittu.  Neuvotteluihin osallistuu
kolme suurinta puoluetta, niinkuin pitääkin.  Neljänneksi
sijoittunut SDP jäi ulkopuolelle.

Hallitusneuvottelijat ovat jo sopineet 6 mrd:n "sopeuttamisesta".
Vaaliohjelmassaan tosin  Kepu puhui 2 mrd:n leikkauksista, hieman
on jo mieli siis muuttunut.  6 miljardia = 6000 miljoonaa euroa.

Mitä tarkoittaa "sopeuttaminen", lyhyesti itkua ja hammasten
kiristystä.  Verot ja veroluonteiset maksut nousevat, palvelut
huononevat tai loppuvat ja työttömyys lisääntyy.   Rahaa kuitenkin
tulee riittämään sotatarvikkeiden ostoon, maataloustukiin ja risujen
polttoon ja itärajalle hankitaan jalkaväkimiinat vastoin kansainvälisiä
sopimuksia.

Lietolaisittain on kuitenkin näkyvissä jo yksi hyvä asia;
jokavuotinen Persujen aloite Raukkalan tien kunnostus-
rahoista menee nyt varmastikkin läpi, onhan Persut hallituksessa
eikä Anne-Marinkaan tarvitse lähteä vessaan äänestyksessä.

Tätähän Suomen kansa vaaleissa halusi, nyt odotellaan näyttöjä.

Yrittäjän ystävät

Tänään ilmestyneessä Turun Sanomissa kysyttiin jokaiselta
Varsinais-Suomen kansanedustajalta mm sidosryhmiä ja
erilaisia jäsenyyksiä.

Yksikään Varsinais-Suomen kansanedustaja ei maininnut Suomen Yrittäjiä,
ei vaikka vaalitaiston aikana yrittäjät olivat kovin sydäntä
lähellä ja muutamien kampanjastakin yrittäjät kustansivat
melkoisen osan.

"Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän..."

Hallitussoppaa

Suomessa pyöritetään poliittista kokkiohjelmaa.  Sopivimmilla resepteillä
pääsee pääkokki Sipilän hallitukseen.  Persujen reseptitarjouksessa oli
hieman karvasmantelia, mutta eiköhän se siitä.  Vasemmistoliitolla oli
liikaa punaista paprikaa, joten hengitystä täytyy tasailla oppositiossa.

Kokoomuksen resepti toimii kuten käänteinen Robin Hood, ottaa
köyhiltä ja antaa rikkaille.  Kokoomuksen kokkiveitsi on hiottu
teräväksi ja jos apukokin paikka löytyy, tuntevat köyhät sen nahoissaan.

Demareille taitaa jäädä vain jälkiruokakulhon nuoleminen, pastat saa unohtaa,
tarjolla on vain leivästä reikä.

Voittajajoukkueessa ovat Kepu, Persut ja Kokoomus, muiden leivästä
löytyy kivi kuten Kullervoltakin aikoinaan, paitsi tietysti RKP:llä joka on aina
rattailla.

Keitos valmistuu, kun tarpeeksi hämmennetään.

Kenelle jää Musta Pekka?

Eduskuntavaalien tulos on selvillä.  Tarkistuslaskenta valmistuu huomenna, mutta tuskin
tuonee merkittäviä muutoksia.  Julkaisin 29.3. vaaliennusteeni Varsinais-Suomen
valittavista kansanedustajista, joten katsotaan miten prognoosi onnistui:

Kokoomus 4 paikkaa ja 4 paikkaa myös tuli, nimetkin olivat muuten
oikein, mutta Saara-Sofia Siren tuli puskista ja pudotti Hemmilän varasijalle.

SDP sai kolme paikkaa ja nimetkin olivat oikein.

Perussuomalaiset pitivät kolme paikkaansa, suurin yllätys olikin
Lauri Heikkilän putoaminen. Ennusteessa oli ainoastaan Kike Elomaa oikein.

Kepu ei saanutkaan neljää paikkaa, vaan jäi kolmeen, valittujen nimet
olivat oikein ja Someron Jani Kurvinen jäi nelossijalle.

RKP:n Wallin valittiin ja vaaliliitolla pönkitettiin Kokoomusta.

Vihreät saivat yhden paikkansa ja nimikin oli oikein.

Li Andersson oli vaalien äänikuningatar, kuten arvelinkin, mutta Annika Lapintie
onnistui vielä pitämään Yrttiahon reilusti takanaan.

Lopputulos ennusteessa 13 / 17 oikein.

Sitten lietolaisista:

Anne-Mari Virolaisen äänimäärä tippui noin 30 % johtuen ehkä muista saman tyyppisistä
ehdokkaista kuten Vauranoja, Ruottu ja Arve.  Ruottun nousu Liedon äänikuningattareksi
kismittää varmaankin Kokoomuksen lietolaista rautanyrkkiä?

Minna Ylikännön menestys 929 ääntä oli odotetunlainen.

Annina Ruottun hyvä tulos 2770 ääntä oli yllätys minulle, varsinkin kun Annina Ruottu
on ollut Keskustan leirissä vasta noin vuoden.

Liedon Perussuomalisista Mira Katajamäki sai 1085 ääntä ja pääehdokkaana pitämäni
Juhani Pilpola vain 678 ääntä.

Piikkiön kirkkoherralle, Merja Hermoselle, lankesi 820 ääntä joten saarnat jatkuvat
Kuusiston linnan purkukivistä tehdyssä Piikkiön pyhätössä (kierrätystä jo keskiajalla)

Vaalien jälkeen aloitetaan neuvottelut hallituksesta.  Kaksi puoluetta hallitukseen on
täysin varmaa; Kepu ja Perussuomalaiset, mutta kuka kolmanneksi.  Kokoomus vai SDP?
Lähteekö Kokoomus kolmanneksi pyöräksi kun parhailla paikoilla on jo toiset miehet ja tarjolla
on vain sekundaministerin paikkoja?  SDP saattaisi tähän lähteäkin, mutta mielessä kummittelee
että hallituksessa olo syö aina noin kahdeksan paikkaa vaalikaudessa toisaalta
hallitus tekee päätökset.

Vaalimainoksista luettua

Keskiviikon Suoma-myrsky oli kohtalokas monelle ulkona
olleelle vaalimainokselle.  Suoma oli kuitenkin tasapuolinen
eikä kumarrellut kuvia.  Liedossa ja Turussa ja varmaan muuallakin
kaatuilivat puolueitten yhteismainostelineet eikä niitä ainakaan vielä
ole saatu pystytettyä uudelleen.  Ainoastaan maataloustyökaluihin
kiinnitetyt kyltit pysyivät hievahtamatta paikoillaan, siksi tukevia
hankmot ja kärryt ovat.

Maakuntaa ajellessani olen katsastellut kylttien sanomaa, joskus
vähän hymähdellenkin.  Hauska sanonta löytyy mainoksesta "Älä höpsi,
äänestä Köpsi" itse voisin ehdottaa PS-ehdokkaalle lausetta "Lakimies
Tavio, kova kuin kavio", saa käyttää vapaasti.

Lietolaisen Minna Ylikännön mainoksessa luuraa seinän takana aivan Sanna Leivosen
näköinen hahmo, olisiko mainokset sekaantuneet painossa?  Minna Ylikännön
mainoslauseesta "Fiksumpi vaihtoehto" tulee mieleen kysymys fiksumpi kuin
kuka tai ketkä, tarkoitetaanko puoluetovereita tai muita ehdokkaita?

Muutamilla ehdokkailla ei ulkomainoksissaan ole lainkaan minkäänlaista
puoluetunnusta, töitä tehdään siis itselle eikä puolueelle.  Samoin ehdokkaina
ovat Siirit, Sohvit ja Olavit, etunimet isolla ,sukunimi pienellä.  Lokalahti-
lähtöinen voimakaksikko on siis Ike ja Kike.

Juhani Pilpolan mainoskuva lienee otettu riistakameralla, siksi pöllähtäneen
näköinen kuva on.  Samoin jokunen nuori ehdokas yrittää näyttää vanhemmalta ja
vanha ehdokas nuoremmalta.  Nuorella ei ole kokemusta ja vanhalla on
kokemusta, mutta ei nuoruutta.

Tuleva viikonloppu on jo lähellä loppuhuipentumaa, joten nyt keräilemään tulitikkuja,
hernesoppaa, hanskoja, sukkia ym kivaa.

Vaalien tulos 19.4.2015

Nyt kun on kolme viikkoa eduskuntavaaleihin
voin jo kertoa valittavat edustajat, tämä ennuste
perustuu koeteltuun MUTU-menetelmään.

Varsinais-Suomen kansanedustajiksi valitaan
Kok 4
Virolainen A-M
Kanerva I
Orpo P.
Hemmilä P.

SDP 3
Kantola I
Taimela K
Eloranta E-J

PS 2
Heikkilä L
Elomaa R.

Kepu 4
Kiviranta E
Saarikko A
Ala-Nissilä O
Kurvinen J

RKP 1
Wallin S

Vas 2
Andersson L
Yrttiaho J

Vihr 1
Niinistö V

Kokoomus saattaa jäädä kolmeen jolloin lähtöpassit tulisivat Hemmilälle.
Sos.demit kärsivät Heli Paasion luopumisesta.  Kepun neljäs edustaja voisi
olla Kurvisen sijasta kuka tahansa, sillä muut ovat nobodyja oman
asuinkuntansa ulkopuolella.  Anderssonin suosio ei riitä nostamaan
kolmatta vas.liittolaista, sillä viime vaaleissa vaalipiirin viimeinen
paikka meni juuri vsl:lle .

Sitten peräkärryranking:
1.  Hemmilä P.
2.  Kiviranta E.
3.  Vauranoja S.
4.  Ruottu A.

Muutamia huomioita ulkomainoksista;  Virolaiselta puuttuu numero, Ruottun
kaulaliinan olisi pitänyt olla vihreä eikä punainen, Lapintien kirjavasta mainoksesta
ei saa selvää ja Ruottun banderolleista puuttuu keskustan tuki, rätti roikkuu pahasti
pussilla esim. Tampereen moottoritien varrella.

Laittakaapa muutkin ennusteitanne tänne, niin nähdään kuka on ennustajien ennustaja.

Tippuuko Hemmilä

Eduskuntavaaleihin on noin kuukausi.  Vanha eduskunta
lopetti työskeltelynsä sekavissa tunnelmissa; kaikki oli
heikun keikun tai ainakin vinksin vonksin, kuten Peppi
Pitkätossullakin aikanaan.

Olen katsastellut paikallisten ehdokkaiden esiintymisiä
Ylen vaalihaastatteluissa.  Neljä minuuttia kuluu tosi
nopeasti.  Ehdokkaita lienee prepattu puolueen puolesta
siksi samantapaisia keinoja puolueittain ehdoteltiin.

Mielipidemittauksissa Kepun kannatus on hieman
laskemaan päin ja muut isot ovat samoissa, toivottavasti
ei jouduta arpomaan.  On myös huomattava, että gallupeissa
mitataan prosentuaalista kannatusta ja paikkajakauma
voi olla hieman erilainen, sillä vaalipiirien viimeiset
paikat menevät pienillä äänieroilla.

Anne-Mari Virolaisen lausuma siitä, että Venäjä on
Suomelle uhka oli aika varomaton, etenkin kun hän
on eduskunnassa ollut jo kaksi kautta.  Jo kapinan
ajoista saakka on Kokoomus ja muu oikeisto tuonut
Venäjän uhkana ei minkäänlaisena mahdollisuutena.
Mutta missä Vladimir luuraa?

Peräkärryranking:
1.  Esko Kiviranta
2.  Sanna Vauranoja
3   Pertti Hemmilä

Listoille pääsee muillakin isoilla ulkomainoksilla, kuin
perinteisillä peräkärryyn kiinnitetyillä.  Sanna Vauranojan
mainoksista ei selviä puolue ja ohikulkutien varresta
on iso plakaatti hävinnyt / poistettu, mutta ei hätää
paikkaan on ilmestynyt Pertti Hemmilän vielä isompi
plakaatti.  Hemmilän onkin syytä mainostaa kovasti,
sillä putoaminen uhkaa...

Tarvasjoen tontit

Liedon seurakunnan kirkkoherraksi valittiin Risto Leppänen.  Kirkko-
valtuutettujen antamista 26 äänestä Risto Leppäselle tuli 17 ääntä ja
Pauliina Uhinki-Suomiselle 8 ääntä, joten valinta oli kerralla selvä.

Mielestäni hyvä valinta, vaikka vanhoillislaestadiolaiset pitävätkin
uutta kirkkoherraamme harhaoppisena.

Maallisella puolella Liedon kunnanvaltuustossa äänestettiin viime
kokouksessa Tarvasjoen tontin hinnoista.  Vaikka Tarvasjoen
tontinhinnat ovatkin olleet alamittaisia, on hintojen nostoa
moninkertaiseksi pidettävä vähemmän järkevänä.

Sanotaan, että rakentamisessa yksi mies telineillä työllistää neljä
muuta.  Nyt kun kaivattaisiin taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja,
olisi halpa tontti voinut olla se täky jolla ainakin paikallisesti
olisi saatu rakennustoimintaa liikkeelle.  Tarvasjoen kylältä
ei taatusti myydä vähään aikaan yhtäkään tonttia uusilla, jopa
viisikertaisilla hinnoilla.

Ilmeisesti esitys valtuustossa tuli väärältä puolelta, koska se
torpattiin.  Ihmeellistä kyllä, myös Vasemmistoliitokin kaksi
valtuutettua halusi lopettaa Tarvasjoen tonttikaupan,
huomioimatta mitenkään sen mahdollista hyvää vaikutusta
työllisyyteen.

Kiertelin eilen työni takia maakuntaa ja totesin, että
traktoriperäkärryrankingia johtaa Esko Kiviranta, Kepu.

Terveisiä persuista

Eilen esittettiin tv:ssa ohjelma MOT, jossa käsiteltiin
perusuomalaisten ongelmia.  Ohjelmassa haastateltiin
neljää perussuomalaista jotka olivat tulleet erotetuksi
puolueesta tai tulevat erotetuksi.

Vastaavia eroamis / erottamistapauksia löytyy lähialueilta
mm Aurasta, Ruskolta, Pöytyältä, Somerolta ja Turusta.

Perussuomalaisiahan ei saa arvostella.  Onkin melko
varmaa, että kohta tulee ryöppy, jossa itketään kaltoin
kohtelusta, syrjimisestä ja poliittisesta ajojahdista,
nämähän ovat niitä toimia joita eniten harrastavat perus-
suomalaiset itse muita kohtaan.

Jos joku lietolainen kritisoi perussuomalaisia niin välittömästi
tykkimies Hannes Heikkilältä tulee palautteena nälvimistä,
vähättelyä ja muuta henkilökohtaista pottuilua.  Näyttää
myös siltä, että Hannes Heikkilällä on lukutaidossa tai luetun
ymmärtämisessä suuria vaikeuksia, näin esimerkiksi
viimeisimmässä HH:n blogi-kirjoituksessa, jossa hän
väittää minun puolustelevan rikollisia ja murhamiehiä.
Kuinka ollakaan samaisessa kirjoituksessa sivutettiin täysin
perussuomalaisten pääkonttorilla työskentelevä raiskauksesta
tuomittu mies, loikkari hänkin.  Myös perussuomalaiset
tekevät rikoksia, kansanedustajista laskettuna ylivoimaisesti eniten.

MOT-ohjelman ydin lienee ollut se, että perssuomalaisilla
on kaksi päälinjaa, Soinin linja, joka haluaa hallitukseen ja
esiintyy hillitymmin sekä hörhölinja, keulakuvana
Halla-aho, tämä porukka on eniten äänessä ja on erikoistunut
ihmisten leimaamiseen ja halveksuntaan.

Liedon kirkkoherran vaali

Liedon kirkkovaltuusto kokoontuu ensi torstaina 26.2. valitsemaan
seurakunnalle uutta kirkkoherraa.  Ehdokkaina on viisi pappia.
Samoihin aikoihin valitaan myös Kaarinaan uusi kirkkoherra, siellä
myöskin ehdokkaita on viisi kappaletta.  Kaksi ehdokasta; Metsi
Saarela ja Pauliina Uhinki-Suominen ovat ehdolla molemmissa
seurakunnissa.

Liedon ehdokkaat eivät ole puoluepoliittisesti mitenkään aktiivisia,
vaikkakaan ei heistä kukaan punapappi ole.  Valitsijoissa on
Keskustan enemmistö 16 / 27 joten Keskusta voi halutessaan yksin
valita pääpaimenen.  Henkilökohtaisesti vierastan sitä, että seurakunnan
pappi on näkyvästi puoluepolitiikassa mukana.  Mielipiteen vapaus
on toki kaikilla.

Arvelen, että Liedon uudeksi kirkkoherraksi valitaan seurakunnassa
aiemmin työskennellyt Risto Leppänen, jolloin kaupanpäällisenä
saadaan Risto Leppäsen puoliso Mari Leppänen, jonka kohdalla myös
poliittinen puolikin täyttyy, olihan Mari Leppänen Liedossa toimiessaan
aktiivinen Keskustan kunnallispolitiikko.

Haastattelutietojen mukaan, joita on julkaistu Turun Tienoossa ja
AVL:ssa, ei kukaan Liedon ehdokkaista vastusta naispappeutta
ja ymmärtävät myös samaa sukupuolta olevien halun saada
kirkollinen hyväksyntä liitolleen.  Onko hyväksyntä vihkiminen
tai siunaus tai jotakin muuta, siitä ei ole vielä päätöstä kirkollis-
kokouksessa tehty, mutta kun siitä jotain joskus päätetään
tulee kirkon viranhaltijoiden sitä noudattaa.

Kirkkoherran valintatapa on Liedossa ensi kertaa valtuuston
tehtävänä.  Aiemmin vuonna 2004 valitittiin Esko Laine
kirkkoherraksi kaksipäiväisillä vaaleilla ja vielä ylimääräiseltä
ehdokassijalta.  Tuomiokapituli ei silloin olisi mielellään
hyväksynyt (?) Esko Lainetta ehdokkaaksi, vaan Esko Laineen
tie ylimääräiseksi ehdokkaaksi aukeni vasta valituksen
myötä.  Esko Laineella oli seurakuntalaisten valtaisa kannatus
jolloin kaikki valinnan esteet kuten äänikynnys ym väistyivät
ja hän hoiti virkaa menestyksellisesti yli kymmenen vuotta.

Rosvot kiinni

Viime kunnallisvaaleissa valittiin Lietoon valtuutettuja seitsemästä eri
puolueesta.  Kuntaliitoksen myötä näyttää nyt siltä, että Liedon valtuustoon
on tullut yksi puolue lisää; Tarvasjoki-puolue.  Tarvasjoki-puolue on
jo keräämässä nimiä Tarvasjoen kirjaston säilyttämisen puolesta, samasta
asiasta on myöskin tehty valtuustoaloite.

Kuntaliitoksen yhteydessä on tullut mielenkiintoista seurattavaa siitä, kumpiko
paikallislehti saa huomaansa Tarvasjoen lukijat.  Auranmaan Viikkolehti ja Turun Tienoo
kamppailevat sieluista ja mainoseuroista.  Aiemmin AVL oli selkeästi Tarvasjoen
pää-äänenkannattaja, mutta nyt Turun Tienookin haluaisi osansa.  AVL kuuluu TS-konserniin,
Turun Tienoota julkaisee Turun Seutu Oy.  Viime aikoina olen havainnut AVL:n n tukevan
ja jopa ylistävän Tarvasjoki-puoluetta, Turun Tienoon ollessa maltillisemmalla yleislietolaisella
linjalla.

Lietolaiset eduskuntaehdokkaat ovat olleet hissukseen, ainoastaan Annina Ruottun kuva
ja ilmoitus on nähty Turun Tienoossa.  Ilmoituksen maksajan nimi paikallinen puolueosasto
oli painettu ilmoituksen syrjään vakuutusehtojakin pienemmällä tekstillä, oli kuitenkin.

Liedon perussuomalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ehdokasta.  Vaalitaktiikkana näyttää
olevan, että fiksummat Mira Katajamäki ja Juhani Pilpola pysyttelevät suurinpiirtein
asialinjalla, jättäen laillisuuden rajamailla olevat rienaukset ja rotuvihan Hannes Heikkilän
kyhämiin kirjoituksiin.  Viimeksi Hannes Heikkilä on tuominnut Amorellan raiskaajiksi
epäillyt korostaen erityisesti heidän etnistä taustaansa.  Raiskaus on törkeä ja vastenmielinen
rikos, josta on tuomittu myös kahdeksan kuukauden vankeustuomioon Perussuomalaisten
puoluetoimistossa työskentelevä johtotason henkilö.  Rikoksia tekevät kantasuomalaiset
ja maahanmuuttajat, eduskunnastakin löytyy yli kaksikymmentä rikoksesta tuomittua useista
eri puolueista.

Liedon keskustaan Kirkkotien ja Kymppitien risteykseen suunnitellaan liityntäpysäköintialuetta
johon autoilijat jättäisivät autonsa parkkiin ja menisivät Fölillä Turkuun töihin,  kouluun
tai asioille.  Ihmettelen kauheasti, jos ne henkilöt jotka kiivasti vastustavat Kirkkotien
kaavoitusta ja rakentamista eivät mitenkään tähän reagoi, Liedon näkyvimmälle paikalle
parkkialue?

Soppatykki asemiin

Harjavallan lahja lounaisen Suomen vedenkäyttäjille ja lukuisille
paikallislehdille; Hannes Heikkilä, on laittanut blogi-palstalleen ilmoituksen
myytävistä soppatykistä, kuljetuskalustosta ja kattauskalustosta, jopa
sinikeltainen lippukin olisi kaupan, eikä se ole Ruotsin lippu.

Olisiko Hannes Heikkilä luopumassa poliittisesta toiminnasta?  Tuskinpa vain näin ei
suinkaan ole tapahtumassa ja oletan, että myynti-ilmoituksen
tarkoituksena onkin määritellä vehkeille käypä hinta, joilla laitteet
siirtyvät perussuomalaisille, nythän niillä olisi käyttöä.

On kuitenkin sanottava, että kun olen parikin kertaa  HH:n soppatykin
tarjontaa syönyt, niin hyvää on ollut.

Hitaanpuoleisesti lietolaiset eduskuntaehdokkaat ovat aloittaneet
kamppailun kansanedustajuudesta.  Annina Ruottunkin kampanja-avaus
eli yleisötilaisuus Kirkkotien kaavasta ei sekään lähtenyt oikein putkeen,
koska yleisö oli varsin vaisua, ainakin tässä vaiheessa.

Vaaleissa pitäisi jo avata pellit, sillä huhtikuussa hukkuu jo tarjokkaiden
massaan.  Tietysti tämä on myös taloudellinen kysymys.

Kirkkotien kaava

Eilen torstaina oli Liedon kunnantalolla ensimmäinen keskustelutilaisuus
Kirkkotien kaavasta.  Paikalla oli yleisöä, lähinnä Keskustien asukkaita,
ehkäpä noin sata.  Itse kiinnitin huomiota siihen, että Liedon poliittinen
kärki oli vajavaisesti edustettuna, kansanedustajaehdokkaista oli paikalla
ainoastaan Annina Ruottu, Kokoomuksen rautanyrkistä ei ollut paikalla
ketään, vaikka Ruottun erottaminen Kokoomuksesta alkoi juuri tämän asian
vuoksi.  Ruottuhan vastusti kaikkea rakentamista alueelle ja vastustaa edelleenkin.

Päätellen käytetyistä puheenvuoroista uskoisin, että eniten kannatusta tulee
saamaan vaihtoehto, jossa rakennetaan Kirkkotien varteen maltillisesti,
jätetään joenrantaan reilu virkistymisalue ja autot paikoitetaan maanalaisesti.
Kuulosti myös siltä, että tällä näkemyksellä on kannatusta myöskin Keskusta-
puolueessa, ehkäpä Ruottun poliittinen koti tulee vieläkin vaihtumaan?

Liedon kirkkovaltuustolla oli samaan aikaan ensimmäinen kokous, jossa
häärivät ainakin Juhani Pilpola ja Minna Ylikännö.

Tämä oli avaus joten kaavan kehittely jatkuu toivottavasti yhdessä kaikkien kanssa.

Alkanut vuosi on eduskuntavaalien vuosi, huolimatta siitä, että asioitten tila ei ole paras mahdollinen
niin innokkaita eduskuntaehdokkaita riittää.  Seuraavassa tarkastelen tulevia vaaleja Varsinais-Suomessa aiempien vaalien tulosten perusteella, julkaistujen galluppien perusteella sekä yhtä varmalla "mutu"-menetelmällä.

Äänestäjiin yritetään vaikuttaa vetoamalla tunteisiin, joihinkin yksityiskohtiin sekä suoranaisilla bluffeilla.  Niinpä kokoomuslaiset sijoittavat kaikkiin artikkeleihin ja haastatteluihin sanan "isänmaa"
Nykykokoomuslaisista tuleekin mieleen väistämättä "Karin" luoma pilapiirroshahmo; kypäräpäinen
pappi.  Eri puolueet yrittävät pitää esillä Natoa, tasa-arvoista avioliittolakia, eroa EU.sta ja maahanmuuttokysymystä, uusiakin täkyjä kehitellään, mitä onkaan tulossa?

Viime ek-vaaleissa Kokoomus sai neljä kansanedustajaa, jotka kaikki ovat nytkin ehdolla.  Kokoomuksen kannatus Varsinais-Suomessa on vankkaa ja mahdollisesti katoavia ääniä
pönkitetään vaaliliitolla RKP:n kanssa.  Eniten vaarassa pudota voisi olla Pertti Hemmilä tai
Ilkka Kanerva, joka kuitenkin on sentään presidentti.  Syrjäyttäjänä voisi olla Minna Arve, joka
syksyllä nimettiin Kokoomuksen puoluesihteeriksi.  Jos taasen Arvesta tulee kansanedustaja
voisi vaaraan joutua myös Anne-Mari Virolainen.

Tulevien vaalien voittajaksi povataan Keskustaa, jolle viime vaaleissa tuli kaksi paikkaa, jos nykyiset
gallupit toteutuisivat voisi paikkoja tulla kolmesta neljään.  Neljän eniten ääniä saavan joukkoon
voisi tulla Esko Kiviranta, Annikka Saarikko, Olavi Ala-Nissilä sekä Jani Kurvinen.

Perusuomalaisilla on nykyisin kolme edustajaa Ritva Elomaa, Lauri Heikkilä ja Maria Lohela.
Ennusteiden perusteella saattaa olla niin, että yksi paikoista lähtee ja jos näin kävisi putoaisi
Marja Lohela eduskunnasta.  Meidän Juhani Pilpolan ehdokkuus tuli vuosia liian myöhään ja kun
lietolaislla perussuomalaisilla on toinenkin ehdokas, voivat äänet hajaantua.

Sosialidemokraatit saivan viime kerralla neljä edustajaa, näistä Katja Taimela, Ilkka Kantola ja Eva-Johanna Eloranta ovat nytkin ehdokkaina, mutta Heli Paasio ei enää ole ja tämä jättää ison aukon tukittavaksi.  Sosialidemokraatteja uhkaa yhden paikan menetys, toisaalta SDP:n kannatus on
näillä seuduilla ollut vankkaa, mutta ajat ovat muuttuneet.

Vasemmistoliitolla on kaksi edustajaa Annika Lapintie ja Jyrki Yrttiaho, joka ei ole enää
ehdokkaana, vaan nyt poika edustaa sukua.  Varsinais-Suomen äänikuningatar on Li Andersson,
vaikkakaan hänen äänipottinsa tuskin kantaa kolmatta edustajaa Vasemmistoliitolle.

RKP ja  Vihreät saanevat yhden paikkansa ja KD jää ilman paikkaa, kuten ennenkin.

Eduskuntavaaleissa ovat istuvat kansanedustajat aina vahvoilla, heitä myös puolueet tukevat eniten.
Muistelisin, että istuva kansanedustaja joka on tippunut vaaleista pienimmällä äänimäärällä on
Urpo Leppänen, joka putosi noin 250 äänellä.