torstai 3. helmikuuta 2022

    

    ALUEVAALIEN TULOS LIEDOSSA 

    Aluevaalien äänestysprosentti oli valtakunnallisesti vähän alle 50 %

    ja  Liedossa äänestysprosentti oli vähän yli 52 %, joten ennustukset

   40:n äänestysprosentista eivät sentään toteutuneet.


    Tarkastelen tässä lietolaisten ehdokkaitten Liedon ääniä  löyhästi liittyen

    blogiin "Aluevaalit Liedossa" pvm 11.1.2022.

    

    Vasemmistoliiton ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti Jenni Kauppinen

   144 (kv 82), Eetu Korpisalo 70 (kv29), Teppo Reinikainen 12 ja

    Loretta Saarimaa 30 (kv 20).  Kukaan heistä ei ollut lähelläkään valintaa.

   

     Vihreitten Assi Askala 32, Hanna Ilus 63 (kv 21), Thomas Karlsson 59 (kv 14),

    Ville Savonlahti 23 (kv 37) ja Heidi Tuimala 134 (kv 130).

    

    Keskustan Minna Hallanheimo 425 (kv 157), Eliisa 36 (kv 31), Juha

    Marjomaa 176 (kv 119), Henna Takatalo 255 (kv 143) ja Arto Tikka 56 (kv 58).

    Liian monta ehdokasta, kannatus jakaantui ja Hallanheimoa ei valittu.

   

     Kristallipuolueen Zibelina Armassalo 6 (kv 16).

    

    Sosialidemokraattien keskitys onnistui, Niina Piippo 394 (kv 121) valittiin

    aluevaltuustoon.

    

    Perussuomalaisten lietolaisäänet olivat Pasi Jokinen 145 (kv 128), Mikko

    Koivumäki 108 (kv 111) ja Sari Repo 143 (kv 38).

    

    Kristillisdemokraattien äänet olivat Pauli Auramaa 3 (kv 17), Sirkku 

    Kemppainen 30 (kv 40), Jussi Kulmala 5, Jukka-Pekka Kuokkanen 261 (kv 54),

    Auli Loponen 16 (kv 35), Janne Suominen 15 (kv 27), Sakari Tapani 3 (kv 9)

    ja Päivi Tsokkinen 20 (kv 35).  Äänimääriä tarkastellessa voisi nähdä pientä

    keskittämistä Jukka-Pekka Kuokkasen hyväksi, josta tuli toinen lietolainen

    aluevaltuutettu.

   

     Kokoomusehdokkaat saivat lietolaisääniä seuraavasti, Samuel Guillaume

     71 (kv 18),    Jaakko Heininen 180 (kv 76), Auli Hänninen 365 (kv 68) ja

     Niko Lankinen 138.  Halutessaan Liedon Kokoomus olisi ehkä voinut

     saada aluevaltuutetun.

    

    Rkp:n Henrik Solin sai 22 ääntä (kv 82).


    Turun Sanomien vaaliennustuksessa 10.1.2022 oli eniten pielessä Keskutan

    luvut, pieni otanta ei tarpeeksi huomioinut maaseudun äänestäjiä.  Tulevia

    vaaleja ajatellen pitänee huomioida VKK:n kannatus, joka saattaa syödä

    kannatusta erityisesti perussuomalaisilta ja muilta oikeistopuolueilta.






    


tiistai 11. tammikuuta 2022

 ALUEVAALIT LIEDOSSA


Varsinais-Suomen alueella on asetettu Aluevaaleihin 742 ehdokasta 15:sta

puolueesta tai valitsijayhdistyksestä.  Nopealla silmäyksellä voisi todeta,

että suuri osa ehdokkaista työskentelee terveydenhoidon töissä, jokusia on

myös pelastuspalvelun työntekijöitä, mutta mahtuuhan yli 700 ehdokkaan

joukkoon vaikka mitä.


Aluevaalien perusteella valitaan Aluevaltuustoon 79 päättäjää.  Vaalien 

äänestysprosenttia povataan alhaiseksi, noin 40 % tuntumaan ja koska

alueen äänestäjistä noin puolet on turkulaisia, niin voi olla että pienemmiltä

paikkakunnilta ei tule edustajaa Aluevaltuustoon.

Tarkastelen tässä lietolaisia aluevaaliehdokkaita, sulkuihin on merkitty

ehdokkaan kuntavaaleissa saatu äänimäärä, lista etenee ehdokaslistojen järjestyksessä.


Vasemmistoliitolla on neljä ehdokasta Jenni Kauppinen (82), Eetu Korpisalo (29),

Teppo Reinikainen (uusi) ja Loretta Saarimaa (20).  Tasainen joukko,

mutta Vasemmistoliiton edustajat tulleevat Turusta.


Vihreillä on viisi ehdokasta Assi Askala (uusi), Hanna Ilus (21),

Thomas Karlsson (14), Ville Savonlahti (37) ja Heidi Tuimala (130).  

Tuimalalla on kohtuulliset mahdollisuudet tulla valituksi.


Keskustan ehdokkaat ovat Minna Hallanheimo (157), Elisa Lehti (31),

Juha Marjomaa (119), Henna Takatalo (143) ja Arto Tikka (58). 

Lietolaisittain liian monta ehdokasta, joiden kannatus syö toisensa.


Kristallipuolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo (16), hänellä on

runsaasti kokemusta eri vaaleista.


Sosialidemokraattien ainoa lietolainen ehdokas on Niina Piippo (121),

jonka mahdollisuudet valintaan riippuvat keskittämisen onnistumisesta.


Perussuomalaisia ehdokkaita ovat Pasi Jokinen (128), Mikko Koivumäki (111)

ja Sari Repo (38).


Eniten lietolaisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla Pauli Auramaa (17), 

Sirkku Kemppainen (40), Jussi Kulmala (uusi), Jukka-Pekka Kuokkanen (54),

 Auli Loponen (35), Janne Suominen (27), Sakari Tapani (9) ja Päivi Tsokkinen (35). 

KD:n aikomus lienee kerätä tasaisella kannatuksella aluevaaliedustajat.


RKP:n ehdokas on Henrik Solin (82)


Kokoomuksen ehdokkaat ovat Samuel Guillaume (18 Vihreissä), 

Jaakko Heininen (76), joka on niittänyt mainetta erikoisilla Face-kirjoituksilla,

Auli Hänninen (68) ja Niko Lankinen (uusi).


Turun Sanomissa julkaistiin 10.1. gallup, jonka mukaan selkeä voittaja olisi Kokoomus.  

Jos tähän kyselyyn olisi uskomista näyttäisi siltä, että perussuomalaisista valuu

kannatusta Kokoomukseen.

Mutta kannatuskyselyn otanta oli kovin pieni noin 1000 ja aluevaaleja ei ole

ollut aikaisemmin, niin en pidä kyselyä kovinkaan luotettavana, lähinnä siksi, 

että Kokoomuksen kannatus on yläkantissa ja perussuomalaisten sekä Kepun

kannatus alakantissa.


Lopullinen kannatusmittaus alkaa keskiviikkona 12.1.2022.  Lietolaisia aluevaltuutettuja arvioin tulevan valituksi yhteensä 1 - 3 kpl.



torstai 6. toukokuuta 2021

LIETOLAISIA KUNTAVAALIEHDOKKAITA 2021

 

Kuntavaalien ehdokasasettelun jatkoaika päättyi 4.5.2021.  Liedossa

kunnanvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua, ehdokashakemuksia

jätettiin 193 kpl.

Eniten ehdokkaita hankki Kokoomus, 52 ehdokasta.  Ehdokaslistalla

kiinnittää huomiota Annina Ruottu, joka 2015 erotettiin Kokoomuksesta,

hetken päästä hän oli jo Liedon Keskustan ehdokkaana kansanedustajaksi.

2017 kuntavaalien jälkeen hänet sivuutettiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaa

valittaessa, mutta valittiin kuitenkin kepulaisena kunnanhallitukseen.  Viime

aikoina näytti tosin siltä, että Liedon Keskustalla ei ollut lainkaan edustusta

kunnanhallituksessa, sillä Ruottusta oli tullut jälleen kokoomuslainen ja 

aisapari Tomi Pohjankukka on nyt ehdokkaana perussuomalaisten listalla.


Keskustan listalla on 28 ehdokasta, hyvinkin perinteisiä kepulaisia.  Vaalien

jälkeen voidaan ehkä jo odotella, että Kepukin saisi kunnanhallitukseen

päätösvaltaista edustusta.

Vihreä liitto tuplasi ehdokasmääränsä verrattuna viime kuntavaaleihin 2017.

Ehdokasmäärä 35 lisää odotuksia lisäpaikoista, toisaalta suuri osa ehdokkaista

on varsin tuntemattomia ja vaalimenestys edellyttää tunnettavuutta.

Liedon Perussuomalaisilla on 30 ehdokasta, ei kuitenkaan muita yllätysnimiä kuin

alussamainittu Tomi Pohjankukka, jo neljännessä puoluessaan.  Persut ovat 

varsinainen äijäpuolue, ehdokkaana 4 naista ja 26 miestä.

Sosialidemokraatit hankkivat 20 ehdokasta ja Vasemmistoliitto 15 ehdokasta ja 

solmivat keskenään vaaliliiton, Liedossa näitten puolueiden ensimmäisen.

Uutta väriä puoluekarttaan on tuonut 1.4.2021 puoluerekisteriin merkitty

Kristallipuolue.  Liedossa uuden puolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo,

eläinlääkäri ja hieroja.  Zibelina Armassalolla on vankka kokemus hakemuksista

virkoihin ja toimiin.  Niinpä Zibelina Armassalo on hakenut kaupunginjohtajaksi

mm Turkuun, Saloon, Kuopioon ja Kelan pääjohtajaksi sekä moniin eläinlääkinnän 

hommiin.  Lisämeriittinä on kansanedustajaehdokkuus 2019 Savo-Karjalan 

vaalipiirissä, puolueena oli Seisemän tähden liike,tuo Paavo Väyrysen luomus,

ääniä tuli 73 kpl.

Yksinäinen ehdokas Liedossa omalta listalta tarvitsee valintaan noin 200-250 ääntä,

jos valintaa ei tule, menevät annetut äänet hukkaan.

Kristillisdemokraateilla on 11 ehdokasta.  Viime vaaleissa oli vaaliliitto

Kokoomuksen kanssa, siitä vaaliliitosta hyötyi enemmän Kokoomus, 

Riina Kolkkalan äänisaalis silloin tuki Kokoomusta, nyt KD on saanut

lisävahvistukseksi J-P Kuokkasen, sen sijaan Martti

Heikkilä siirtyi Kokoomuksen listoille, syystä jota tiedä en.


Nyt on äänestäjillä vaihtoehtoja tarkastella menneitä ja tulevaa, mikään puolue ei

Liedossa yksin pysty tekemään mitään, tarvitaan kumppaneita.




















perjantai 12. maaliskuuta 2021

Lietolaisia kuntavaaliehdokkaita

Torstaina 4.3.2021 julkisuudessa sanottiin, että kuntavaaleja ei siirretä.  Kaksi

päivää myöhemmin lauantaina 6.3.2021 kuitenkin tuli ilmoitus, että vaalit

siirretään ja varsinainen äänestyspäivä olisi 13.6.2021.  Merkillistä poukkoilua

ja siirrosta annetut ohjeet ovat olleet osin ristiriitaisia.  Mitään lainmuutosta ei ole

vielä käsitelty, on vain puhuttu siitä, että ehdokaslistoja voisi täydentää, tämä

onkin todennäköistä, mutta ei vielä varmaa.  Liedon kunnan keskusvaali-

lautakuntaan  jätettiin ehdokashakemukset tiistaina 9.3. kello 16.00 mennessä,

joten tarkastelen niitä ehdokashakemuksia tämän hetkisten tietojen perusteella.


Kokoomus asetti 43 ehdokasta sekä uusi vaaliliittokumppani Ruotsalainen 

Kansanpuolue yhden ehdokkaan.  Nykyiset valtuutetut, poislukien Maria Eronen,

hakevat jatkoa valtuutettuna.


Vasemmistoliitto on löytänyt kaksitoista ehdokasta, joukosta puuttuu

Juha "Föli" Heikkilä. Kertaalleen luottamustoimet jo jättänyt ay-toimitsija

Timo Katajainen on löytämässä aikaa kuntapolitiikkaan, on ainakin ehdolla.


Kristillisdemokraatit olivat viime kuntavaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen

kanssa, mutta särö romanssiin taisi tulla Keskuskouluasiassa, eikä vaaliliittoa

enää syntynyt.  Nykyvaltuuston ikäpuheenjohtaja Martti Heikkilä ei ole enää 

asettunut ehdokkaaksi.


Perussuomalaiset ovat lisänneet huimasti ehdokasmääräänsä, nyt on perus-

suomalaisilla 29 ehdokasta.  Uutena perussuomalaisena on mukana myöskin 

Tomi Pohjankukka, joka ainakin vielä nykyvaltuutettuna edustaa Keskustaa,

vaihtuuko ryhmä jo seuraavassa valtuuston kokouksessa jää nähtäväksi.  

Tomi Pohjankukan politiikkaura alkoi Vihreänä, sitten Kokoomukseen, 

sieltä Keskustaan ja nyt Perussuomalaisiin.  Perussuomalaisten

ehdokaissa on 25 miestä ja 4 naista.


Keskustan nykyvaltuutetuista ei jatka Esa Mustamäki eikä Annina Ruottu.  Ruotun 

ja Pohjankukan poistuminen saattaa selkeyttää Kepun sekaisin olleita rivejä.


Vihreät ovat keränneet 29 ehdokasta, nykyvaltuutetuista jää pois Ulla Vainio,

muuten meno jatkuu entisellään, voi vielä yltyäkkin.


Sosialidemokraattien valtuutetut yrittävät jatkoon lukuunottamatta Rami Strömiä. 

Tässä vaiheessa listalla on 19 ehdokasta.


Kuten sanottu tässä on tilanne ensimmäisellä puoliajalla, muutoksia voi tulla 

ja uusia kykyjä ilmaantua, toivottavasti jo kesäkuussa ollaan tilanteessa, että

vaalit voidaan turvallisesti pitää.














sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Kuntavaalit Liedossa 2021, osa 2


Liedossa, kuten muissakin kunnissa pidetään kuntavaalit siten,

että varsinainen vaalipäivä on 18.4.  Kuitenkin koko Suomen korona-

tilanne ei ota laantuakseen, lähinnä kai siksi, että rokotteita ei ole

saatu maahan tarpeeksi.  Kuntavaalien siirtoa tai pitämistä alkuperäisen

aikataulun mukaan perustellaan samalla syyllä, demokratialla, kansalaisille

kun on perustuslaissa suotu vapaa ja yhtäläinen äänioikeus.

Pitäisikö vaalit sitten siirtää, koska ainakin jotkut äänioikeutetut kuntalaiset

eivät uskalla koronan pelossa äänestää?  Mielestäni kyllä, sillä vaalit

voidaan pitää aivan hyvin syksylläkin, tai silloin kun rokotekattavuus on saavutettu.

Kukaan ei erikoisesti ole myöskään ollut huolestunut vaalivirkailijoiden

koronaturvallisuudesta, vaikka vaalivirkailijoiden suojaukset ovat heikommat

kuin esim. kauppojen kassoilla.  Lakien perusteella kunnan nykyiset hallinto-

elimet hoitavat työnsä niinkauan kuin uudet on valittu.


Turun Tienoossa ja Turun Sanomissa on viime päivinä kyselty puolueiden

ehdokashankintatilannetta sekä tavoitetta valtuustopaikoista.  Kaikki lietolaiset

puolueet tavoittelevat lisäpaikkoja, suhteellisesti eniten perussuomalaiset,

joilla nykyisin on kolme valtuutettua, nyt tavoitellaan seitsemää.  Parhaiten vaali-

menestystä saavutetaan listoilla, joissa on lukumääräisesti paljon ehdokkaita,

tietenkin ehdokaslaatukin on hyväksi.

Aavistelen kuitenkin jo nyt, että tulevissa Liedon kuntavaaleissa, tulee 

tapahtumaan merkittäviä muutoksia ja poliittinen suunta Liedossa

tulee muuttumaan, mutta äänestäjäthän sen päättää.









 

lauantai 28. marraskuuta 2020

 VANHAN KOULUN MIES HALUAA UUDEN KOULUN


Liedon Keskuskoulu on valmistunut 1966 ja sitä on laajennettu

pariinkin otteeseen 1972 sekä 2000-luvun alussa.  Liedon Keskuskoulun

ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi ja Kauko Reima.  Samojen arkkitehtien

suunnittelema Kastun koulu valmistui 1970 ja purettiin 2016 sekä

Pernon koulu valmistui 1963 ja purettiin syksyllä 2020.  Purkamisen

syynä oli molemmissa kouluissa sisäilmaongelmat.

Tämän kesän aikana on tehty perusteellisia tutkimuksia sisäilmaongelmien

laajuudesta sekä koulutilojen kunnosta.

Tutkimuksissa on todettu monia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä,

kuten rakenteiden epätiiveys, paikalliset kosteus- ja mikrobivauriot, 

ilmanvaihdon puutteet, mineraalivillakuidut sekä muut rakenteissa 

olevat epäpuhtaudet.  Erityinen riskirakenne on eritoten lattiarakenteissa

ja muuallakin piilevänä olevat bitumieristeet, jotka sisältävät PAH-yhdisteitä

eli karsinogeenisiä aineita, näitten määrä on suuri ja ne ovat kalliisti 

poistettavia.

Tutkimustulosten perusteella on täysin selvää, että talossa on vaikeat

sisäilmaongelmat, eikä siellä työskentely ole enää turvallista.


Kunnan päätöksentekijät, viimekädessä kunnanvaltuusto, päättää

kokouksessaan 14.12.2020 lähinnä siitä, ryhdytäänkö korjaustöihin

vai rakennetaanko uudet tilat.

Vaihtoehdoista on tehty viisi eri kustannusarviota.  Kustannusarviot

on kuitenkin laadittu niillä tiedoilla joita nyt on, eli mitään varsinaisia

korjaussuunnitelmia ei ole olemassa, vaan kustannusarviot perustuvat

tilojen hankesuunnitelmaan ja kohteen laajuustietoihin.

Uuden koulun rakentamiskustannukset pystytään arvioimaan

melko tarkkaan, sillä vastaavia koulurakennuksia rakennetaan

varsin runsaasti lähiseuduillakin, sensijaan korjaustyön kustannuksia

ei pystytä arvioimaan, koska ei ole mitään suunnitelmia.


Kenenkään (kunnanvaltuutetun) ei pidä luulla, että korjaus tulisi

halvemmaksi, kuin uudisrakentaminen.  Kokonaistaloudellisesti

on edullisinta rakentaa uusi koulu.

Kunnanvaltuutettuna ja jonkinlaisena rakennuskustannusten asian-

tuntijana (43 vuotta) kannatan uutta koulua, samassa yhteydessä 

pajarakennus voidaan korjata, koska se on erillinen rakennus, ja

viereisessä rivitalossa olevat erityisopetustilat voivat vielä rakennus-

ajan olla käytössä, mutta uuteen rakennukseen tehdään erityisopetuksen

sekä musiikinopetuksen vaatimat tilat.

Järkevällä suunnittelulla ei tarvitse tilojen laajuutta ja kustannuksia

merkittävästi kasvattaa.







































lauantai 14. marraskuuta 2020

 KUNTAVAALIT LIEDOSSA  2021


Liedossa, kuten muissakin kunnissa, pidetään kuntavaalit

huhtikuussa 2021 tai voi myös olla, että ei pidetä, jos

Koronan vuoksi joudutaan vaaleja siirtämään eteenpäin.


Liedon valtuustoon 2017 vaaleissa valittiin 43 valtuutettua.

Vaalin tulos oli seuraava:

Kok  13 paikkaa

KD 3 paikkaa (vaaliliitto kok kanssa)

Kepu 8 paikkaa

SDP 7 paikkaa

Vihr 5 paikkaa

Vas  4 paikkaa

PS  3 paikkaa

Tilastollisesti vaalin tulosta "vääristivät" Anne-Mari Virolainen, joka

suosittuna kansanedustajana veti perässään valtuustoon 2-3 kokoomuslaista

sekä Riina Kolkkalan äänisaalis, nyt sitoutumattomana KD:na

(ennen Kepu), 558 ääntä.


Vaalikauden aikana Heidi Tuimala loikkasi Kokoomuksesta Vihreisiin

ja lähes paluupostissa Birgitta Ristolainen Vihreistä Kokoomukseen,

joten paikkaluku lopulta säilyi samana.


Kuntavaaleissa auttaa menestymään, jos saa paljon ehdokkaita, mitä

enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä.  Ehdokkaiden tunnettavuuskin 

lisää ääniä ja siksipä Kokoomuksellekin saattaa tulla pieniä vaikeuksia

kun Anne-Mari Virolainen muutti Kaarinaan.


Mielenkiintoinen on Liedon Keskustan tilanne, jo ainakin neljä vuotta

kestänyt hajaannus näyttää edelleen jatkuvan. Nyt yritetään ryhmittyä

Henna Takatalon taakse ja vaikuttaa siltä, että aikaisempi airut 

Annina Ruottu on  jo hylätty, tämä selvisi viimeistään eduskuntavaalien

2019 ehdokasasettelussa, jolloin Liedosta Kepu asetti kaksi ehdokasta

eduskuntaan.


Liedon Vihreät on käynyt kuntavaalikampanjaa jo keväästä asti, 

kantavatko jatkuvat äänestysesitykset ja eriävät mielipiteet 

hedelmää, jää nähtäväksi, yhteisiä asioita pitäisi kuitenkin 

yhdessä hoitaa.


Taistelu äänestäjien suosiosta alkaa todenteolla, kun Keskuskoulu-

asia on saatu päätettyä.