Eduskuntavaalit 2023 lietolaisesta näkökulmasta

Vuoden 2023 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 2.4.

Tällä hetkellä on vaalirintamalla varsin rauhallista, ainoastaan perussuomalaiset

ovat jo olleet täysillä vaalityössä.  Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdokkaita

asettavat ryhmittymät, yleensä puolueet, ne voivat asettaa korkeintaan 17 

ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa mistä päin Suomea tahansa, 

vaikkakin yleensä pyritään täyttämään listat paikallisilla kyvyillä.

Täydet listat 17 ehdokasta, on jo Kokoomuksella, Perussuomalaisilla,

Vasemmistoliitolla ja Sosialidemokraateilla.  Keskustalla, Vihreilla ja

RKP:lla on nimettynä 16 ehdokasta, eli odotellaan yhtä valovoimaista

kandidaattia, ei kylläkään liian hyvää, sillä silloin voi joku nykyinen

edustaja pudota.  Näistä tiedoista voi myöskin päätellä, että merkittävien

puolueiden kesken ei ole tulossa vaaliliittoja.  Lopullisesti ehdokkaat

on oltava selvillä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Liedon Kokoomuksella ei ole lietolaista ehdokasta, vaan he äänestänevät

Anne-Mari Virolaista, kuten ennenkin, hän lienee näiden vaalien varmin läpimenijä.

Perussuomalaisten lietolainen ehdokas on Tomi Pohjankukka, joka voi

kerätä jopa tuhat ääntä, tämä arvio perustuu aiempiin lietolaisten PS vaalimenestyksiin.

Perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat ovat varsin tukevasti paikallaan,

viimeisenä valittu perussuomalainen kansanedustaja Mikko Lunden saa

kiittää valinnastaan Kristillisdemokraatteja, viime vaalien vaaliliittokumppania,

joka sössi omat mahdollisuutensa.  Kaiken huipuksi KD:n pääehdokas loikki

Kokoomukseen vaalien jälkeen.

Nyt KD:lla on lietolainenkin ehdokas Sirkku Kemppainen, mutta KD:lla ei

ole mitään mahdollisuuksia menestyä vaaleissa ilman vaaliliittoa ja hirveää

keskittämistä, vaikka vaalipäällikkönä onkin lietolainen Auli Loponen.

Sosialidemokraateilla on listoilla lietolainen ehdokas Niina Piippo, joka menestyi

hyvin aluevaaleissa, mutta eduskuntavaaleissa menestyminen vaatii moninkertaista

äänimäärää.  Sosialidemokraattien istuva kansanedustaja Katja Taimela jättää

paikkansa vapaaehtoisesti, tälle paikalle onkin tunkua.

Viime Ek-vaaleissa Kepulla oli kaksi ehdokasta Liedosta Annina Ruottu ja Henna

Takatalo, kumpikaan ei tullut valituksi ja Annina Ruottu muuttui virallisestikin

kokoomuslaiseksi.  Takataloa ei voitu nyt asettaa ehdokkaaksi, koska Kepua vaanii

veretseisauttava vaalitappio ja jopa puheenjohtaja Annika Saarikon paikkakin

voisi olla vaarassa.

Muilla kansanedustajapuolueilla ei ole tällä hetkellä lietolaisia ehdokkaita ja

lukuisan sirpalepuolueitten joukosta ole vielä mitään tietoja. 

Monenlaiset yllätykset ovat vielä mahdollisia, palataan niihin tulevissa päivityksissä.

 KIINTEISTÖVEROT 2

Täydennän edellistä kirjoitustani kiinteistöveroista vakituisen asunnon

verotuksen perusteista, nimittäin vakituisen asunnon maapohja (tontti)

verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaan, Liedossa ensi vuonna

siis tämä prosentti on 1,0 valtuuston päätöksen mukaan.

Esimerkkinä oma ok-taloni Liedon Asemalla maksoi 2022

1067 m2 tontista yleistä kiinteistöveroa 58,77 euroa, uusi

vero tulee olemaan tältäosin 48,98 euroa.  Kokonaisuutena

okt:n kiinteistöverot ei tule laskemaan, koska rakennuksia

koskeva vero-osuus tulee nousemaan rakennuskustannusten nousun takia.

Yleisen kiinteistöveron määrityksessä on useita muuttuvia

tekijöitä kuten sijainti, liikenneyhteydet, rakennusoikeus,

käytetty rakennusoikeus ja tärkeimpänä alueella tehtyjen

tonttikauppojen hinta.

Tilastojen mukaan keskimääräinen kiinteistövero on

Liedossa 320 euroa, josta rakennuspohjan arvo on noin

25 %, loput verosta tulee rakennuksista 0.41 %:n mukaan,

joka on veron alaraja.

Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa ja uusi laki tulee

mahdollisesti voimaan vuonna 2024.

Jokaiselle kiinteistönomistajalle on lähetetty laskelma

kiinteistöveroista maaliskuussa, mutta monikaan meistä

ei siihen ole syvällisesti tutustunut, se kyllä kannattaisi.

 KIINTEISTÖVEROT

Liedon kaupunginvaltuustossa päätettiin maanantain 14.11.22 kokouksessa

mm kiinteistöveroista.  Tavallinen mökkiläinen, kuten minä tai naapuri

omakotitalossaan maksaa vakituisen asumisen kiinteistöveroa, joka on

Liedossa 0,41 % kiinteistön verotusarvosta.  0,41 % on vakituisen asumisen

kiinteistöveron alarajassa, eli veron euromääräinen summa ei voi laskea

ellei vakituisen asunnon verotusarvo muutu.  Käytännössä Liedossa

vakituisen asumisenkin vero pikemmiten hivenen nousee, koska rakennuskustannusindeksin

nousu nostaa verotusarvoa, toisaalta asumiskiinteistön arvo alenee 1,25 %

vuodessa.  Verot lasketaan 1.1. tilanteen mukaan.

Liedon kaupunginhallituksen oikeistoenemmistö päätti esittää

valtuustolle, että yleistä kiinteistöveroa lasketaan 1.2 %:sta 1.0 %:iin.

Tulevien eduskuntavaalien kunniaksi sovittiin, että ehdotus tehdään

Tomi Pohjankukan nimiin.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa puolueet isoimmasta pienimpään

käyttivät talousarviopuheenvuorot.  Perussuomalaisten puheenvuoron

käytti luonnollisesti Tomi Pohjankukka.  Puheenvuorossa oli monia

kiinnostavia yksityiskohtia, mutta puhujalle ei ollut siihen menessä

vielä selvinnyt, että yleinen kiinteistövero ja vakituisen asumisen

kiinteistövero ovat kaksi eri asiaa, kertaan vielä, jos yleinen

kiinteistövero laskee, niin se ei vaikuta mitään vakituisen asunnon

kiinteistöveroon, ei ainakaan laske sitä.

Turun Sanomien tämän päiväisen (18.11.) artikkelin mukaan, vaikuttaa siltä,

ettei asia ole kirkastunut edes kaupunkimme johdolle.

Erikseen voisin mainita, että maatalous- ja metsämaasta ei

makseta lainkaan kiinteistöveroa, tänä vuonna lisäksi on olemassa

ylimääräinen maatalouden tuotantotilojen kiinteistöveron tuki, joka

voi olla 10-35.000 euroa, veroalen vaikutusta ei ole vielä osattu arvioida.

Yleisen kiinteistöveron laskun on arvioitu vähentävän kaupungin

verotuloja Liedossa 420.000 euroa, joka vastaavalla summalla

huonontaa kaupunkilaisten palveluja.  Hyötyjiä ovat muista kuin

asumiskiinteistöistä veroa maksavat, kuten yritykset, hallinomistajat,

tstorakennusten ja kauppojen yms omistajat.

 

        SEURAKUNTAVAALIT LIEDOSSA

        Seurakuntavaalit pidetään siten, että varsinainen vaalipäivä on 20.11.

        ja ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8.11.- ja loppuu lauantaina 12.11.

        ennakkoäänestyspaikkoja on monia, lisäksi käytössä on viime vaalien 

        2018 tapaan vaaliauto.

        Viime vaaleihin nähden on tullut Liedon seurakuntaan Auran seurakunta,

        joka pari vuotta sitten liitettiin Liedon seurakunnan huomaan.

        Meidän tulevaisuus- valitsijayhdistyksellä on 20 ehdokasta Liedosta, 

        Tarvasjoelta ja Aurasta.  Ehdokkaan löytäminen Aurasta osottautui

        hankalaksi, johtuen ehkä seikoista jotka johtivat Auran seurakunnan

        liittämiseen Liedon seurakuntaan.

        Meidän tulevaisuus- valitsijayhdistys kuitenkin onnistui löytämään

        erinomaisen auralaisen ehdokkaan Sasu Punovuoren, joka oli jo 

        ehdokkaana Partiolaisten listalla vuoden 2018 seurakuntavaaleissa.

       

        Itse olen ehdokkaana Meidän tulevaisuus -valitsijayhdistyksen listalla

        numerolla 10, siis napakymppi tai täyskymppi, kuten vain haluatte.

        Ehdokkaat ovat vastailleet aika hyvin kirkon järjestämään vaalikoneeseen,

        jossa kysellään kantaa esimerkiksi kysymyksellä numero 10

        "pitääkö kirkon vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevat parit" 

         Oma mielipiteeni on tässä kysymyksessä se, että pitää, koska

         kysymys on rakkaudesta jolle halutaan

        siunausta, tämä on kaikkien oikeus ja ketään ei saa syrjiä.

        Liedossa ei ole suoraan näkyvissä puoluetunnuksia, vaikkakin joistakin

         henkilöistä voidaan päätellä kunnallisten luottamustoimien vuoksi

         tämänlaatuinen suuntautuminen.

        Jotkut ehdokkaat ovat yrittäneet häivyttää joukkoonsa kuulumista

         "sitoutumaton" sanalla, ehkäpä siksi, että joissakin kysymyksissä on

         pipo enemmän tiukalla tai löysällä kuin kavereilla.

       Tiistaina 8.11. ennakkoäänestys alkaa, toivottavasti kauppiaat silloin

        laittavat Juhla-Mokan tarjoukseen, niin äänestysprosentit lähtevät 

       silläkin tavalla voimakkaaseen nousuun.

    

    

    ALUEVAALIEN TULOS LIEDOSSA 

    Aluevaalien äänestysprosentti oli valtakunnallisesti vähän alle 50 %

    ja  Liedossa äänestysprosentti oli vähän yli 52 %, joten ennustukset

   40:n äänestysprosentista eivät sentään toteutuneet.

    Tarkastelen tässä lietolaisten ehdokkaitten Liedon ääniä  löyhästi liittyen

    blogiin "Aluevaalit Liedossa" pvm 11.1.2022.

    

    Vasemmistoliiton ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti Jenni Kauppinen

   144 (kv 82), Eetu Korpisalo 70 (kv29), Teppo Reinikainen 12 ja

    Loretta Saarimaa 30 (kv 20).  Kukaan heistä ei ollut lähelläkään valintaa.

   

     Vihreitten Assi Askala 32, Hanna Ilus 63 (kv 21), Thomas Karlsson 59 (kv 14),

    Ville Savonlahti 23 (kv 37) ja Heidi Tuimala 134 (kv 130).

    

    Keskustan Minna Hallanheimo 425 (kv 157), Eliisa 36 (kv 31), Juha

    Marjomaa 176 (kv 119), Henna Takatalo 255 (kv 143) ja Arto Tikka 56 (kv 58).

    Liian monta ehdokasta, kannatus jakaantui ja Hallanheimoa ei valittu.

   

     Kristallipuolueen Zibelina Armassalo 6 (kv 16).

    

    Sosialidemokraattien keskitys onnistui, Niina Piippo 394 (kv 121) valittiin

    aluevaltuustoon.

    

    Perussuomalaisten lietolaisäänet olivat Pasi Jokinen 145 (kv 128), Mikko

    Koivumäki 108 (kv 111) ja Sari Repo 143 (kv 38).

    

    Kristillisdemokraattien äänet olivat Pauli Auramaa 3 (kv 17), Sirkku 

    Kemppainen 30 (kv 40), Jussi Kulmala 5, Jukka-Pekka Kuokkanen 261 (kv 54),

    Auli Loponen 16 (kv 35), Janne Suominen 15 (kv 27), Sakari Tapani 3 (kv 9)

    ja Päivi Tsokkinen 20 (kv 35).  Äänimääriä tarkastellessa voisi nähdä pientä

    keskittämistä Jukka-Pekka Kuokkasen hyväksi, josta tuli toinen lietolainen

    aluevaltuutettu.

   

     Kokoomusehdokkaat saivat lietolaisääniä seuraavasti, Samuel Guillaume

     71 (kv 18),    Jaakko Heininen 180 (kv 76), Auli Hänninen 365 (kv 68) ja

     Niko Lankinen 138.  Halutessaan Liedon Kokoomus olisi ehkä voinut

     saada aluevaltuutetun.

    

    Rkp:n Henrik Solin sai 22 ääntä (kv 82).

    Turun Sanomien vaaliennustuksessa 10.1.2022 oli eniten pielessä Keskutan

    luvut, pieni otanta ei tarpeeksi huomioinut maaseudun äänestäjiä.  Tulevia

    vaaleja ajatellen pitänee huomioida VKK:n kannatus, joka saattaa syödä

    kannatusta erityisesti perussuomalaisilta ja muilta oikeistopuolueilta.

    

 ALUEVAALIT LIEDOSSA

Varsinais-Suomen alueella on asetettu Aluevaaleihin 742 ehdokasta 15:sta

puolueesta tai valitsijayhdistyksestä.  Nopealla silmäyksellä voisi todeta,

että suuri osa ehdokkaista työskentelee terveydenhoidon töissä, jokusia on

myös pelastuspalvelun työntekijöitä, mutta mahtuuhan yli 700 ehdokkaan

joukkoon vaikka mitä.

Aluevaalien perusteella valitaan Aluevaltuustoon 79 päättäjää.  Vaalien 

äänestysprosenttia povataan alhaiseksi, noin 40 % tuntumaan ja koska

alueen äänestäjistä noin puolet on turkulaisia, niin voi olla että pienemmiltä

paikkakunnilta ei tule edustajaa Aluevaltuustoon.

Tarkastelen tässä lietolaisia aluevaaliehdokkaita, sulkuihin on merkitty

ehdokkaan kuntavaaleissa saatu äänimäärä, lista etenee ehdokaslistojen järjestyksessä.

Vasemmistoliitolla on neljä ehdokasta Jenni Kauppinen (82), Eetu Korpisalo (29),

Teppo Reinikainen (uusi) ja Loretta Saarimaa (20).  Tasainen joukko,

mutta Vasemmistoliiton edustajat tulleevat Turusta.

Vihreillä on viisi ehdokasta Assi Askala (uusi), Hanna Ilus (21),

Thomas Karlsson (14), Ville Savonlahti (37) ja Heidi Tuimala (130).  

Tuimalalla on kohtuulliset mahdollisuudet tulla valituksi.

Keskustan ehdokkaat ovat Minna Hallanheimo (157), Elisa Lehti (31),

Juha Marjomaa (119), Henna Takatalo (143) ja Arto Tikka (58). 

Lietolaisittain liian monta ehdokasta, joiden kannatus syö toisensa.

Kristallipuolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo (16), hänellä on

runsaasti kokemusta eri vaaleista.

Sosialidemokraattien ainoa lietolainen ehdokas on Niina Piippo (121),

jonka mahdollisuudet valintaan riippuvat keskittämisen onnistumisesta.

Perussuomalaisia ehdokkaita ovat Pasi Jokinen (128), Mikko Koivumäki (111)

ja Sari Repo (38).

Eniten lietolaisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla Pauli Auramaa (17), 

Sirkku Kemppainen (40), Jussi Kulmala (uusi), Jukka-Pekka Kuokkanen (54),

 Auli Loponen (35), Janne Suominen (27), Sakari Tapani (9) ja Päivi Tsokkinen (35). 

KD:n aikomus lienee kerätä tasaisella kannatuksella aluevaaliedustajat.

RKP:n ehdokas on Henrik Solin (82)

Kokoomuksen ehdokkaat ovat Samuel Guillaume (18 Vihreissä), 

Jaakko Heininen (76), joka on niittänyt mainetta erikoisilla Face-kirjoituksilla,

Auli Hänninen (68) ja Niko Lankinen (uusi).

Turun Sanomissa julkaistiin 10.1. gallup, jonka mukaan selkeä voittaja olisi Kokoomus.  

Jos tähän kyselyyn olisi uskomista näyttäisi siltä, että perussuomalaisista valuu

kannatusta Kokoomukseen.

Mutta kannatuskyselyn otanta oli kovin pieni noin 1000 ja aluevaaleja ei ole

ollut aikaisemmin, niin en pidä kyselyä kovinkaan luotettavana, lähinnä siksi, 

että Kokoomuksen kannatus on yläkantissa ja perussuomalaisten sekä Kepun

kannatus alakantissa.

Lopullinen kannatusmittaus alkaa keskiviikkona 12.1.2022.  Lietolaisia aluevaltuutettuja arvioin tulevan valituksi yhteensä 1 - 3 kpl.

LIETOLAISIA KUNTAVAALIEHDOKKAITA 2021

 

Kuntavaalien ehdokasasettelun jatkoaika päättyi 4.5.2021.  Liedossa

kunnanvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua, ehdokashakemuksia

jätettiin 193 kpl.

Eniten ehdokkaita hankki Kokoomus, 52 ehdokasta.  Ehdokaslistalla

kiinnittää huomiota Annina Ruottu, joka 2015 erotettiin Kokoomuksesta,

hetken päästä hän oli jo Liedon Keskustan ehdokkaana kansanedustajaksi.

2017 kuntavaalien jälkeen hänet sivuutettiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaa

valittaessa, mutta valittiin kuitenkin kepulaisena kunnanhallitukseen.  Viime

aikoina näytti tosin siltä, että Liedon Keskustalla ei ollut lainkaan edustusta

kunnanhallituksessa, sillä Ruottusta oli tullut jälleen kokoomuslainen ja 

aisapari Tomi Pohjankukka on nyt ehdokkaana perussuomalaisten listalla.

Keskustan listalla on 28 ehdokasta, hyvinkin perinteisiä kepulaisia.  Vaalien

jälkeen voidaan ehkä jo odotella, että Kepukin saisi kunnanhallitukseen

päätösvaltaista edustusta.

Vihreä liitto tuplasi ehdokasmääränsä verrattuna viime kuntavaaleihin 2017.

Ehdokasmäärä 35 lisää odotuksia lisäpaikoista, toisaalta suuri osa ehdokkaista

on varsin tuntemattomia ja vaalimenestys edellyttää tunnettavuutta.

Liedon Perussuomalaisilla on 30 ehdokasta, ei kuitenkaan muita yllätysnimiä kuin

alussamainittu Tomi Pohjankukka, jo neljännessä puoluessaan.  Persut ovat 

varsinainen äijäpuolue, ehdokkaana 4 naista ja 26 miestä.

Sosialidemokraatit hankkivat 20 ehdokasta ja Vasemmistoliitto 15 ehdokasta ja 

solmivat keskenään vaaliliiton, Liedossa näitten puolueiden ensimmäisen.

Uutta väriä puoluekarttaan on tuonut 1.4.2021 puoluerekisteriin merkitty

Kristallipuolue.  Liedossa uuden puolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo,

eläinlääkäri ja hieroja.  Zibelina Armassalolla on vankka kokemus hakemuksista

virkoihin ja toimiin.  Niinpä Zibelina Armassalo on hakenut kaupunginjohtajaksi

mm Turkuun, Saloon, Kuopioon ja Kelan pääjohtajaksi sekä moniin eläinlääkinnän 

hommiin.  Lisämeriittinä on kansanedustajaehdokkuus 2019 Savo-Karjalan 

vaalipiirissä, puolueena oli Seisemän tähden liike,tuo Paavo Väyrysen luomus,

ääniä tuli 73 kpl.

Yksinäinen ehdokas Liedossa omalta listalta tarvitsee valintaan noin 200-250 ääntä,

jos valintaa ei tule, menevät annetut äänet hukkaan.

Kristillisdemokraateilla on 11 ehdokasta.  Viime vaaleissa oli vaaliliitto

Kokoomuksen kanssa, siitä vaaliliitosta hyötyi enemmän Kokoomus, 

Riina Kolkkalan äänisaalis silloin tuki Kokoomusta, nyt KD on saanut

lisävahvistukseksi J-P Kuokkasen, sen sijaan Martti

Heikkilä siirtyi Kokoomuksen listoille, syystä jota tiedä en.

Nyt on äänestäjillä vaihtoehtoja tarkastella menneitä ja tulevaa, mikään puolue ei

Liedossa yksin pysty tekemään mitään, tarvitaan kumppaneita.