maanantai 25. joulukuuta 2017

Liedon kunnallispolitiikkaa 2017



Kuntavaalit pidettiin Liedossa, kuten muuallakin Suomessa, ensi kertaa
keväällä 9.4.2017 ja uusi valittu valtuusto aloitti toimikautensa kesäkuun alussa.
Valmistautuminen kuntavaaleihin oli jo alkanut vuoden 2016 loppupuolella,
jolloin kartoitettiin vanhojen ehdokkaiden jatkohaluja ja yritettiin löytää
uusiakin ehdokkaita.  Tarvasjoen kunta oli valtioneuvoston päätöksellä liitetty
Lietoon ja tarvasjokilaiset olivat ensi kertaa koko Liedon listoilla.

Vaaleissa eniten voitti Kokoomus, jonka menestystä avitti onnistunut vaali-
liitto Kristillisdemokraattien kanssa, oikeastaan Riina Kolkkala-Westerlundin kanssa.
Suhteellisesti eniten hävisivät perussuomalaiset, jotka vielä tuolloin olivat
valtakunnallisesti samaa puoluetta.  Suhteellisesti ajatellen suurin vaalivoittaja
Liedossa oli Vihreät, paikkamäärä kasvoi kahdesta viiteen.

Vaalien jälkeen alkoivat paikkaneuvottelut kunnallisten luottamustoimien
täyttämisestä puolueiden kesken.  Liedossa Kepu, Vihreät ja PS tekivät
teknisen vaaliliiton ja sille vastavetona Kokoomus+KD, Sosialidemokraatit ja
Vasemmistoliitto löysivät toisensa tekniseen vaaliliittoon.  Molemmissa teknisissä
vaaliliitoissa oli siis epäpyhiä aineksia.

Neuvotteluista tuli hankalia, lähinnä Vihreiden kokemattomuuden takia, he
vaihtoivat joka kokoukseen eri neuvottelijat.  Ainoastaan neuvotteluiden
vetäjän, Anne-Mari Virolaisen kokemus, piti neuvottelut kasassa.  Se minkä
sopimiseen tarvittiin neljä pitkää istuntoa olisi voitu hoitaa yhdessäkin
kokouksessa, vain vähän tutkiskelemalla vaalimatematiikkaa.

Paikat saatiin kuitenkin jaetuksi ilman suhteellisia vaaleja valtuustossa ja
loppujen lopuksi kohtuullisen tasapuolisesti vaalituloksen mukaan.
Merkittävää oli, että valtuuston puheenjohtajaksi tuli Sosialidemokraatti
Minna Ylikännö, ensimmäinen valtuuston Demaripuheenjohtaja 50 vuoteen.

Varsinainen työkausi uusilla luottamushenkilöillä käynnistyi elokuussa jolloin
alettiin käytännön asioiden lisäksi työstää tulevan vuoden talousarviota.
Tekniset vaaliliitot ovat purkautuneet ja on tältä osin siirrytty normaaliin
päiväjärjestykseen.

Perussuomalaisten puolue hajosi kesäkuun alussa, puolueen ministerit ja
eduskunnan puhemies loikkasivat uuteen puolueeseen "Sininen tulevaisuus"
jonka kannatus on minimaalinen, ainakin gallupien mukaan.  Liedossa
puoluekokousedustaja Juhani Pilpola kertoi julkisuudessa äänestäneensä
puheenjohtajavaalissa Sampo Terhoa, mutta jäi kuitenkin perussuomalaisiin,
kuten muutkin lietolaiset perussuomalaiset.  Liedon entinen kunnanvaltuutettu
Aurinkorannikon ja Oulun kautta Turkuun tullut Mira Katajamäki sensijaan siirtyi
Sinisiin ja heti piirisihteeriksi.

Ennen vaaleja Liedon Keskustapuolue oli jakaantunut ainakin kahteen osaan,
tämä nähtiin kuntavaalien ehdokasasettelussa. " Tavallisesti asioista perillä
olevista lähteistä" annetaan ymmärtää, että kaksinapaisuutta on edelleen
Liedon Kepussa.

Tulevana vuonna tulee esille Tarvashovin kohtalo ja Tarvasjoen koulun
liikuntapaikkaratkaisut.  Auranmaan Viikkolehden artikkelin mukaan on
tarvasjokelaisissa haluja säilyttää ja korjata Tarvashovi, huolimatta siitä
että korjaustöiden kustannusarvio on 1.919 miljoonaa euroa.  Tammikuussa
järjestetään Tarvasjoella tilaisuus Tarvasjoen asioista ja tilaisuuteen
kutsutaan erityisesti kunnanvaltuutettuja.  Tilaisuuden järjestää Suurilan
kyläyhdistys, ei Liedon kunta.

Liedon kunnallispolitiikassa ei mikään puolue pysty yksin ajamaan lävitse
mitään asiaa, tarvitaan yhteistyötä.  Viime aikoina on Liedossakin isoon rooliin
noussut sosiaalinen media ja myöskin asioiden hoito "ulkoparlamenttaarisin keinoin"
toivoisin, että kuntalaiset voisivat edelleen luottaa vaaleissa valitsemiinsa luottamus-
henkilöihin.

Yhdessä eteenpäin vuonna 2018.