Vaalikauden päättyessä

Kuntavaalit Liedossa pidettiin viimeksi vuonna 2012.
Tarvasjoki ja Lieto olivat silloin itsenäisiä kuntia ja
molempiin valittiin oma valtuusto.  Kun lasketaan yhteen
vuoden 2012 vaalien perusteella kolmen suurimman puolueen
kannatus, ovat luvut Kokoomus 2650 ääntä, Kepu 2075 ääntä
ja Sosialidemokraatit 1628 ääntä, näissä suhteissa Tarvasjoki
sai yhteiseen valtuustoon kuusi paikkaa, Kepulle 3, Kokoomukselle
2 ja SDP:lle 1 paikka.  Liitoksen jälkeen valtuusto on toiminut 43+6
paikkaisena, mutta kevään vaaleissa valittava uusi valtuusto on
43 paikkainen.
Kun vaalit siirrettiin pidettäväksi keväällä 2017 tulee nykyiselle
valtuustolle jatkoaika toukokuun loppuun 2017 saakka, sama
koskee myös muitakin kunnallisia toimielimiä.

Kuluvan valtuustokauden alussa oli eniten esillä Tarvasjoen
liitosasia, Lietolaisten niukka enemmistö ei olisi Tarvasjokea huolinut
lähinnä suuren velkataakan vuoksi, mutta lopulta valtiovalta
teki pakkoliitoksen.
Alkukauden suuria asioita oli myös uuden kunnanjohtajan valinta.
Esko Poikela valittiin valtuustossa reilulla enemmistöllä, mutta
muutkin ehdokkaat saivat kannatusta.  Jos olisi silloin tiedetty
Esko Poikelan hinku Salon kaupunginjohtajaksi tai vastaaviin
näkyvimpiin virkoihin, olisiko valinta ollut niin selvä.  Nyt
Poikela on jo kolmen testattavan joukossa, joten kuningastie on
ehkä jo aukeamassa.  Virkaan vaaditaan hyvää Englannin ja
Ruotsin kielen taitoa, jota Esko Poikela onkin jo vahvistamassa
tilattuaan Åbo Underrättelse lehden puoleksi vuodeksi.

Seuraava kuuma kysymys tuli Jokirannan kaavasta.  Lähes heti
vaalien jälkeen silloinen Kokoomuksen kunnanvaltuutettu
Annina Ruottu kirjoitteli Turun Tienooseen, että kaavaa ei tulisi hyväksyä.
Tämän tyyppinen kirjoittelu ja muutkin seikat johtivat siihen, että Annina
Ruottu erotettiin Liedon Kokoomuksesta ja jonkin ajan kuluttua
hän olikin menestysputkessa kepulaisena.  Jokirannan kaava aiheutti
toisenkin siirtymän Kokoomuksesta, Tomi Pohjankukastakin tuli kepulainen,
tultuaan alueella maanomistajaksi Tomi Pohjankukasta tuntui,
että hänen oikeuksiaan oli loukattu.  Valitukset eivät kuitenkaan
johtaneet muutoksiin, vaan kaava on saanut lainvoiman, koska
KHO ei myöntänyt valituslupaa.  Valitusprosessi kesti noin vuoden.

Tänä vuonna on päätetty isoista investoinneista mm. Taatilan koulun
rakentamisesta ja tulevista korjaushankkeista.  Kaikki investoinnit
lisäävät Liedon kunnan velkaa.  Kunnantoimiston edustalle tuleva
laululava rakennetaan perintörahoilla joiden käytöstä ei valtuustolla
ollut päätösvaltaa.  En vieläkään ymmärrä hankkeen tarpeellisuutta,
ehkäpä uusi tai vanha kunnanjohtaja sieltä julistaa joulurauhaa
tulevina vuosina?


Kuntavaalit ovat siis keväällä, varsinainen vaalipäivä on huhtikuun 9.
"Suomen kielen päivä".  Lietolaisten puolueiden vaalityö on hitaanlaisesti
käynnissä, tällä haavaa haetaan ehdokkaita.  Ehdokaslistat jätetään
keskusvaalilautakunnalle helmikuun lopussa.  Listoille kaivataan uusia sekä
kokeneita ehdokkaita päättämään Liedon tulevaisuudesta.

Itse toimin Liedon Sosialidemokraattien vaalipäällikkönä ja myös ehdokkaana.
Toivoisin lisää yhteydenottoja ehdokkuudesta tai muista Liedon asioista
kiinnostuneilta.  Puhelin 0400-86 44 59 ja sähköposti matti.metsisto@lieto.fi

Palanen nikkeliä

Minulla on kotonani Liedossa kirjahyllyn päällä esineistöä
viime sotien ajalta.  Pienessä neliskanttisessa "Klubi 77"
rasiassa on pikkuesineitä, kuten mansetinnappeja, kolikkoja
ja hieman litistynyt ja käyristynyt venäläisen pikakiväärin
nikkelivaippainen luoti.  Tällä luodilla venäläinen pikakivääri-
ampuja lävisti isäni, luodin mennessä rinnasta sisään ja tullen
selästä pois, JSP:lla luoti löytyi leipälaukusta ja jokioislainen
asetoveri Keijo Raikio korjasi sen talteen ja antoi myöhemmin
isälle yhdeksi sotamuistoksi.

Isäni Veikko (1919-1980) kuului sodanajan JR2:een joka oli
muodostettu pääasiassa asevelvollisista, vuoden 1941 lopulla
JR 2 alistettiin 5:een divisioonaan, hämäläisten "Ilves" divisioonaan.
Isäni haavoittui elokuun loppupäivinä 1941 hyökkäysvaiheen kovissa
taisteluissa Punnuksessa, joka silloin oli osa Muolaan pitäjää.
JR 2:lle elokuun taistelut olivat raskaita ja satoja miehiä
kaatui ja haavoittui.  Haavoittumisen jälkeen isäni vietiin sota-
sairaalaan, joka tietojeni mukaan oli Savonlinnassa, siellä kului
noin puoli vuotta ja hän palasi riviin Syvärin voimalaitoksen rintamalle.
Isäni toimi koko sodan ajan pikakivääriampujana, siihen aikaan
sota käytiin hyvin pitkälti mies miestä vastaan.

Neuvostoliittolaisia sotilaita ei väheksytty, he olivat kovapintaisia
taistelijoita jotka taistelivat viimeiseen mieheen.  Tämä tuli erityisesti ilmi
sodan loppuvaiheessa, jolloin JR2 irtaantui asemistaan Syväriltä
ja joutui todella koviin taisteluihin Laatokan pohjoisrannalla,
katkaisten lopulta venäläisten etenemisen Sortavalaa kohden,
jälleen kaatui JR2:sta satoja miehiä.

Tänään on Suomen Itsenäisyyspäivä, kun muistelen omaa lapsuuttani
ei meillä kotona sotatoimista juuri puhuttu, mutta sodan aika oli
kuitenkin aina läsnä, isäni oli sodan rintamamies ja äitini Karjalan
evakko.

Lietoon uusi kunnanjohtaja

Lietoon tulee kunnanjohtajan vaali, jos nykyinen kunnanjohtaja
Esko Poikela tulee valituksi Salon kaupunginjohtajaksi.  Se
ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa, sillä hakijoita oli 23, joista
yhdeksän on nykyisiä kuntajohtajia.  Esko Poikela on toiminut Liedon
kunnanjohtajana vajaa kolme vuotta ja sitä aiemmin parikymmentä
vuotta opetustoimen viroissa Liedossa ja Kaarinassa.  Tietä
Salon kaupunginjohtajaksi ei myöskään helpota se, että Liedon
kunnanjohtajan valinnan yhteydessä Esko Poikela joutui tunnustautumaan
kokoomuslaiseksi paikallislehden esittelyartikkelissa.  Salon kaupungin-
johtajaksi hakeutumisessa voi olla muitakin syitä kuten nimi esille,
kovempi palkka ja sijainti jo puolivälissä pääkaupunkiseutua.  Pystyvä mies
Poikela kuitenkin on, joten nähdään miten tapahtuma kehittyy.  Tänään
Salon kaupunginhallitus valitsee jatkoonmenijöitä, vaikka valinnat lopulta
tekee kaupunginvaltuusto kaikista pätevistä hakijoista.

Liedon kunnanhallitus päätti sijoittaa saatuja perintövaroja tarpeettomaan
ja kalliiseen laululavaan.  Vaikuttaa siltä, että tämä kunnanvarojen
tuhlaamispäätös oli sovittu jo etukäteen porvareiden ja yhden kansan-
demokraatin kesken, hänelle onkin sanottava, että herrojen kanssa ei pidä
lähteä marjaan.  Laululavaa voidaan pitää Liedon omana Guggenheimina.

Laululava kunnantalolle

Liedon kuntaa on taasen onni potkinut, kunnalle on tulossa valtiolle menneestä
perinnöstä, asunto-osake arvioitu hinta 75.000 euroa sekä rahallista rahaa 67.000
euroa.  Mutta miten käytetään kuntalaisten iloksi huomattava omaisuus.

Toimialajohtajista toinen esittää laululavaa kunnantalolle kirjaston yhteyteen ja
toinen hyväkäs, että osa käytetään Taatilan koulun pihalle kulttuuripläjäyksenä.
Perinnönjako suoritettaisiin siten, että näihin kulttuurihankkeisiin 75 % ja
25 % menisi sitten terveydenhoitopalveluihin.

Vaikka ihminen ei tiettävästi elä pelkästään leivästä, niin vaikuttaa virkamiesten
touhut haihattelulta.

Kunnanhallitus kokoontuu maanantaina käsittelemään asiaa, ehkä siellä ollaan enemmän
jalat maassa.

Liedon kunnanvaltuustossa 14.11.2016

Olin eilen 14.11. Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa valtuutettu
Minna Ylikännön tilalla hänen sairastuttuaan.  Koska edellinen valtuuston
kokous oli jäänyt pitämättä asioiden puutteessa (?) oli valtuuston listalla
paljon käsiteltäviä asioita mm. talousarvio ensi vuodelle ja veroprosentit.

Kokouksen aluksi kohdassa laillisuus ja päätösvaltaisuus pyysin, että
kunnanhallitus selvittää Mira Katajamäen vaalikelpoisuuden, josta olen
kirjoittanut epäilyjä blogissa "Eviva Espanja".  Kuntalain 37 §:n mukaan
mahdollinen vaalikelpoisuuden menettäminen kuuluu kunnanhallituksen
selvitettäväksi.  En ole väittänyt, että Mira Katajamäki on vaalikelvoton,
vaan olen tuonut esille, että hän voi olla.  Kaikkien kannalta on hyvä
että asia selvitetään nyt, eikä esim kevään kuntavaalien yhteydessä.
Joka tapauksessa ei jatkuva poissaolon syy voi olla "henkilökohtainen este"
vaan syyn pitäisi olla "oleskelu ulkomailla".

Minkään puolueen ryhmäpuheenvuorossa ei esitetty veroprosentin
korottamista, vaikka eräs yltiövihakki Liedon Asemalta näin vihjailikin.
Sosialidemokraatit esittivät ryhmänä, että Liedon Aseman terveyden-
hoitajan vastaanottotoiminnan aloittamiseksi myönnetään 30.000 euron
määräraha, tätä asiaa oli jo kunnanhallituksen kyläkierroksella vuosi
sitten monikin esittänyt.  Tästä äänestettiin siten, että ei- ääniä 26 ja
jaa-ääniä 22, poissa yksi (ps).  Äänestyksen tuloksessa kiinnitin huomiota
siihen, että kaksi valtuuston Vihreää äänestivät Aseman vastaanotto-
palvelua vastaan, mutta myöhemmin, kun päätettiin Vihreiden esittämän
koira-aitauksen suurin piirtein samanluokan rakennuskustannuksista
olisi koira-aitaan pitänyt laittaa rahoja.  Liedossa ei voitane puhua
"Vihervassareista" pitäisi kai puhua oikeistovihreistä.

Asioitten käsittelyn edetessä tuli eteen toinen äänestys; lukion siivouksen
järjestäminen.  Virkamiehet olivat ehkä vähän ennenaikaisesti järjestäneet
asiassa kilpailutuksen ja esittivät siivoustoiminnan ulkoistamista.
Toimivalta asian päättämisestä kuuluu tekniselle lautakunnalle.  Kunnan-
valtuustossa asiaa käsiteltiin talousarvioasiana, kun se sinne oli
kirjoitettu.  On ehkä edelleenkin epäselvää kenen asiasta olisi pitänyt
päättää, mutta valtuuston äänestyksessä ulkoistaminen kaatui selvin
numeroin ja valtuuston tahtoa pitäisi noudattaa.

Ennen kokouksen alkua oli pöydille jaettu esite "Liedossa on elinvoimaa".
Kokouksen lopussa valtuutettu Ville Virenius toi esille huomionsa esitteen
kuvituksesta jossa komeili kaarinalainen Littoisten rautatieasema, vaikka Liedossa on
ihan omakin asemarakennus Liedon Asemalla.  Mutta onhan toki Littoisten
asemalla jäänyt junasta eräs Vladimir Iljits Uljanov maailmanhistorian
merkkihenkilö joka nimellä Leninkin tunnetaan.  Lopun matkaa Turkuun
silloin 37-vuotias vallankumouksellinen käveli.  Kuin muistona menneistä
ajoista on esitteen painojälkikin kuin suoraan Neuvostoliitosta.

Lietokin PA?

Liedon kunnassa pohditaan jokavuotista budjettivajetta.
Tänä vuonna vajetta on noin 1,5 miljoonaa euroa.  Yleensä
homma on ratkaistu ottamalla vanhoista ylijäämistä
puuttuvat rahat, tai oikeastaan ylijäämät on kasa numeroita.

Naapurikunnista mm Kaarinassa ja Raisiossa on samoja
ongelmia, siellä ratkaisuksi suunnitellaan
veroprosentin korotusta, Kaarinassa 0,25 prosenttiyksikköä
ja Raisiossa 0,75 prosenttiyksikköä.  Nämä lienevät
virkamiesten esityksiä joita luottamushenkilöt sitten
nihkeästi toteuttavat.

Liedossakin pohditaan veroprosentin korotusta, mutta se
tuskin saanee kannatusta tulevien kuntavaalien vuoksi.
Viime syksynä keploteltiin Jokirannan tonttikaupalla ja
asuntojen myynnillä Liedon Asunnoille.  Kirveslistalla
olisi kyllä myytävää, mutta ei oikein ole ostajia, vaikka
pientä piristymistä on havaittu.  Liedon painolastia
lisää raskas investointiohjelma, olisikohan Taatilan
kouluakin pitänyt lykätä, niinkuin ehdotettiin?

Asunnottomien yö

Tänään vietetään asunnottomien yötä ja samalla myöskin on
tarkoitus kiinnittää huomiota köyhyyteen.  Köyhyys on
suomalaisen yhteiskunnan suurin sosiaalinen ongelma.
Köyhyysrajalla on satojatuhansia opiskelijoita, eläkeläisiä,
työttömiä ja pienipalkkaisia työntekijöitä ja pienyrittäjiä.
Nykyhallituksen toimet ovat vain lisänneet eriarvoisuutta ja rikastuttaneet
rikkaita ja kurjistaneet köyhiä.

Liedossa kunnallisia vuokra-asuntoja hallinnoi Liedon Asunnot.
Kunnallisia vuokraasuntoja on Liedossa 308 kpl ja vuositasolla
asukkaat vaihtuvat noin 10-15 %:ssa asunnoista.  Hakemuksia
vuokra-asuntoihin on keskimäärin koko ajan noin 100.  Vapautuneisiin
asuntoihin valitaan uudet asukkaat Liedon Asuntojen hallituksen
kokouksessa joita on yleensä kerran kuukaudessa. Olen Liedon Asuntojen
hallituksen puheenjohtaja, muutkin hallitusjäsenet ovat kunnanvaltuuston
valitsemia, lisäksi hallituksessa on asukkaiden edustaja ja kunnan
asunto- ja sosiaalivirkailija.

Asunnon saannin ratkaisee ensisijaisesti tarve, mutta huomioitavana on koko
joukko muitakin tekijöitä.  On kuitenkin täysin selvää, että kunnallisia
vuokra-asuntoja on Liedossa liian vähän, vaikka tällä kaudella onkin
saatu asuntojen määrää lisättyä 40 kpl.  Ympäristökuntiin nähden Liedossa
on suhteellisesti kaikkein vähiten kunnallisia vuokra-asuntoja, joten lisäasuntojen
hankintaa on merkittävästi lisättävä joko rakennuttmalla lisää tai ostamalla tai
molemmin tavoin.

Ensi keväänä on kunnanvaalit ja köyhillekkin on ystäviä.  Kysykää nyt hyvät
ihmiset puolueitten teltoilla ja tapaamisissa mitä he ovat tehneet köyhien
hyväksi yleisesti ja eritoten Liedossa.

E viva Espanja

Mikkelin Markkinat Liedossa ovat tältä vuodelta ohitse.  Sää oli
loistava ja ihmisiä oli liikkeellä, mutta jotenkin silti tuntui, että
markkinat kiinnostivat vähemmän kuin ennen.  Ensimmäisiä
kojuja alettiin purkaa jo klo 14 jälkeen, ja kuten eräs äiti tänään
Turun Tienoossa kirjoitti, merkittävää hiljentymistä tapahtui klo 15
jälkeen.  Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että Mikkelin
Markkinat konseptikin kaipaa uudistumista, ensi vuonna paikka
ainakin muuttuu.

Innokkaimmin markkinoilla heiluivat lietolaiset puolueet, jotka
kaikki olivat edustettuina kojuissaan.  Tällä kertaa perussuomalaiset
eivät antaneet pystypainiesitystä, vaan äänestäjiä lähestyttiin
lettutarjoilulla.

Liedon perussuomalainen kunnanvaltuutettu Mira Katajamäki
ilmoittaa Facebookissa asuvansa Espanjan Aurinkorannikolla,
omakotitalokin on ollut myynnissä, ehkäpä jo myytykin, joten
saattaa olla, että mahdollinen paluukin ei tapahdu enää Lietoon?
Joka tapauksessa Liedon kuntaan ei vielä ole tullut muuttoilmoitusta,
josta seuraa luottamustoimien päättyminen kunnassa.  Toki hänet
voitaisi valita esimerkiksi vaikkapa Liedon Lämmön hallituksen
puheenjohtajaksi, se kun ei kunnan mielestä edellytä kunnan jäsenyyttä.

Hannes Heikkilän viimeisin kirjoitus tuntui niin henkilökohtaiselta, että
se ei ainakaan avautunut konkari (vara)valtuutetulle...

Torilla taklataan

Tämän päivän (1.10.16) Turun Sanomista saimme lukea perussuomalaisten eduskuntavaalien
aikaisesta toritapahtumasta joka johti entisen piirin puh.johtajan sakkoihin, maksettavaksi tulevaan kärsimyskorvaukseen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.  Turun Sanomat ei arvuutellut
osapuolien henkilöllisyyksiä, vaan rötösherrana toimi Juhani Pilpola.  Juttu oli jo aiemmin
julkaistu Iltalehdessä ja muutamassa muussakin lehdessä, mutta ilman nimiä.

Tietämättä tapauksesta enempää kuin lehdistä on voinut lukea voisi ehkä Hannes Heikkilä
selostaa tapausta blogikirjoitelmissaan, se toisi tervetullutta vaihtelua jokapäiväisiin
MV-lehdestä kopioituihin vihakirjoituksiin,onhan hän useissa kirjoituksissa laajasti
kertoillut maahanmuuttajien vastaavista keskinäisistä nahisteluista.

Huomenna on Liedossa Mikkelin Markkinat, täytyyköhän järjestäjien hankkia perussuomalaisten
teltan lähistölle päivystämään vanttera järjestyksenvalvoja, joka saadaan hätiin jos
persujen tunteet jälleen kuumenevat?

Huomiseksi on ennustettu Mikkelin Markkinoiden aikoihin kaunista ilmaa, joten
Liedon markkina-alueella tavataan tuhansia ihmisiä.

Kohtalon polku 2

Viime syksynä käsiteltiin Liedon kunnanvaltuustossa Jokirannan kaavaa.  Aluksi
valtuustokäsittelyssä äänestettiin siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se
uuteen käsittelyyn.  Palautuksen kannalla olivat suurin osa kepulaisista, perussuomalaiset
sekä yksi Sosialidemokraatti (Kari Haapanen), enemmistö oli kuitenkin asian käsittelyn
jatkamisen kannalla.  Kokouksen puheenjohtajana toimi "Koijärven kultaranne" Anna-Liisa
Koivisto, joka nopealla ranneliikkeellä lopetti asian käsittelyn,sillä varsinkin kepulaiset
olivat niin hölmistyneitä, että eivät älynneet pyytää puheenvuoroa, joten päätös oli
yksimielinen.

Kunnanvaltuutettu Tomi Pohjankukka ja vaimonsa valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen
josta tuli heille hylkäävä päätös syyskuun alussa 2016.  Jos KHO antaisi valitusluvan
voisi asiaa käsitellä siellä uudestaan, mutta tuskin antaa.

Jokirannan kaava-asia on johtanut muutamiin muutoksiin Liedon valtuustossa, Annina
Ruottu erotettiin Kokoomuksesta koska kirjoitteli paikallislehteen muista kokoomuslaisista
eriäviä mielipiteitään, ehkäpä muitakin syitä oli.  Tomi Pohjankukka erosi Kokoomuksesta
ja liittyi Kepuun, koska oma tontti oli kyseessä ja lopuksi varavaltuutettu Kari Haapanen luopui
luottamustoimistaan, koska jäi sosialidemokraateissa yksin tässä asiassa.  Mahtaako
asia vielä tuottaa uusia käänteitä?

Liedon kunnanvaltuuston kokous 29.8.2016

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 29.8. parin kuukauden tauon
jälkeen kokoukseensa.  Valtuuston kokousta edeltää seminaari, jossa tarkastellaan
tulevia talousnäkymiä.  Yksi kerrallaan nousevat toimialajohtajat todistamaan
huonoa tilannetta, leikkaustarpeita ja palvelujen huonontumisia ja toimintojen
lakkauttamisia.  Paikallispolitikkojen osaksi jää yrittää pehmentää tulevia
huononnuksia, onhan vaalitkin tulossa.

Varsinaisessa valtuuston kokouksessa on pääteemana valtuutettujen lukumäärä,
asia jota kommentoin jo edellisessä kirjoituksessani.

Liedon Kokoomus haluaisi vähentää valtuutettujen määrään 27 tai 35 valtuutettuun.
Nykyisin kunnanvaltuustossa on 49 valtuutettua, joista kuusi on Tarvasjoen kiintiö-
valtuutettuja.  Mikäli valtuutettujen määrää pienennetään 43:sta tulee myös
demokratia kaventumaan, pienten yhden-kahden valtuutetun ryhmät tulevat
poistumaan, samoin on vaarassa käydä Tarvasjoen valtuutetuille.

Kokoomuksen taka-ajatuksena on pelko keskustalaisten lisääntyvästä painoarvosta.
Äänestäjät saattavat muistaa Kokoomus-juntan toiminnan valtuustokauden alussa, jolloin
Annina Ruottu erotettiin ja myöhemmin Tomi Pohjankukkakin jätti Kokoomuksen.
Vaikka sanotaankin äänestäjän muistin olevan lyhyt, voi se lietolaisilla olla
pitempikin.

Kunnallisvaalit pidetään huhikuussa ensi vuonna ja kaikki puolueet kokoavat jo rivejään
vaaleja varten,äänestäjillä on jälleen ystäviä.

Liedon kunnanvaltuuston koko

Eilen maanantaina ennen kunnanvaltuuston varsinaista kokousta pidettiin Liedon
kunnantalolla valtuustoseminaari, jossa Kuntaliiton lakinainen kertoi uudesta
kuntalaista, joka on jo osittain voimassa ja lopullisesti voimaan tulee kesäkuun
alussa 2017.

Uuden lain myötä kunnanvaltuusto voi päättää uuden valtuuston koon, kunhan
ilmoittaa siitä ennen tulevaa vuodenvaihdetta.  Tulevan kuntalain mukaiset
valtuutettujen vähimmäismäärät ovat 20000 asukkaaseen saakka 27 ja yli
20000 asukkaan kunnissa 43.  Liedon tämänhetkisessä kunnanvaltuustossa
on 43 valtuutettua + liitoskunta Tarvasjoen 6 valtuutettua eli yhteensä 49 valtuutettua.

Valtuuston edellisessä kokouksessa perussuomalaiset tekivät valtuustoaloitteen
jonka mukaan valtuutettuja tulisi olla 43, koska olen määrästä samaa mieltä
allekirjoitin aloitteen ja lopulta aloitteeseen tuli 24 nimeä, lisääkin olisi ehkä tullut,
mutta kokous pääsi jo alkamaan ja oli keskityttävä sen asioihin.

Seminaarin keskusteluissa ilmeni erityisesti keskustalaisten ja kokoomuslaisten
halukkuus pienempään valtuutettujen määrään eli 27:ään, paikalla ei kuitenkaan
ollut läheskään kaikkia valtuutettuja, joten ei ole tiedossa onko pienemmällä
määrällä laajempaa kannatusta.

Liedon kunnallisvaaleissa on viimeksi vuonna 1972 valittu valtuustoon 27 jäsentä
ja vuonna 1976 valittiin 35 jäsentä väkiluvun kasvettua.

Valtuutettujen määrän pienentäminen nostaa vaalien äänikynnystä, on mahdollista
että puolueet, joilla nykyisin on 1 tai 2 valtuutettua jäisivät ilman paikkoja ja siten
demokratia kaventuisi.  Äänestäjäkin joutuisi aprikoimaan voiko hän äänestää
näitä pienpuolueita, siinä pelossa, että annettu ääni menee hukkaan.

Keskustalaiset perustelivat näkemystään sillä, että valtuustossa on osa hiljaista
porukkaa, joka ei koskaan sano mitään.  Kuitenkin vaalituloksen perusteella
jaetaan myös lautakunta- ym luottamushenkilöpaikat, ja jos porukkaa pitäisi
jostain vähentää, voisi sen tehdä tarkastelemalla kunnallisten päälliköiden ja - johtajien
määrää...

Koulunkäyntiä 1960-luvulla

Tänään on kesäkuun 1 päivä.  Vanhaan hyvään aikaan (1960-luvulla) koulunkäynti
loppui 31.5. ja jatkui taas 1.9. lomaa oli siis kolme kuukautta, edellyttäen
että ei ollut ehtoja suoritettavana, minulla niitä oli harva se kesä.
Lauantaisin käytiin myös koulussa ja opetus loppui noin klo 13,
viimeistään kello 14, jonka jälkeen kiinnijääneet pikkuroistot kokoontuivat
tuijottelemaan liitutaululle piirrettyä rastia vähintään tunniksi.

Opetuksen nauttiminen Jokioisten Yhteiskoulussa ei ollut maksutonta,
lukukaudesta kerättiin maksu suuruusluokaltaan noin 70 markkaa / kausi,
tehtaan työmiehen keskipalkka oli tuohon aikaan noin 2,50 mk / h joten
oli siinäkin maksamista.  Hyvin menestyneille köyhille oli mahdollisuus
saada vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, koulua piti yllä
Jokioisten kunta.  Samoin ruokailusta jouduttiin maksamaan, luokan-
valvoja keräsi kerran kuukaudessa ruokailumaksun noin 10 markkaa / kk.

Seisemänkymmentäluvulla kaikki muuttui, tuli peruskoulu ja koulutuksessa
päästiin samalle viivalle, kouluttautuminen oli kaikille mahdollista, vasta nykyhallitus
kokoomuksen johdolla onnistui torpedoimaan tasapuoliset koulutusmahdollisuudet.

Liedon kunnassa on kunnallispolitiikassa hiljaista, ehkä tyyntä myrskyn edellä.
Taatilan koulun urakkatarjouksista ei ole tihkunut mitään tietoja, mahtaako
budjetit olla jälleen kerran ylittyneet?  Tai sitten politbyroo ei ole vielä
pitänyt kokoustaan...

Kuntavaalit Liedossa

Kunnallisvaalit pidetään huhtikuussa 2017 ja uusi valtuusto
aloittaa kautensa 1.6.2017.  Liedossa ei vielä ole päätetty
valtuuston koosta, joka nyt on 43+6 tarvasjokelaista.  Politbyroo
lienee keskustellut alustavasti valtuutettujen määrästä, mutta
näkemykset ovat olleet erilaisia.  Mielestäni 43 olisi oikea määrä.

Lietolaiset poliittiset puolueet ovat jo aloitelleet kunnallisvaali-
kampanjoinnin, lähinnä katsastellaan sopivia ehdokkaita, vaikkakin
ehdokkaaksi lupautumiset yleensä jäävät viime tippaan.

Viime vaaleissa suurimmaksi puolueeksi Liedossa tuli Kokoomus,
mutta sitten Annina Ruottu erotettiin ja Tomi Pohjankukka itse
vaihtoi Kepulaiseksi kuten Ruottukin, joka nyt tavoittelee jo
Kepun varapuheenjohtajuutta, aika hyvin noinkin nopean kääntymyksen
jälkeen.

Perusuomalaisissa on havaittavissa pientä kaksinapaisuutta Juhani
Pilpola hiihtää perinteistä tyyliä, mutta HAH:n mielipiteet ovat
kuin Suomidemokraattien puolueohjelmasta.  Ja miten kävi soppa-
tykin, löytyikö ulkopuolinen ostaja vai siirrettinkö omistus
Persujen sisällä?

Tulevien kuntavaalien mielenkiintoisin kysymys on kummasta
tulee johtava lietolaispuolue; Kokoomuksesta vai Keskustasta.
Viimeksi vaalitulos oli tältäosin selvä, Kokoomus oli suurempi,
mutta loikkausten ja kuntaliitoksen jälkeen voimasuhteet muuttuivat,
tosin Kepukin on hajallaan ainakin kahden porukan verran.

Seuraavassa valtuuston kokouksessa todetaan mm Pasi Lappalaisen
luottamustoimien päättyneen Liedossa paikkakunnalta poismuuton takia.
Lappalainen on toiminut Liedon Kokoomuksen päätekijänä ja
kunnanhallituksen jäsenenä.  Myös muutama muukin Liedon Kokoomuksen
kärkinimi on antanut ymmärtää, että kunnallispoliittinen ura
loppuu seuraaviin vaaleihin, joten erityisesti Kokoomuksessa kaivataan
uusia kykyjä.  Tosin Anne-Mari Virolainen veti viime kunnallis-
vaaleissa hyvällä äänimäärällään ainakin kolme kokoomuslaista
valtuustoon, joten luulen, että ainakin Anne-Mari Virolaisen on
pakko asettua kuntavaaliehdokkaaksi.

Kuntalaisten on syytä olla valppaana ja seurata eustajiensa tekemisiä.

Liedon vuokra-asuntotilanne

Liedon kunnanvaltuusto kokoontui 25.4.2016 päättämään mm ELY:n esityksestä
sopimusmuutokseen jolla lisätään pakolaisten vastaanottoa Lietoon alkuperäisestä
5-10:stä 20:een per vuosi.  En ollut itse kokousta seuraamassa, mutta tehty päätös
on laveasti selvitetty Turun Tienoossa.

Lähetin Turun Tienooseen kirjoitelman asiasta ja se julkaistiin 21.4. sisältö oli,
että mielestäni nykyistä määrää ei pitäisi lisätä, koska kunnallisia vuokra-asuntoja
on liian vähän tarpeeseen nähden.  Vuokra-asuntojen määrä on Liedossa
satamäärin vähemmän kuin Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa joille tarjottiin
samansisältöistä sopimuslisäystä.

Henkilökohtaisesti olin tässä asiassa samaa mieltä kuin Liedon perussuomalaiset,
johtuen siitä, että olen Liedon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja ja olen
hyvin tietoinen vuokra-asuntotilanteesta Liedossa.

On valitettavaa, että päättäjät eivät lainkaan ajatelleet asiaa niiden lietolaisten
kannalta jotka ovat Liedon Asuntojen asunnonhakijoina.  Moni
valtuutettu teki jälleen päätöksensä luottaen täysin kunnan virkamiesten
johdatteluihin.

On myöskin täysin selvää, että kunnallisia vuokra-asuntoja on Liedossa
liian vähän ja on mitä pikimmiten aloitettava työt asuntojen lisäämiseksi.

Ei pidä myöskään ajatella, että kyllä valtio maksaa pakolaisten kaikki kulut,
sillä valtion maksut ovat korvausta kustannuksista ja tuskin riittävät kattamaan
kaikkia kuluja.

Toisaalta Liedonkin tulee osallistua pakolaisten kotouttamiseen, mutta
tähänastinen sopimus (5-10 / vuosi) olisi ollut riittävä. Mitä sitten tehdään
jos syksyllä jälleen tulee samanlainen hallitsematon maahanmuuttotilanne?

Heh, heh, HAH

Rest in piece, lepää rauhassa toivottelee blogi-palstallaan Hannes Antero Heikkilä (HAH),
minun blogi-palstalleni, jonne en tosiaankaan ole kirjoitellut mitään useaan viikkoon.
Tyypilliseen tapaansa HAH välttelee ihmisten nimiä, joten minutkin mainitaan
konkaridemarina, joka olenkin, huolimatta siitä, että olen useita vuosia nuorempi kuin
HAH.

HAH on blogilleen kirjoittanut viime elokuun jälkeen yli 400 artikkelia, lähes kaikki
ovat maahanmuuttovastaisia.  Oikeastaan HAH ei ole itse paljonkaan kirjoitellut, vaan
artikkelit ovat kopioita MV-lehdestä ja iltapäivälehdistä, näin hän lienee menetellyt
rikossyytteiden pelossa, vaikkakin joku on tehnyt jo tutkintapyynnön poliisille
kirjoitusten sisällöistä.

HAH putkauttaa parhaina päivinään kymmenenkin kirjoitelmaa blogipalstalleen ja
tällainen tahti on kypsyttänyt useimmat lukijat, ainakin minut,  joskus aiemmin
HAH:kin kirjoitteli paikallisista asioistakin, siis muistakin kuin mamuista.

Useimmat viime eduskuntavaaleissa eri puolueissa ehdokkaina olleet ovat pitäneet
blogi-palstoillaan vielä harvempaa tahtia kuin minä, paikallisista teemoista ei ole ollut
kommentoitavaa kuukausiin esim Juhani Pilpolalla.

Liedon kunnanhallituksen esityslistalla 18.4. on mukana 14 kunnanvaltuutetun
esitys päivähoitoasioiden uudelleen käsittelystä lautakunnan päätöksen jälkeen, käsittely
tullee valtuustoon 25.4.  merkillistä asiassa on se , että käsittelypyynnön esittäneitä
14 valtuutettun nimiä ei ole julkistettu ainakaan kunnan nettisivuilla.  Minulla itsellä ei
ole mitään tietoa asiasta, onko HAH:llä?

Samaisessa valtuuston kokouksessa käsitellään myös maahanmuuttajakiintiön lisäämistä.
Tämän päivän Turun Sanomista saimme lukea, että Lieto lähtenee kasvattamaan
kiintiöitä ELY:n toiveiden mukaisesti, mutta mielestäni pitäisi ensin selvittää onko
asuntoja todella tarjolla isommalle maahanmuuttajajoukolle.

Vuoden päästä pidettävät kunnallisvaalit toivottavasti lisäävät toimeliaisuutta Liedossakin
ja vaikka Sote -uudistus joskus toteutuisikin, jää paikaallisesti vielä paljon päätettävää.

Sananvapautta Liedossa

Tämän päivän (3.3) Turun Tienoossa oli kaksi pikku juttua jotka sivusivat
perussuomalaisten kunnanvaltuutettua Hannes A. Heikkilää.   Viime
kunnanvaltuuston kokouksessa Hannes Heikkilä teki aloitteen, jonka mukaan
Lietoon ei tulisi ottaa ainoatakaan maahanmuuttajaa ja vanhatkin asiaa
koskevat sopimukset tulisi irtisanoa.

Liedon kunnanhallitus käsitteli aloitetta maanantain 29.2. kokouksessa ja
totesi yksimielisesti, että aloite ei noudata Liedon kunnan arvoja ja sen
käsittely loppuu kunnanhallituksen päätökseen.  Menettely aloitteen suhteen
oli poikkeuksellinen, yleensä aloitteet menevät johonkin lautakuntaan, sitten
kunnanhallitukseen ja lopuksi valtuustoon.  Ilmeisesti yhteisesti todettiin
aloitteen sisällön olevan liian paksua ja muutenkin olevan ehkä laillisuuden
rajamailla.  Merkittävää kunnanhallituksen käsittelyssä oli se, että päätös oli
yksimielinen eli ainakin lehtitiedon mukaan perussuomalaisten ykkösnyrkki
Juhani Pilpolakin oli päätöstä tekemässä, ellei hän sattunut käymään vessassa
päätöksentekohetkellä.

Samaisen lehden lukijoilta palstalla Anita Jungar ihmetteli kuinka Turun
Tienoossa HannesHeikkilä kirjoitelmissaan herjaa, mustamaalaa ja nimittelee ihmisiä jotka ovat
Hannes Heikkilän kanssa eri mieltä tai muussa puolueessa kuin perussuomalaiset.
Kirjoituksen julkaisemisen sallinut vastuullinen Turun Tienoon päätoimittaja
Rauli Ala-Karvia ei ollut havainnut Hannes Heikkilän kyhäelmässä mitään
ongelmaa, toivottavasti hän edes hetkisen ajatteli sen painokelpoisuutta.

Liedon Politbyroo

Olin Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 15.2 SDP:n toisena varavaltuutettuna.
Kokouksessa käsiteltiin mm Taatilan koulun liikuntasalin laajennusasiaa.  Kuntalais-
aloitteen pohjalta oli havaittu, että isommalla liikuntasalilla voitaisi saada valtion-
avustusta.  Koska havainto oli tehty vasta hiljattain ja suunnitelmat ovat olleet jo
varsin pitkällä oli asian käsittelyllä kiire.
Liedon kunnassa toimii epävirallisena päätöksentekoelimenä valtuustoryhmien
puheenjohtajien kokoukset, siis eräänlainen Politbyroo, jollainen päätti
kaikki asiat aikoinaan suuressa ja mahtavassa naapurissamme.

Tälläisen lietolaisen Politbyroon tehtävänä on tehdä ennakkopäätös käsiteltävistä
asioista ja sen jälkeen kunkin ryhmänjohtajan velvollisuus on esitellä asiat
valtuustotovereille sekä vahtia, että päätökset valtuustossa tehdään sovitulla
tavalla.  Ei siis kovin demokraattista, joskus kylläkin tarpeellistakin.
Ryhmänjohtajien sopimukset eivät kuitenkaan saisi johtaa puutteelliseen tai
heikkoon valmisteluun kun asia esitetään valtuutetuille valtuuston kokouksessa
kuntalaisten valitsemille päättäjille.
Puutteellinen valmistelu, silloin kun päätös on jo varma, tuli esille tässäkin
Taatilan koulun liikuntasaliasiassa, ei ollut kustannusarviota, ei suunnitelma-
luonnosta eikä valtionavun perusteita, määrärahaa tarvittiin 200.000 euroa
lisää, joka summa oli tempaistu Lappalaisen hatusta.  Varsinainen kuntalais-
aloite, joka sisälsi useita muitakin asioita jäi käsittelemättä.

Politbyroon päätöksiä ei myöskään saa kritisoida, kuten Kepusta minua opastettiin.
Kokouksen lopussa kunnanjohtajan katsauksessa Esko Poikela innostuneesti (?)
esitteli uusia kiintiöitä pakolaisten kotouttamiseksi Lietoon, aiemmin on ollut
lietolaisten kiintiössä 5-10 maahanmuuttajaa per kausi, nyt tarve olisi
kaksinkertainen.  Jotenkin huvitti, kun seuraavassa hetkessä Hannes Heikkilä
esitti valtuustoaloitteessaan vanhojenkin sopimusten purkua, hän vielä
nimesi syyllisiksi silloisen (2009) päätöksen tehneen lautakunnan kaikki jäsenet.

Liedon kunnanvaltuusto 16.1.2016

Liedon kunnanvaltuuston ensimmäinen tämän vuoden kokous on maanantaina 16.1.
Listan mukaan käsitellään mm sopimusmenettelyä alueen varaamiseksi rakentamista
varten.  Esityksestä ei selviä miten se parantaa nykytilannetta eikä myöskään sitä
korvaako se jonkin osan nykykäytännöstä, pikemminkin rivien välistä haiskahtaa,
että joku odottaa jo mahdollisuutta tehdä kunnan kanssa uudenlainen yhteistyösopimus.

Asialistalla on myöskin Turun seudun uuden elinkeinosopimuksen tekeminen.
Byrokraateille ollaan antamassa noin 200.000 euroa yhteistyön nimissä, samalla
kaikki sopimusasiat siirtyisivät kunnanhallituksen (virkamiesten) päätettäväksi.

Lopuksi käsitellään Saukonojan koulun lakkautusta, josta jo ääånestettiin
kunnanhallituksessa.  Kova kiire tuntuu olevan Kokoomuksella ja virkamiehillä
koulun lakkautukseen, vaikka Taatilan koulun rakentamisaikataulu, suunnitelmat ja
kustannukset ovat varsin alkutekijöissä.

Kevään suuria asioita on uuden kaavoitusjohtajan valinta.  Perinteisesti Kokoomus
pitää sitä omana paikkanaan.  Mustetäpliä on lähetetty tutkimaan kolme kandidaattia,
ehkäpä joku heistä tai sitten vaikkapa musta hevonen voittaa pelin?