Kohti 2015

Pari vuotta sitten Evon metsissä tallusteli suuren kokoinen karhu.  Kontiosta annettiin vaaratiedoite,
jossa kerrottiin otuksen liikkuvan " Hämeenlinnan Lammilla".  Jos vastaavaa tai vähän vähäpätöisempääkin tapahtuisi Tarvasjoella, olisiko vaaratiedotteessa tapahtumapaikkana " Liedon
Tarvasjoki "?

Tuhlaajapoika palaa kotiin ja ylihuomenna tarvasjokilaiset ovat lietolaisia.  Vasikkaa ei tarvitse teurastaa,
sillä tarvasjokilaiset saavat huomenlahjana tuntuvat veronalennukset.  Tosin on myös varauduttava
palvelujen häipymiseen, Tarvashovin purkuun ja korkeisiin vesi- ja viemärimaksuihin, niihin toki
vasta keväällä, koska Lieto unohti ilmoittaa korkeammista taksoista ajoissa.

Kevään päätapahtumaksi muodostuu eduskuntavaalit.  Lisää lietolaisia ehdokkaita ei ole ilmaantunut,
vaikka vielä ehkä ehtisi, mutta kysymyksessä on kallis leikki.  Olettaisin, että lietolaisista valitaan
eduskuntaan yksi ja loppujen äänisaalis on noin 500-1500 ääntä.

Suuri Sote-uudistus, josta ei viime päivinä ole puhuttu mitään, jäänee toteutumatta nykyehdotuksen
kaltaisena ja siirtyy sorvattavaksi yli vaalien.

Keskustalle povataan suurta, noin 20 paikan vaalivoittoa, muut puolueeet kärsivät tappioita, paikan
menetyksiä tulee kenelle enemmän kenelle vähemmän.  Toisaalta nykyinen näkemys perustuu
gallup-tutkimuksiin, mielipiteitä pystytään muokkaamaan merkittävästi ennen vaaleja.  Puolue-
toimistoissa ja niiden palkkaamissa mainostoimistoissa on jo nyt meneillään sesonki ja kohta
pulpahtaa esille täkyjä joilla viedään haulit himaan.

Syksyllä lietolaisilla on edessä budjetin teko, joka on joka vuosi vaikeampaa.  Veroprosenttiakin
joudutaan jälleen tarkastelemaan, kunhan päästään selville mitä palveluja kunnassa tuotetaan ja miten.

Kirkkotien kaava tulee tulee myös käsittelyyn ja uskoakseni menee myös jossain muodossa läpi.
Liedon keskustaan pitäisi saada lisää asukkaita, keskustaa tulisi myös tiivistää jotta Liedon keskusta
pystyisi palvelemaan asukkaitaan ja kehittymään.  Kaavoitusvaihtoehdoissa on myös ratkaisuja joilla
välitön ranta-alue säilytetään osana luontoaluetta.

Joulu on taas

Muutaman päivän päästä on joulu.  Alunperin joulu oli Jeesuksen syntymäjuhla, mutta nyt se on
jo vahvasti maallistunut kulutusjuhlaksi.  Kaikilla vain ei ole mistä kuluttaa, Suomessa on köyhiä
ihmisiä satoja tuhansia.  Köyhien jouluateria koostuu makaroneista, tonnikalahiutaleista, kanan-
munista ja joskus täplätuotteista.  Joulun menussa ei ole paljon vaihtelua muiden päivien ruokalistaan.

Joulun pitäisi olla perhejuhla, rauhaisaa yhdessäoloa.  Mutta moni joutuu viettämään joulunsa yksin
ja unohdettuna, joku läheinen on saattanut hiljattain poistua keskuudesta, kuinka haikealta tai vaikealta se tuntuukaan, kun muistaa mitä tehtiin yhdessä viime jouluna...

Lietolaiset varautuvat jo ottamaan vastaan tarvasjokilaiset, vuodenvaihteen jälkeen mennään yhdessä eteenpäin.  Suuri Sote-esitys muhii vielä odotellen lopullista muotoaan, kehitystä haittanee tulevat eduskuntavaalit ja ennen kaikkea niiden tulos.  Joka tapauksessa on täysin varmaa, että ihmisten
palvelut tulevat huononemaan ja kustannussäästöt ainakin alussa ovatkin lisääntyviä kustannuksia.
Mahdollinen sydänkohtaus tulisi saada Tyksin ovella ja mielummin virka-aikana.

Joulunpyhinä voisi myös lueskella Hannes Heikkilän solvauksia, mutta kun pitäisi maassa olla rauha ja
ihmisillä hyvä tahto.

Lue blogiani, Hanneskin lukee

Liedon seurakuntavaaleissa 3 ääntä kahminut Hannes Heikkilä on luvannut tarkasti seurata blogi-
kirjoitteluani.  Kiitos Hannekselle siitä.  Itse seuraan Hannes Heikkilän blogeja, mutta usein kun
hänen blogiensa sisältö on yliampuvaa julistusta, niin toivoisi, että Hannes Heikkilä uskaltaisi laittaa blogisivuilleen myös kommentointimahdollisuuden, voisi syntyä keskustelua, eikä yksipuolista
"totuuden" julistusta.

Viime aikoina Hannes Heikkilän blogikirjoitukset ovatkin olleet lähinnä  suoria lainauksia muilta kirjoittajilta, joitakin ei Hannes Heikkilä itsekään  ole kommentoinut.  Alkaako diplomi-insinöörin usko horjua?  Mitä jos jytkykin hupenee?

Lietolaisia edustajaehdokkaita 2

Näin Itsenäisyyspäivän aattona on tullut aika päivittää lietolaisten eduskuntaehdokkaiden
tilanne noin neljän kuukauden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa.  Ehdokkaiden määrä
lienee sama kuin viime katsauksen (19.10.) aikana, en ole löytänyt mitään mainintaa esim.
siitä, että J-P Kuokkanen olisi KD:n eduskuntaehdokas.

Eilen julkaistiin Ylen vaali-gallup, joka povasi Keskustalle jättimenestystä.  Perussuomalaisten
viime vaalien jytky näyttää valuvan Keskustan laariin.  Koska vaalikampanjointi ei vielä ole alkanut
täydellä arsenaalilla, tapahtunee kannatusluvuissa kuitenkin vielä muutoksia, vaikka suunta on selvä.

Anne-Mari Virolaisen valinta jatkokaudelle tuntuu täysin varmalta, vaikka Virolaisen kannatusta
saattaa hivenen nakertaa entisen Liedon kunnanvaltuutetun Sanna Vauranojan ehdokkuus.
Viime vaaleissa Anne-Mari Virolainen sai yli 10000 ääntä, joka äänimäärä kestää parin tuhannenkin
siirtymän.  Oikeastaan Anne-Mari Virolaisen pahin uhka on Anne-Mari Virolainen itse.

Liedon perussuomalaisten pääehdokas on Juhani Pilpola, joka on säilyttänyt uskonsa ensin SMP:hen
ja sitten perussuomalaisuuteen, hänelle soisi jo menestystä eduskuntavaaleissa, mutta kun paikkakunnalta on jo kaksi ehdokasta, taitaa tulla siirto reserviin tai oikeastaan  nostomieheksi.
Piirihallituksen puheenjohtajana hän on joutunut antamaan selittäviä lausuntoja viimeksi
ruskolaisen Ossi Savolaisen tapauksessa.  Pilpolan jyrkän tuomitsemisen jälkeen ei ainakaan Liedossa
yksikään perussuomalainen taatusti uskalla loikata, vaikka haluja saattaisi olla.

Annina Ruottu on siis nyt Keskustan eduskuntaehdokas.  Kun seuraa hänen toimiaan, tulee
mieleen, onko hän vieläkään oikeassa puolueessa.  Keskustalla on ainakin nyt nostetta, mutta
tuskin Ruottulle.

Sosialidemokraattien menestyksen kannalta Varsinais-Suomessa on ratkaisevaa se pysyvätkö
Heli Paasion äänestäjät Demarien äänestäjinä.  Neljä kansanedustajan paikkaa tulevat vaatimaan kovaa
työtä ja myöskin taloudellista panostusta.

Merja Hermosen kampanjointi on käynnistynyt vasta yhdellä kirjoituksella Turun Tienooseen.
Yleensä Vihreät eivät ole sijoittaneet ainakaan omia varoja vaalityöhön, joten menestystä
hankitaan esim. juuri yleisönosastokirjoittelulla, sehän on maksutonta.  Myöskään vihreän teen
tarjoilusta ei synny kovia kustannuksia.

Kamppailu eduskuntapaikoista tosiasiassa käynnistynee vasta vuodenvaihteen jälkeen.  Joka tapauksessa, jos kansanedustajaksi todella haluaa, on jostakin kerättävä muutama kymmenen tuhatta rahaa, nyt kun "Kehittyvien maakuntien tukikin" on oikeustoimin lopetettu, tulee ainakin joillekuille vaikeaa.

Esteellisyydestä Liedossa

Liedon kunnanhallitus käsitteli eilen Juha "Föli" Heikkilän eronpyyntöä Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunnasta.  Erohakemusta hän perustelee sillä, että hän voisi olla esteellinen, kun käsitellään Turun joukkoliikennelautakunnassa Liedon asioita, ja hän olisi Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen.

Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä, mutta minun mielestäni Juha Heikkilän eronanomus
ei perustu pätevään syyhyn, sillä mahdollinen esteellisyys toisessa toimielimessä ei ole pätevä syy
ja mahdollisissa esteellisyystapauksissa voidaan käyttää varajäsentä.
Juha Heikkilältä on kestänyt varsin kauan havaita esteellisyysmahdollisuudet, joten kysymys lieneekin
Liedon Vasemmistoliiton tarpeesta järjestellä luottamustoimipaikkojaan Liedossa, koska nykyinen kunnanhallituksen vasemmistoliittolainen Timo Katajainen joutuu jättämään paikkansa, kun hänen työpaikkansa asiat Liedossa siirtyvät kunnanhallituksen alaisuuteen.  Tämä puolestaan johtuu siitä,
että Lietoon on perustettu Tarvasjoen kunnanjohtajaa varten kehitysjohtajan toimi, jolle kuuluvat
myös Kisällikellarin asiat.  Onko Katajainen jo nyt esteellinen, sitäkin sietäisi miettiä.

Juha Heikkilän eronanomuksesta päättää lopullisesti Liedon kunnanvaltuusto, puolsiko Liedon kunnan-
hallitus eroanomusta ei ole tiedossani vielä tänään tiistaina.  Luottamustoimen hoitamisen ja eron
perusteet on määritelty voimassaolevassa Kuntalaissa, luottamustoimeen valitulla on myös velvollisuus
hoitaa luottamustointa,jos hänet siihen on valittu.