Liedossa tarvitaan vastuullista päätöksentekoa

Vuosi 2018 on lopuillaan ja Liedon kunnanvaltuuston viimeinen kokous
oli 17.12.  Kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin ensi vuoden
talousarviosta ja kahdesta Vihreiden aloitteesta, yhdessä nämä
johtivat viiteen äänestykseen, jolloin kaikki muutosesitykset
kaatuivat selvin numeroin äänestyksissä.

Valtuuston jarruketju, Vihreät, jätti hävittyään aloitteistaan käydyn
äänestyksen vielä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan
merkittäväksi.  Tämä oli kylläkin jo liioittelua, sillä äänestysten
tulokset olivat jo täysin selviä.  Asia sinänsä voisi olla pohtimisen arvoinen
pitkällä aikavälillä, mutta Liedon kunnan taloustilanne juuri tällä
hetkellä ei kestä menolisäyksiä, näissä ehdotuksissa niitä olisi
tullut lisää noin 500.000 €/vuosi.

Talousarvio saatiin kuitenkin hyväksytyksi eikä veroprosentteja korotettu.
Ensi vuonna talousarviota varten olisi heti lyötävä kaikki kortit pöytään eikä
yritettävä viime hetken iltalypsyjä, tämä koskee myös Vihreitä.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, joitten läheisyydestä saatiin
kunnanvaltuuston kokouksessakin jo viitteitä.  Kokoomuksen lista on
täynnä ja lietolaisena ehdokkaana on Anne-Mari Virolainen, hänen
valintansa lienee jo varmaa.

Sosialidemokraattien ehdokkaatkin ovat jo selvillä, joukossa
ei ole lietolaisia.

Keskustan listoilla on kaksikin lietolaista; Annina Ruottu ja Henna
Takatalo.  Annina Ruottu on myös Eurovaaliehdokas, tässä
vaalissa uskoisin hänellä olevan paremmat menestysmahdollisuudet
kuin eduskuntavaaleissa.  Kaksi Eduskuntavaali- ehdokasta samasta pitäjästä
syö molempien kannatusta.

Vasemmistoliiton ehdokas on Matti Föhr, jonka kohtaloksi tullee
vielä kerätä kokemusta.

Aiemmissa kirjoituksissani tarkastelin KD + PS:n vaaliliittoa, joka
KD:n hölmöilyjen jälkeen näyttää vahvistavan perussuomalaisia.
Nähtäväksi jää pystyykö marttilalainen  Lauri Heikkilä uudestaan
nousemaan kansanedustajaksi, lähellä se on.

Vihreitten lietolainen ehdokas on Ville Savonlahti, joka on ensikertalainen
eduskuntavaaleissa, aiempaa kokemusta vaaleista on Liedon kunnanvaaleista
jossa tuli 61 ääntä.  Ville Savonlahden nimissä on jo kirjoiteltu paikallislehtiin
ja myös Turun Sanomien yleisönosastolla on ollut hänen kirjoituksiaan.

Viimeisenä ja kaikkein vähäisempänä on Sininen Tulevaisuus julkaissut
Varsinais-Suomen vaalipiiriin kolme ehdokasta, joista yksi on ex-lietolainen,
ex- oululainen ja ex-aurinkorannikkolainen Mira Katajamäki.  Mira Katajamäki
oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissakin, silloin perussuomalaisena, ohitti
silloin toki toisen lietolaisen Persu-ehdokkaan Juhani Pilpolan selkeästi.

Vuoden vaihtuessa taisto alkaa tositeolla ja äänestäjällä riittää ystäviä.

Eduskuntavaalit lietolaisesta näkökulmasta

Valtaosa ensikevään eduskuntavaaliehdokkaista on jo Varsinais-Suomessakin
nimetty.  Isoista puolueista Keskustapuolue ei vielä
ole tehnyt virallista valintaa.

Lietolainen ministeri Anne-Mari Virolainen on ehdokkaana
uudelle kaudelle ja jännitystä riittää vain siitä, pystyykö hän
ohittamaan äänimäärässä Petteri Orpon.  Sosialidemokraateilla ei ole
lietolaista ehdokasta, mutta muuten hyviä ehdokkaita kaikki tyynni.

Mielenkiintoinen kuvio on perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. 
Varsinais-Suomen perussuomalaiset ohjattiin vaaliliittoon pääkallon
paikalta Helsingistä.  Liedossa pidetyssä piirikokouksessa epäiltiin
piirin puheenjohtajan Vilhelm Junnilan pelanneen omaan
pussiin sopimuksia tehtäessä ja kokous oli muutenkin tiettävästi sähköinen.
Samaisessa kokouksessa täytettiin Persujen neljä ehdokaspaikkaa
äänestämällä.  Ensimmäisenä rannalle jäi lietolaisten Juhani Pilpola, oka tosin viime eduskuntavaaleissa keräsi ainoastaan vähän yli 600 ääntä. 
Vaaliliittokumppani kristillisten toimia täytyy hivenen ihmetellä,
vaaliliiton julkistamisen jälkeen nimettiin ehdokkaaksi Annemari
Kiekara ja kaksi muuta ehdokasta jätettiin siinä vaiheessa nimeämättä,
jolloin ulkopuolisille jäi kuva siitä, että Kiekara on pääehdokas,
se jolle äänet keskitetään.  Muutama viikko myöhemmin nimettiin
äänestyksen jälkeen kärkiehdokkaaksi Pertti Vallittu Salosta. 
Kärkiehdokkuus tarkoittaa sitä, että tuki ja varat käytetään
Vallitun hyväksi, Kiekara ja vielä tuntematon kolmas ehdokas
ovat täyte-ehdokkaita.
Suomalainen äänestäjä, riippumatta siitä mitä puoluetta kannattaa,
ei tykkää ylhäältä tulevasta ohjailusta.  Voisi ennustaa, että
Kiekara ja Vallittu syövät toisensa ja Kristillisdemokraateille ei tule
yhtään kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.
Perussuomalaiset ja Vilhelm Junnila varmaakin kiittelevät kristillisten
heikkoa pelisilmää.

Vasemmistoliitolla on lietolainen ehdokas Matti Föhr, joka ensimmäistä
kertaa ehdokkaana lähinnä keräilee kokemusta.

Samoin kokemuksia tulee keräämääån Vihreiden pokeriammattilainen
Ville Savonlahti, jolle tuskin käsiin tulee reeti-kortteja.

Keskusta ei siis vielä virallisesti ole julkaissut ehdokkaitaan, mutta listoilla
lienee lietolaiset Annina Ruottu ja Henna Takatalo, tämäkin asetelma syö
ääniä erityisesti Annina Ruottulta, joka viime vaaleissa oli yllättäjä hyvällä
äänimäärällään.

Vaalit ovat noin puolen vuoden päästä huhtikuussa, joten vielä voi tapahtua
monenlaisiakin yllätyskuvioita.

Vaalikuumetta Liedossa

Otsikko on ehkä vähän ennenaikainen, sillä vielä ei voine
puhua kuumeesta, vaan paremminkin lämmönnoususta.

Tarkastellaan ensiksi ensi kevään eduskuntavaalien tilannetta.
Varsinais-Suomen vaalipiirissä saa ehdokkaita asettavat ryhmittymät,
yleensä puolueet, asettaa 17 ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa
mistä päin Suomea tahansa, vaikkakin yleensä täytetään listat paikallisilla
kyvyillä.

Kokoomus on nimennyt vaaleihin jo 16 ehdokasta, yksi paikka on jätetty vielä
auki, mahdollisesti jotakuta julkkisehdokasta varten, joka keräisi paljon ääniä,
muttei liikaa, sillä silloin voisi joku nykyinen tippua eduskunnasta.

Perussuomalaiset pakotettiin puolueen määräyksellä vaaliliittoon
Kristillisdemokraattien kanssa.  Liitto on molemmille osapuolille
hieman hankala, koska perussuomalaisilla olisi ollut runsaasti
halukkaita ehdokaslistalle ja nyt kolme paikkaa joudutaan antamaan
KD-ehdokkaille.  KD:n pulma on se, että tällä hetkellä on ehdokkaaksi
nimetty Annemari Kiakara, joka lienee se pääehdokas, lisäksi pitäisi
löytää täytteeksi kaksi "nobody"ehdokasta, jotta ankara äänten keskittäminen
voisi onnistua.  Ilman onnistunutta keskitystä ei eduskuntaan mene
kristillisdemokraattia ja äänet hyödyttävät ainoastaan perussuomalaisia.

Muut puolueet ovat ehdokasasetteluissa vielä vaiheessa, listoja ei vielä
ole isommin julkaistu tai ei ole haluttu julkaista, luulisin, että viimeistään
marraskuussa alkavat nimet olla selvillä.

Tulevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin jo lisänneet ehdokkaiksi aikovien
aktiivisuutta, erityisesti paikallislehdissä, jälleen saamme lukea kuinka
asiat tulisi hoitaa parhain päin...

Eduskuntavaaleista Liedon seurakuntavaaleihin.  Liedossa on neljä
valitsijayhdistystä asettanut yhteensä 67 ehdokasta.  Itse olen ehdokkaana
"Meidän tulevaisuus" ryhmässä, jossa on ehdokkaina pääasiassa Sosiali-
demokraattien ja Kokoomuksen kannattajia, mutta seurakuntavaaleissa
ei poliittisella suuntauksella ole isompaa merkistystä, arvot ja ihmisyys
ratkaisevat.

Ennakkoäänestykseen on tällä kertaa Liedossa panostettu, ennakkoäänestykseen
on valjastettu äänestysauto ja äänestäminen on mahdollista kauppamatkoilla,
toreilla ja turuilla. 

Ennakkoäänestys alkaa Ruotsalaisuuden päivänä tiistaina 6.11. ja päättyy
lauantaina 10.11.  Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 18.11. Liedon
ja Tarvasjoen kirkoissa, jolloin voi äänestää vain oman seurakunnan
ja äänestysalueen äänestyspaikassa.

Leimukalliolla 1970-luvulla

Jokioisten VPK rakensi 1960-luvun puolivälissä tanssilavan Pellilään lähelle
valtatie 10:ntä.  Aiemmin VPK:n tanssilava oli ollut Palokunnan kentällä
tehtaan asuntoalueen Seppäinmäen kyljessä, kun ensimmäiset elinvuoteni
asuin Seppäinmäellä, voin siis sanoa, että sain tuntumaa viihdemaailmaan jo alle
kansakouluikäisenä.

Aluksi olin Leimukalliolla lipunmyyjänä, lipunmyyjät toimivat parittain ja
kaveri saattoi vaihtuakkin, mutta useimmiten parinani oli Rainer Seutu.
Lipunmyynnissä meni kaksi kesää, kunnes täytettyäni 20 vuotta siirryin
järjestysmieheksi.  Järjestysmieshuki iski joka toinen viikonloppu ja
hommasta maksettiin korvausta 40 markkaa / ilta.  Järjestysmiehiä oli tanssi-
iltana vähintään 10 miestä+ esimies, joka minun aikanani oli ensin Eino Leino
ja sitten Kalle O. Leino.  Järjestysmiesparinani oli Markku Leino, Koetuksen
kakkoskoppari ja kärkietenijä.

Leimukallion suosituimmat esiintyjät, jotka vetivät koko paikan tupaten täyteen,
olivat Henry Theel ja Erkki Junkkarinen.  Theelin tai Junkkarisen esiintyessä
jouduttiin lopettamaan lipunmyynti kesken illan, sillä Leimulle ei voitu
ottaa enempää kuin 1700 lipunostajaa.

Muita suosittuja esiintyjiä olivat mm Jarkko Lehti ja Vuosikerta 70, Hariolax Raumalta,
Fredi ja Mustat Enkelit, tämän yhtyeen basistina toimi Jokioisten oma poika,
Matti Ågren, Markku Aro ja Jussi Raittinen, heinäkuisissa palonkunnan omissa juhlissa
olivat esiintyjinä  ainakin Eemeli ja Tapio Rautavaara
Voi sanoa, että esiintyjäkaarti oli Suomen huipulta.
1970-luvun tanssilavabuumi takoi rahaa palokunnalle ja kalustoa saatiin
uusittua ja lavakin maksettua, ennenkuin buumi loppui ja suuret ikäluokat siirtyivät
ravintoloihin.  Lopulta joskus 1980-luvun lopussa toiminta loppui ja
lava hiljeni, samoin kävi aika monelle muullekin lavalle.

Aika entinen ei koskaan enää palaa...

Mikkelin markkinat Liedossa 2018

Huomenna sunnuntaina pidetään Liedossa perinteiset Mikkelin markkinat. 

Liedon keskustan mittavien rakennustöiden vuoksi markkinapaikka on

hieman siirtynyt ja on nyt ns. Kauppapihan maisemissa.  Markkinoille 

soluttautuu myös merkittävä määrä politiikan helppoheikkejä (ja -helmiä).  

Niinpä lähes jokainen puolue lähettää paikalle nykyisiä kansanedustajia

ja sellaiseksi pyrkiviä, mielessä siintelee jo kevään eduskuntavaalit.

Edelliset eduskuntavaalit pidettiin keväällä 2015.  Lietolaisia ehdokkaita

olivat Anne-Mari Virolainen (7169 ääntä), Annina Ruottu (2772), 

Mira Katajamäki (1088), Minna Ylikännö (941) Juhani Pilpola (679) ja 

Merja Hermonen (826), näistä valituksi tuli ainoastaan Anne-Mari Virolainen.

Viime aikoina on lehdissä kerrottu jo monesta kansanedustajaehdokkaasta,

vaikka joidenkin kohdalla on kyse vasta ehdokasehdokkuudesta,

puolueilla on erilaisia käytäntöjä ehdokkaaksi nimeämisessä,

voi olla jäsenäänestys tai puolueen piirijärjestö nimeää ehdokkaat jne.  

Sinisten ehdokkaaksi päässee, kun vain ilmottautuu, eikä ole vajaavaltainen.

Anne-Mari Virolaisen valinta seuraavaankin eduskuntaan on jo lähes varma,

vaikka en monessa asiassa ole hänen kanssaan samaa mieltä, 

on minun ihailtava hänen työteliäisyyttään ja esiintymiskykyään.

Annina Ruottun viime vaalien äänimäärä oli varsin hyvä, ottaen huomioon,

että hänestä tuli kepulainen vasta vaalikeväänä.  Jos Liedosta tulee muita 

kepulaisia ehdokkaaksi, voisi olettaa, että Annina Ruottun äänimäärä

tulee laskemaan.

Viime vaalien aikaan perussuomalaiset eivät vielä olleet virallisesti 

hajonneet, silti Liedosta asetettiin kaksikin ehdokasta; Juhani Pilpola ja

Mira Katajamäki.  Pilpola jäi Persuihin, mutta Katajamäki loikki Sinisiin.  

Mira Katajamäen kerrottiin jo asettuvan nytkin eduskuntavaaliehdokkaaksi,

mutta hiljattain Facebookissa hän ilmoitti, että ei ole ehdokkaana,

koska jälleen kerran opiskelee uutta ammattia.

Sosialidemokraattien kansanedustajaksi Turun ulkopuolelta on vaikea tulla,

turkulaisten lisäksi se voi onnistua ehkä salolaiselle tai raisiolaiselle,

koska siellä on perinteisesti vahva kannatus demareille.

Merja Hermosen äänimäärä oli oikeastaan varsin hyvä, ottaen huomioon

vaalibudjetin ja tehdyt uhraukset.  Mikäli Liedosta tulee Vihreä edustajaehdokas

on hänellä kova työ lyödä Hermosen äänimäärä.

Markkinoilla on myös meitä kuntapolitiikkoja ja seurakuntavaaliehdokkaita,

toivotaan aurinkoista ilmaa.  Muistakaa ostaa Lionsien arpoja, viime syksynä

ostin kaksi arpaa, joista toisella tuli Jopo-polkupyörä

Liedon mehiläispesä 2

Lähes vuosi sitten 8.2.2017 julkaisin blogi-palstallani
kirjoituksen "Liedon mehiläispesä".  Mehiläisten käyttäytymistä
sivuava kirjoitukseni käsitteli lähinnä pörinää Liedon
Keskustapuolueessa.  Nyt on tullut aika päivittää tilanne, joka
sinänsä ei ole muuttunut miksikään, ottelijat vain osittain ovat
muuttuneet.

Ennen viime kevään kuntavaaleja Liedon Kepu yritti puhdistautua
ja kokeneet yhteistyökykyiset kuntapolitikot Anna-Liisa Koivisto ja
Sauli Alipirjelä eivät enää asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi
sekä Riina Kolkkala-Westerlund siirtyi sitoutumattomana KD:n
riviin.
Kuntavaaleihin Kepu lähti näennäisesti yhtenäisenä, mutta jälleen
hiihdellään eri latuja ja eri tyylilläkin.

Viime kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Kepun Minna Hallanheimo
tilitti tuntojaan pontimenaan epäily syrjimisestä, kun kunnanhallitus
pitää iltakoulujaan ilman valtuuston puheenjohtajia.  Kunnanvaltuustolla
on neljä puheenjohtajaa joista kaksi Minna Ylikännö ja Anne-Mari Virolainen
työskentelevät Helsingissä ja tuskin ovat isommin pahoillaan vaikka
eivät iltakouluun pääsekkään.  Sen sijaan Minna Hallanheimo ja Juha
Heikkilä haluaisivat olla myös iltakoululaisia, mutta ovet ei aukene heille.
Viime kesän luottamuspaikkaneuvotteluissa tuli esille se, tarvitaanko
puheenjohtajia todella neljä kappaletta, vai tultaisiinko toimeen kolmella,
mielestäni kolme riittäisi, mutta neuvottelujen kokonaisuuden kannalta
päädyttiin neljään.

Iltakouluasiaa ilman puheenjohtajia ovat tukeneet myös kunnanhallituksen
jäsenet Annina Ruottu sekä Tomi Pohjankukka, ilman heidän hyväksyntäänsä
ei olisi koko iltakoulua voitu järjestää, sama koskee myös Vasemmistoliittoa.

Lehtitietojen (TS) mukaan Liedon kepulaisia askarrutti myös Kuntaliiton
edustajien vaali, jossa valtuustopuolueet yleensä äänestävät oman
puolueen ehdokkaita.  Liedon Kepun ehdokas Annina Ruottu sai seitsemän
ääntä, vaikka kepulaisia on valtuustossa kahdeksan.  Kuka oli Juudas,
voidaan vain arvailla, sillä äänestys oli suljettu.  Yhtä epäilen vahvasti...

Mikäli Liedon Kepu ei saa koottua rivejään, tulee sen valtuustoryhmä
hajoamaan, tämä on toki vain arvaus.

Huomenna, maanantaina Kokoomus tulee esittämään Eduskunnan puhemieheksi
Anne-Mari Virolaista, valinta tapahtuu Eduskunnassa iltapäivällä.

Liedon kunnallispolitiikkaa 1976

Viime syksynä hain lietolaiselta pitkäaikaiselta Sosialidemokraatti-vaikuttajalta Eero
Lempiäiseltä vuosien varrella kertynyttä aineistoa mm Turun Päivälehden Lietoa
koskevia artikkeleita.   Mukana oli Turun Päivälehti 4. syyskuuta 1976,
jolloin Liedossa valmistauduttiin lokakuussa pidettäviin kunnallisvaaleihin.

Liedon Sosialidemokraateilla oli asettaa 1976 vaaleihin 38 ehdokasta, kun esimerkiksi
vuoden 2017 kuntavaaleihin Demarit saivat 20 ehdokasta.  Luettelen tässä
silloiset demariehdokkaat ja heidän ammattinsa:

Etutalo Tarmo, hioja
Halsvaha Eino, puutarhuri
Heininen Osmo, kaivinkoneenkuljettaja
Helle Matti, massanvalmistaja
Honkaranta Harri , sähköasentaja
Häkkinen Arto, opiskelija
Joensuu Lauri, vaununtarkastaja
Jokinen Antero, rakennustyömies
Joutsa Ismo, kelloseppä
Jyränti Pekka, sähköasentaja
Jyränti Ulla, laborantti
Kaskinen Ilpo, opiskelija
Keto Viljo, pienviljelijä
Ketola Jorma, opiskelija
Korpela Jaakko, autonkuljettaja
Lauren Hilkka, edustaja
Lehtonen Antti, työnjohtaja
Lempiäinen Eero, asentaja
Leppänen Tauno, taidemaalari
Lusenius Aki, opettaja
Lusenius Sirkka-Liisa, erityisopettaja
Mäkynen Jorma, kauppateknikko
Mäkynen Lea, keittiöapulainen
Mäkynen Reijo, teknikko
Niittoaho Keijo, järjestelymestari
Nurminen Pentti, eristäjä
Penttilä Orvo, sähköasentaja
Päivästö Taavi, puutarhaviljelijä
Ranki Matti, kirvesmies
Rytty Heikki, lämmittäjä
Salmi Paavo, puuseppä
Salonen Lauri, puutarhuri
Samuelsson Raija, pankkivirkailija
Savonen Martti, pienviljelijä
Toivonen Eino, vahtimestari
Viljanen Sirkka, elintarviketyöläinen
Wäck Ilkka, opiskelija

Miten vaaleissa kävi, siihen palataan, kun arkistoja tutkitaan lisää.  Sosialidemokraateilla
on Liedossa ollut kuitenkin vahva kannatus, ihmisten puolustajia aina tarvitaan.