maanantai 25. joulukuuta 2017

Liedon kunnallispolitiikkaa 2017



Kuntavaalit pidettiin Liedossa, kuten muuallakin Suomessa, ensi kertaa
keväällä 9.4.2017 ja uusi valittu valtuusto aloitti toimikautensa kesäkuun alussa.
Valmistautuminen kuntavaaleihin oli jo alkanut vuoden 2016 loppupuolella,
jolloin kartoitettiin vanhojen ehdokkaiden jatkohaluja ja yritettiin löytää
uusiakin ehdokkaita.  Tarvasjoen kunta oli valtioneuvoston päätöksellä liitetty
Lietoon ja tarvasjokilaiset olivat ensi kertaa koko Liedon listoilla.

Vaaleissa eniten voitti Kokoomus, jonka menestystä avitti onnistunut vaali-
liitto Kristillisdemokraattien kanssa, oikeastaan Riina Kolkkala-Westerlundin kanssa.
Suhteellisesti eniten hävisivät perussuomalaiset, jotka vielä tuolloin olivat
valtakunnallisesti samaa puoluetta.  Suhteellisesti ajatellen suurin vaalivoittaja
Liedossa oli Vihreät, paikkamäärä kasvoi kahdesta viiteen.

Vaalien jälkeen alkoivat paikkaneuvottelut kunnallisten luottamustoimien
täyttämisestä puolueiden kesken.  Liedossa Kepu, Vihreät ja PS tekivät
teknisen vaaliliiton ja sille vastavetona Kokoomus+KD, Sosialidemokraatit ja
Vasemmistoliitto löysivät toisensa tekniseen vaaliliittoon.  Molemmissa teknisissä
vaaliliitoissa oli siis epäpyhiä aineksia.

Neuvotteluista tuli hankalia, lähinnä Vihreiden kokemattomuuden takia, he
vaihtoivat joka kokoukseen eri neuvottelijat.  Ainoastaan neuvotteluiden
vetäjän, Anne-Mari Virolaisen kokemus, piti neuvottelut kasassa.  Se minkä
sopimiseen tarvittiin neljä pitkää istuntoa olisi voitu hoitaa yhdessäkin
kokouksessa, vain vähän tutkiskelemalla vaalimatematiikkaa.

Paikat saatiin kuitenkin jaetuksi ilman suhteellisia vaaleja valtuustossa ja
loppujen lopuksi kohtuullisen tasapuolisesti vaalituloksen mukaan.
Merkittävää oli, että valtuuston puheenjohtajaksi tuli Sosialidemokraatti
Minna Ylikännö, ensimmäinen valtuuston Demaripuheenjohtaja 50 vuoteen.

Varsinainen työkausi uusilla luottamushenkilöillä käynnistyi elokuussa jolloin
alettiin käytännön asioiden lisäksi työstää tulevan vuoden talousarviota.
Tekniset vaaliliitot ovat purkautuneet ja on tältä osin siirrytty normaaliin
päiväjärjestykseen.

Perussuomalaisten puolue hajosi kesäkuun alussa, puolueen ministerit ja
eduskunnan puhemies loikkasivat uuteen puolueeseen "Sininen tulevaisuus"
jonka kannatus on minimaalinen, ainakin gallupien mukaan.  Liedossa
puoluekokousedustaja Juhani Pilpola kertoi julkisuudessa äänestäneensä
puheenjohtajavaalissa Sampo Terhoa, mutta jäi kuitenkin perussuomalaisiin,
kuten muutkin lietolaiset perussuomalaiset.  Liedon entinen kunnanvaltuutettu
Aurinkorannikon ja Oulun kautta Turkuun tullut Mira Katajamäki sensijaan siirtyi
Sinisiin ja heti piirisihteeriksi.

Ennen vaaleja Liedon Keskustapuolue oli jakaantunut ainakin kahteen osaan,
tämä nähtiin kuntavaalien ehdokasasettelussa. " Tavallisesti asioista perillä
olevista lähteistä" annetaan ymmärtää, että kaksinapaisuutta on edelleen
Liedon Kepussa.

Tulevana vuonna tulee esille Tarvashovin kohtalo ja Tarvasjoen koulun
liikuntapaikkaratkaisut.  Auranmaan Viikkolehden artikkelin mukaan on
tarvasjokelaisissa haluja säilyttää ja korjata Tarvashovi, huolimatta siitä
että korjaustöiden kustannusarvio on 1.919 miljoonaa euroa.  Tammikuussa
järjestetään Tarvasjoella tilaisuus Tarvasjoen asioista ja tilaisuuteen
kutsutaan erityisesti kunnanvaltuutettuja.  Tilaisuuden järjestää Suurilan
kyläyhdistys, ei Liedon kunta.

Liedon kunnallispolitiikassa ei mikään puolue pysty yksin ajamaan lävitse
mitään asiaa, tarvitaan yhteistyötä.  Viime aikoina on Liedossakin isoon rooliin
noussut sosiaalinen media ja myöskin asioiden hoito "ulkoparlamenttaarisin keinoin"
toivoisin, että kuntalaiset voisivat edelleen luottaa vaaleissa valitsemiinsa luottamus-
henkilöihin.

Yhdessä eteenpäin vuonna 2018.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Liedon veroprosentti




Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina
13.11.2017 päättämään mm tulevan vuoden vero-
prosentista ja kiinteistöveroista.  Liedon kunnan-
hallitus yksimielisesti päätti esittää entistä veroprosenttia
ja entisiä kiinteistöveroja perittäväksi vuonna 2018.
Päätellen kunnanhallituksen yksimielisyydestä, ei
valtuustossakaan tulla esittämään veronkorotuksia.

Talousarvio tulevalle vuodelle tulee käsittelyyn
seuraavassa kokouksessa, tältä näkymin 11.12.2017.
Kun veroprosentti (19.50) ja kiinteistöverotkin on
jo tavallaan lukittu, niin talousarvioon voisi tehdä
vain pieniä muutoksia tai lisäyksiä, jotka voitaisiin
sitten tasata verotuloarviota vastaavasti nostaen.
Tällaisista mahdollisista lisäyksistä ei ainakaan
vielä ole tullut mitään tietoa ja muutenkin Liedon
kunnallispoliittinen elämä viettää hiljaiseloa.
Onkohan se tyyntä myrskyn edellä?

Presidentinvaalit ovat tammikuussa 2018 ja vaaleihin
on asettunut ainakin kahdeksan ehdokasta.  Mieli-
pidemittausten mukaan Sauli Niinistön toinen kausi
vaikuttaa varmalta, mutta vaalitilanne on kuitenkin
erilainen kuin vastaaminen mielipidekyselyyn.
Sauli Niinistö on kansalaisliikkeen ehdokas, mutta
puoluekannatusta tulee vain Kokoomukselta ja
Sinisiltä, joista ei ole täyttä varmuutta onko puoluetta
vielä olemassa.  Joten toinen kierros on hyvinkin
mahdollinen.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Mikkelin markkinat Liedossa


Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 25.9. jätti Anne-Mari Virolainen
aloitteen nuorten ehkäisyn ja muiden asiaan liityvien neuvojen ja valistuksen
antamisesta kunnan varoin, siten, että nuorilla alle 25-vuotiailla olisi
mahdollisuus saada tarvittavaa tietoa ja välineitä vuoden ajaksi.

Samansisältöisiä alotteita kunnanvaltuustoissa on esitetty mm Pöytyällä,
aloitteentekijänä Vasemmistoliitto ja Jokioisilla, jossa aloitteentekijänä
olivat Vihreät.  Liedossa A-M Virolaisen aloite menee käsittelyyn, jossa
arvioidaan toimintamallia ja kustannuksia.  Voisi olettaa, että Liedossa
aloitteella ja sen vaatimilla toimenpiteillä on valtuustossa laaja kannatus ja
uskoakseni ainakin me, Sosialidemokraatit, olemme aloitteen takana ja onhan yksi valtuutetuistamme,
Niina Piippo,  ammatiltaan kätilö ja siten  varsinainen asiantuntija, joka voi
kertoa aloitteen syistä ja seurauksista toisillekin.

Huomenna sunnuntaina on Liedossa jälleen Mikkelin Markkinat, nyt varmaankin
viimeistä kertaa vanhalla torilla.  Säästöpankin vanhan rakennuksen purku ja uusien
rakentaminen käynnistyy melko pian markkinoiden jälkeen.  Odotan jännityksellä
tuleeko torille myös "Sininen tulevaisuus" jonka toiminnasta ei toistaiseksi
Liedossa ole isommin havaintoja.  Kannattajakortteja ei vielä liene tarpeeksi,
jotta ryhmittymä voitaisi rekisteröidä puolueeksi.  Aiemmin toritapahtumissa on
perussuomalaisten teltalla käyty näytöstyyliin pystypainiakin ja toisaalta nyky-Sinisetkin
ovat vaalivalvojaisissa käyttäneet nyrkkejä ja siten työllistäneet oikeuslaitosta,
tapahtui Turussa mutta liippaa Lietoakin.

Helsingin Sanomissa oli viikko sitten tarkasteltu uusien valtuutettujen ja varavaltuutettujen
rikostaustoja, Liedostakin löytyi HS:n mukaan yksi valtuutettu ja yksi varavaltuutettu joilla on
tuore (alle 5 v) rikostuomio.  En tunne asiaa tarkemmin joten en voi asiasta lausua sen enempää.
Tapaukset ovat erilaisia ja useimmiten ei pienet tuomiot vaikuta asioitten hoitokykyyn,
joskus kyllä voivat vaikuttaa.

Liedossa lähiviikkoina on käynnissä ensi vuoden talousarvion ja -suunnitelmien
laadinta, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei veroprosenttia eikä kunnallisia
maksuja, kuten vesimaksut nosteta.

tiistai 29. elokuuta 2017

Liedon kunnanvaltuustossa 28.8.2017


Eilisessä (28.8.) Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa
sanailtiin Sote-jaoston kokoonpanosta.  Jaosto on kolmen
kunnan yhteinen toimielin ja sen valinnat olisi pitänyt
tehdä kolmen kunnan yhteisen vaalituloksen perusteella.

Marttilassa oli sovellettu kunnan omaa vaalitulosta ja tehty
valinnat sen mukaisesti.  Liedon kunnanvaltuustossa keskusteltiin
siitä, että pitääkö pistää toimeksi Marttilan tekemä päätös, jonka
mukaan Marttilan edustajat olivat Kokoomuksesta ja Kepusta.

Mielestäni on selvää, että Marttilassa ei ole noudatettu yhteistä
sopimusta paikkajaosta ja tästä on Marttilassa valitettu Turun
Hallinto-oikeuteen, Marttilan kunnan vastinetta pyydetään
viimeistään tänään 29.8.

Asiasta jätetty valitus on kaksikohtainen, kohdassa yksi
valitetaan siitä, että suljetulla lippuäänestyksellä äänestettiin
vain toisesta paikasta eli hyväksyttiin jo heti se, että toinen edustaja on
kokoomuslainen.  Käsittääkseni vaalissa olisi tullut äänestää
molemmista ehdokkaista ja siltä osin valitus saattaa menestyäkkin.
Toisessa osassa selvitetään sitä, että valinnat on tehty kunnan omien
neuvotteluiden mukaan, jolloin perussuomalaiset on ohitettu.

Mielestäni valitus kohdistuu oikeaan paikkaan, eli Marttilan kunnan-
valtuuston toimintaan ja siltä osin odotellaan Turun Hallinto-oikeuden
ratkaisua.  Liedon kunnanvaltuusto taasen toteutti Marttilan kunnan-
valtuuston tahtoa, äänestyksen jälkeen tosin.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Tavallisen ihmisen kannanotto



Turun terrorihyökkäys tuo mieleen tavalliselle kansalaiselle kysymyksiä.
Miten on mahdollista, että osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista
jäävät edelleen maahan laittomasti ja miten on mahdollista, että
jotkut, jotka ovat saaneet myönteisen turvapaikkapäätöksen voivat
jälleen käydä turvattomassa kotimaassaan, jopa useasti?  Että ne jihadistit,
jotka ovat käyneet aseellista sotaa Syyriassa ja muualla, voivat tulla
suomalaiseen yhteiskuntaan takaisin, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Merkillinen sattuma on sekin, että Espanjan terroristit ja Turun terroristit
olivat marokkolaisia, tästä voidaan päätellä, että joku näitäkin ohjaa.

Terrorin tarkoituksena on aiheuttaa pelkoa ja sekasortoa, mutta se johtaa
siihen, että tavallisetkin ihmiset aseistautuvat ja alkavat epäillä ja
syrjiä todellisia sotapakolaisia ja kaikkia jotka ovat ulkomaalaisen näköisiäkin.

Myöskin yhteiskunta tulee koventamaan otteitaan, niin hieno asia kuin
vapaa liikkuvuus onkin, on edessä passitarkastukset ja henkilötarkastukset
kotimaassa, lisää poliiseja ja aseistautuneita vartijoita.  Käydessäni noin
20 vuotta sitten Israelissa, esimerkiksi tavallisessa kaupassa asioidessa tutkittiin
asiakkaat metallinilmaisimella ennen ostoksille pääsyä.

Suomalainen yhteiskunta ei kaipaa minkäänlaisia ääriaineksia, ei kantasuomalaisia
eikä ulkomailta tulleita, haluamme vain elää rauhassa.


maanantai 31. heinäkuuta 2017

Turun seudun Siniset ry


Turun Sanomien nettiartikkelin (31.7.2017) mukaan on Turussa perustettu
Turun seudun Siniset ry, jonka toimialueena on Turku, Naantali, Raisio,
Masku, Nousiainen, Rusko, LIETO, Kaarina, Parainen Paimio ja Sauvo.

Samalla perustettiin myös muita Sinisten yhdistyksiä lähialueille.

Lietolaisena kiinnittyy huomio siihen, että Turun seudun Sinisten
yksi johtokunnan jäsen on entinen lietolainen Mira Katajamäki.
Mira Katajamäki on nopeakäänteinen, entinen Liedon kunnanvaltuutettu,
valtuutettuna ollessan vielä perussuomalainen.

Miten mahtaa perussuomalaiset pysyä kasassa Liedossa?  Pystyykö karismaattinen (?)
Juhani Pilpola pitämään Perussuomalaisen porukan koossa, vaikuttaa kuitenkin siltä,
että painetta Sinisiinkin on...

Kalle Päätaloa lainaten "Näkkyypähän"

torstai 13. heinäkuuta 2017

Katse vasempaan



Liedon Asemalla tehdään uusiksi Kurkelan siltaa.  Liikenne on järjestetty
siten, että molempiin suuntiin on pienet liikenneympyrät ja koko
tiealue on täynnä erilaisia esteitä.  Kun lähden Asemalta Turkuun, pitää minun
hetkeksi lähteä Loimaan suuntaan ja sitten ympyrästä palata toiselle
kaistalle Turun suuntaan.  Muuten menee kivasti, mutta liittyminen
Loimaan suuntaan on kolmion takaa todella vaikeaa, kun pää ei meinaa millään
kääntyä näkemään Turusta päin tulijoita ja peilikin jättää katveeseen, koska
liittymät ovat lähes samansuuntaisia.  Tieliittymän pitäisi olla enemmän
kohtisuoraan tai sitten pään notkeampi.  Ehkä se ei vaivaa muita kuin
meitä vanhoja äijiä.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Liedon kuuma kesä



Uusi valtuustokausi on alkanut.  Liedossa ensimmäinen
uuden valtuuston kokous pidettiin 5. kesäkuuta.  Ensimmäisessä
kokouksessa valittiin Liedolle kunnanhallitus ja useimmat
lautakunnat, myöhemmin valitaan muut toimielimet ja kunnan
edustukset.

Kunnanhallituksen ja lautakuntien valitseminen vaati poliittisilta
ryhmiltä neljä pitkää kokousta, samaan tulokseen olisi voitu päästä
yhdessäkin, ensimmäisessä, kokouksessa.  Suhteellisen vaalitavan
omaksuminen vaati kuitenkin neljä kokousta.  Lopuista
luottamushenkilövalinnoista, jotka tehdään elokuussa, on periaatteessa
sovittu, nimet valmistuvat lomakauden jälkeen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakaantui ainakin kahteen
osaan puoluekokouksensa jälkeen.  Ministerit ja eduskunnan
puhemies sekä hengailijat perustivat uuden eduskuntaryhmän
"Sininen tulevaisuus" (oikeammin "Musta tulevaisuus") ryhmään
alunperin liittynyt Ritva "Kike" Elomaa loikki vielä takaisinkin
perussuomalaisiin, osoittaen syvää katumusta.  Kun silmäilee
loikkareiden ryhmää, on siellä joitakin jotka ovat enemmän Halla-aholaisia
kuin Halla-aho itse, esim keulakuvaksi nostettu Simon Elo ja
Nuivan manifestin allekirjoittaja Maria Lohela, eli siirtymiä puoleen
jos toiseenkin saattaa edelleen tulla.

Perussuomalaisten hajaannus ei isommin näy Liedossa, jossa
näyttäisi siltä, että vanha puolue pysyttelee perussuomalaisena,
vasta sitten kun "Sininen tulevaisuus" saa järjestäydyttyä puolueeksi
nähdään todelliset rintamalinjat.  Ainakin Liedon kunnanvaltuuston
Perussuomalaisryhmä pysynee kasassa?

tiistai 30. toukokuuta 2017

In memoriam Hannes Heikkilä


Valtuustotoverini Liedon kunnanvaltuustosta Hannes Heikkilä on menehtynyt
pitkäaikaisen sairauden murtamana.
Hannes Heikkilä toimi perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna ja tuli valituksi vielä uuteenkin
5.6.2017 kokoontuvaan valtuustoon.  Hannes Heikkilä oli omistautunut perussuomalaiselle
aatteelle ja mm. julkaisi "Perussuomalaisia" blogi-palstalla mahtavan määrän
2005 kirjoitusta.
Useat kerrat toimimme yhdessä Asemankulman vaalilautakunnassa ja siellä oli toisinaan
aikaa käydä lävitse maailmanmenoa, erikoisesti minua ilahdutti hänen huumorintajunsa.
Värikäs persoona ja ahkera luottamushenkilö on poissa.

Matti Metsistö

tiistai 2. toukokuuta 2017

Luottamuspulaa Liedossa



Kuntavaalien jälkeen ovat Liedon poliittiset puolueet neuvotelleet
kunnallisten luottamuspaikkojen täyttämisestä.  Kolmannen
neuvottelukokouksen jälkeen joutui neuvottelujen
puheenjohtana toiminut Anne-Mari Virolainen toteamaan
neuvottelujen päättyneen, koska asiat eivät olleet
edenneet alkua pitemmälle.

Neuvotteluja on käynyt kaksi blokkia, ensiksi Kepu, Vihreät
ja PS ilmoittivat teknisestä vaaliliitosta ja tähän vastasi
Kokoomus+KD, Demarit ja Vasemmistoliitto yhteistyösopimuksella.
Näin voimasuhteet neuvotteluissa ovat olleet 27-16.
Tarkennettakoon, että ensimmäisenä teknisen vaaliliiton teki
Kepu-johtoinen ryhmä "Sexton".

Toisen neuvottelun jälkeen vaikutti jo ehkä vähän siltä, että asiat
voisivat edetä, mutta kolmanteen neuvotteluun tultaessa
Vihreiden Marko Lindberg kiisti kaikki sovitutkin asiat, joten
palattiin lähtöruutun ja neuvottelut todettiin päättyneeksi.

Toisessa neuvottelussa, jossa asiat hieman etenivät, ei ollut mukana
Kepun Annina Ruottua.  Neuvotteluissa on mielestäni ollut kaksi
selvää ongelmaa; neuvotteluvaltuudet ovat olleet Sexton -ryhmällä
puuttelliset ja etenkin Vihreiden neuvottelijat ovat suurelta osin
vaihtuneet kokous kokoukselta.

Neuvotteluiden jatkon suhteen on pallo Sexton-ryhmällä, jos
neuvottelut eivät enää jatku, tapahtuu ratkaisut uuden kunnan-
valtuuston ensimmäisessä kokouksessa äänestämällä.

Ennenkaikkea pulaa on luottamuksesta, joten taitaa tulevasta
valtuustokaudesta tulla hankala.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Sven Duuvaa siellä ei näy



Valtuustotoverini Hannes Heikkilä kirjoitti blogissaan "Liedon perussuomalaisia"
18.6.2013 otsikolla" Poliittinen matkailu edelleen jatkuu" seuraavasti:
"En jaksa ymmärtää, miten tässäkin kehnossa taloustilanteessa muilla
puolueilla (kuin PS:t) on noin merkillinen halu lähteä kokoustamaan
kunnan varoilla ulkopaikkakuntaan?  Ehkä halu matkustaa ja rellestää ja ryypätä Liedon kunnan
varoilla houkuttaa todella noin suuresti?  Edustavatko nämä äänestäjiä? En keksi muuta selitystä kuin
oman edun tavoittelu veronmaksajain rahoilla tuollaiselle käyttäytymiselle?
Vai pitääkö olla aina perussuomalaisia vastaan noin niinkuin vastustamisen ilosta?
Hannes Heikkilän kirjoituksen pontimena silloin oli valtuustoseminaarin
järjestäminen Nauvossa.

Valtuustotoveri Hannes Heikkilän tuolloinen kirjoitus tuli mieleeni, kun ilmeni,
että kunnanhallituksesta on lähetetty delegaatio Komarnoon, joka on
rajakaupunki Unkarin ja Slovakian rajalla.  Edustuksellista demokratiaa
toimittavat matkaajina ainakin Juhani Pilpola (PS), Matti Föhr(Vas) ja Sauli Alipirjelä (Kepu?).
Arvatenkin matkaajiin kuuluu vielä lisäedustajia kunnanhallituksen
pöytäkunnasta poliittisen suhteen mukaisesti sekä johtavia virkamiehiä.
Valtuuskunta on parhaillaan Komarnossa.

Viimeisimmässä blogissaan Hannes Heikkilä ihmetteli myös valtuuston
päätösjuhlaa Turun linnassa.  Johtuen pitkästä poissaolokaudesta valtuuston
työskentelyssä, olivat Hannes Heikkilän tiedot asiasta vähän puuttelliset.
Liedon Keskustan useimmat valtuutetut tekivät Annina Ruottun johdolla
aloitteen, että kyseistä juhlaa ei järjestetä ja säästyvät rahat ohjattaisi
kipupumppujen hankintaan Härkätielle.  Nämä kaksi asiaa eivät sinänsä liity
mitenkään toisiinsa, mutta asiasta kuitenkin äänestettiin.  Päätökseksi tuli,
että päätösjuhla pidetään ja kipupumppuja ei tarvita, juhliin osallistuminen
on vapaaehtoista.  Toissapäivänä sähköpostiin tuli kutsu minullekin ja avecille
ja pyydettiin ilmottautumista, jota ei ainakaan minulta tule.  Päätösjuhlan
kustannus lienee 12.000-20.000 euroa.

Viime vuosien älyttömin hanke on laululavan hankkiminen Liedon kunnan-
talolle, johon on tarkoitus käyttää kunnan saamia perintörahoja 75.000 euroa.
Vaikka kunnanhallitus, mukaanlukien Juhani Pilpola (PS), onkin asiasta
enemmistöpäätöksellä päättänyt, voisi laululavan jättää toteuttamattakin
ja siirtää säästyneet rahat paremmin kuntalaisia hyödyttäviin hankkeisiin.

Oma suu on lähempänä kuin pussin suu perussuomalaisillakin.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Liedon vaalitulos 2017


"Kyllä meni kunnanvaalit ihan poskelleen, kun se serkkupojan
oteääni hukku postissa..." Näillä sanoilla alkaa Simo Salmisen esittämä
ja Jukka Virtasen sanoittama "Politiikkalaulu".  Vaikka teksti on
tehty yli 40 vuotta sitten on se edelleen todella ajankohtainen ja
postinkin toiminta saa osansa.  Silloisia oteääniä ei enää ole ja
ennakkoäänestys on korvannut otteella äänestämisen.

Liedon vaalituloksen analysointi on hiukan hankalaa, koska
kuntaliitos Tarvasjoen kanssa aiheuttaa pikku ongelman siitä
miten tulosta verrataan.  Ehkäpä oikein tapa on verrata Liedon
kuntavaalitulosta 2012 tämän kevään kuntavaalitulokseen, jolloin
valtuutettuja on valittu 43.  Tarvasjoen äänet "vääristävät"
vaalitulosta, koska Tarvasjoella on kaksi vahvaa puoluetta
Kokoomus ja Kepu.  Tarvasjoen äänet noin 1400 kpl aiheuttivat
sen, että monen aiemminkin ehdolla olleen valtuutetun äänimäärä
kasvoi.

Kuntavaalien paikkajako oli seuraava:

              2012:               2017
Kokoomus 13                13
Keskusta     9                   8
SDP            8                   7
PS               5                   3
Vas              4                   4
Vihr             2                   5
KD              2                   3

Kuten hyvin muistetaan, aika pian vuoden 2012 vaalien jälkeen
alkoi valtuustossa tapahtua muutoksia, ensin Annina Ruottu
erotettiin Kokoomuksesta, sitten Tomi Pohjankukka loikkasi
Kokoomuksesta Kepuun ja lopuksi Riina-Kolkkala-Westerlund
oli ehdokkaana KD:n listalla.  Kukaan potkituista tai loikanneista
ei kuitenkaan saanut äänestäjiltä penalttia, vaan heidät valittiin uudelleen.
Kaikki nämä siirtymät liittyvät tavalla tai toisella Annina Ruottuun
ja tulevissa paikkaneuvotteluissa tämä rouvakortti tulee vielä esille...

Kuitenkin vaalitulos selventää asetelmia, viime aikoina tuntui siltä, että
Kepulla ei ollut enää edustusta kunnanhallituksessa ja alussa suurin
puolue Kokoomus oli pudotettu kakkoseksi.

Huomenna keskiviikkona Liedon keskusvaalilautakunta vahvistaa
vaalin tuloksen, kun tarkistuslaskentakin on tehty.  Vielä voi
pikku muutoksiakin tulla, sillä vaalipaikoilla tehdyt laskennat
tehdään kovalla kiireellä, mutta kaikkien on tyytyminen
äänestäjien tahtoon.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Vesilasku ja vaaliodotuksia Liedossa




Liedon Vesi on lähettänyt omakotitalomme vesilaskun, joka
sekavuudessaan voittaa teleoperaattorien laskutkin.  Laskussa
laskutetaan vedestä ja jätevedestä ennakkoa ja vähennetään
entisiä ennakoita jne.  Ainoastaan laskun loppusumma on selvästi
luettavissa ja on siinä maksamista.  Kunnalliset vesi- ja jätevesitaksat
päätetään vuosittain loppuvuodesta kunnanvaltuustossa.  Samantapainen
esitys on kännykkälasku, monta sivua pakettiin kuuluvia ja
kuulumattomia. Ilmeisesti täytyisi käydä
jonkinlainen kurssi, että pääsisi perille laskujen sisällöstä.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna sunnuntaina.
Vaalihuoneistot ovat auki 9 - 20:een.  Liedossa ennakkoon äänestettiin
noin 20 %:sti, jossa ei ole olennaista muutosta viime kuntavaaleihin.
Tällä perusteella ja pitkään vaalilautakunnissa istuneena arvioin,
että kokonaisprosenttikin Liedossa on samaa tasoa eli noin 62-63 prosenttia.
Lakimuutoksen jälkeen nyt ehdokkaana olevat eivät saa olla
vaalilautakunnassa, tämä on merkittävä huononnus vaalien sujuvuuteen,
sillä vaalilautakunnissa on nyt paljon kokemattomia jäseniä.
Mutta tietenkin jokaisen on joskus oltava ensikertalainen
ja työssähän oppii.

Liedossa kohdistuu mielenkiinto erityisesti muutamaan seikkaan, kuten
siihen, miten Kokoomuksen ja KD:n vaaliliitto toimii.
Koska Anne-Mari Virolainen vetäneeperässään valtuustoon
ainakin kolme valtuutettua joilla on suhteellisen pieni äänimäärä
voivat KD:n kaikki neljä ehdokasta tulla valituiksi.  Samaa porukkaahan
kokoomuslaiset ja KD:t ovat.

Entä kummasta puolueesta Sosialidemokraateista vai Kepusta tulee
kakkospuolue, Kepun mahdollisuuksia pienentää puoluehajaannus ja
Riina Kolkkala-Westerlundin hyppy ensin KD:n ja tulevaisuudessa
Kokoomukseen?

Perussuomalaiset ja Vihreät muodostavat myöskin taisteluparin
joka painii tasaisesti, toripainissa perussuomalaiset ovat toki kokeneenpia.

Jotkut ehdokkaat ovat Liedossakin jättäneet jo vaalirahoituksen
ennakkoilmoituksia, Liedossa pyöritään yleensä alle 800 euron kuluissa,
kun taas Turussa summat ovat helposti kymmenkertaisia.

Pyhäiltana kaikki selviää, mahtaako Simo Salmisen politiikkalaulu tulla
tänään "Lauantain toivotuissa", Yle 1 alkaen klo 18.10, siinä on hauskat sanat
ja hyvin pitkälle totuutta.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Jaa-Ei -Poissa, osa 2 kunnanhallitus


Liedon kunnanhallitus on kokoontunut 4.4.2016 -27.3.2017 32 kertaa.
Hallituksen varsinaisilla jäsenillä on ollut poissaoloja muutamia, jotkut
ovat olleet aina paikalla.  Hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset
varajäsenet, joten tilapäinen poissaolo ei varsinaisesti haittaa, sillä
varajäsen hoitaa homman.

Liedon kunnanvaltuustossa on neljä varapuheenjohtajaa, joilla on
oikeus osallistua kunnanhallituksen työskentelyyn puheoikeudella ja
jos he ovat poissa kokouksesta, niin varahenkilöä ei ole.

Neljän puheenjohtajan osallistuminen kokouksiin on ollut seuraava:

läsnä / kokoukset yhteensä:

1. pj Anna-Liisa Koivisto, kesk 9/32
2.vpj Anne-Mari Virolainen, kok 16/32
3. vpj Soili Leppänen, sd 30/32
4. vpj Marko Lindberg, vihr 32/32

Tämän tilaston perusteella tulee mieleen mahtavatko Koivisto &Virolainen
keritä tulevaan valtuuston päätösjuhlaankaan?

Kun valtuustossa laajennettiin kunnanhallituksen varsinaisten jäsenten
määrää 11:een, niin varapuheenjohtajien määrää voisi vastaavasti tiputtaa kolmeen.

Anna-Liisa Koivisto ja Soili Leppänen eivät enää ole ehdokkaina kuntavaaleissa 2017.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Jaa-Ei-Poissa




Liedon kunnan nettisivuilla on luettavissa valtuuston pöytäkirjat
ajalta 25.4.2016 - 20.3.2017 ajanjaksolla on ollut 10 kokousta.
Jonkinlaisena tilastoharrastajana tutkiskelin niiden valtuutettujen
poissaoloja jotka ovat ehdokkaina 2017 kuntavaaleissa.  Poissa-
oloja on kertynyt seuraavasti (osallistunut / kokoukset):

Pohjankukka Tomi, kesk 8/10
Raitis Tiina, kok 9/10
Vuoristo Henna, sd 9/10
Ylikännö Minna, sd 4/10
Föhr Matti, vas 9/10
Heikkilä Hannes, ps 2/10
Tuominen Sinikka, kesk 8/10
Kolkkala-Westerlund Riina kd? 8/10
Virolainen Anne-Mari, kok 8/10
Tiensuu-Tsiopoulos Mervi, vihr 8/10
Piippo Niina, sd 9/10
Friberg Marko, ps 9/10
Ala-Nissilä Simo,kok 9/10

Kaikki muut, jotka ovat ehdolla 2017, ovat istuneet joka
kokouksen, mukana ei ole niitä valtuutettuja jotka ovat
tulleet valtuutetuiksi kesken tarkastelukauden.

Yleisin syy poissaoloon valtuustosta on sairastuminen,
sairaus tai työeste.  On myöskin niin, että jos valtuutettu
onkin kaikissa kokouksissa läsnä, mutta ei koskaan puhu
mitään, lienee hänen panoksensa minimaalinen.

Poissaolevien valtuutettujen tilalle kutsutaan valtuuston
kokoukseen puolueen varavaltuutettu äänimäärän mukaisessa
järjestyksessä, joten valtuuston päätöksentekokyky on kuitenkin
taattu.  Esim. eduskunnassa ei ole varakanssanedustajia, joten
päätös voi syntyä melko pienelläkin porukalla.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Liedon valtuustossa ja paneelissa




Olen alkuviikosta ollut Liedossa kahdessa yleisölle avonaisessa tilaisuudessa, maanantaina
SDP:n valtuutettuna Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa ja tiistaina yleisön joukossa
Turun Tienoon vaalipaneelissa.  Molemmissa tilaisuuksissa oli paikalla tulevien kuntavaalien valtuustoehdokkaita jopa enemmän kuin niitä, jotka eivät ole ehdolla.

Valtuuston kokouksessa eniten mielipiteitä herätti Kepun (Alkiolaiset?) tekemä aloite,
jossa esitettiin kipupumppujen hankintaa Liedon terveyskeskukseen niillä rahoilla,
jotka säästettäisiin valtuuston päätösjuhlan järjestämisessä.  Kepun aloitteessa oli
rinnastettu kaksi täysin eri asiaa; kipupumput ja valtuuston päätösjuhlat Turun Linnassa.
Edellisissä blogi-kirjoitelmissani olen jo kertonut mielipiteeni siitä, että aloitteen räikeä
populismi on lähinnä murheellista.  Sen sijaan kysymys siitä, että onko päätösjuhlan
pitäminen tarpeellista tai ylipäätään se, missä päätös juhlasta on tehty, herätti keskusteluja
ja johti lopulta tekemääni äänestysehdotukseen, jonka perusteella asia uudestaan
käsiteltäisiin kunnanhallituksessa.  Äänestyksessä tuli tappio murskalukemin ja esimerkiksi
perussuomalaiset, jotka joka käänteessä Liedossa ovat esittäneet kokouspalkkioiden alentamista tai
ei ainakaan korottamista, sekä vastustaneet valtuustoseminaarien pitoja kunnan rajojen
ulkopuolella, olivat päätösjuhlien kannalla, kuntalaisten verovaroja kuluu juhliin 12.000-
20.000 euroa.

Valtuustossa puolueet syyttelivät toisiaan ja tällä kertaa Kepua populismista, vaikka jokainen
Liedon valtuuston puolue on populismiin syyllistynyt.  Tässäkin kokouksessa Vihreät
tekivät joka vaalien alla tehtävän aloitteensa koulujen ruokalistojen vihermöittämisestä, ilman
tietoa siitä, miten se rahoitetaan, nytkin on kouluannoksen hinta kaluttu tosi pieneksi.
Liedossa Vihreät ovat selkeästi oikeistopuolue.

Perussuomalaiset uudistivat pari vuotta sitten tekemänsä aloitteen terveyskeskuksen ilta-
vastaanotosta nyt kello 18.00 saakka, aikaisemmassa aloitteessa aika taisi olla 22.00 saakka.
Asiana sinänsä ihan hyvä, mutta se tyrmättiin viimeksi rahan puutteen takia ja niin tulee
käymään uudelleenkin.  Pidentyvä aukiolo vaatisi lisää lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa
ja kun entisetkin ovat jo terveyskeskuksesta paenneet, niin miten se saataisiin toimimaan.
Suuret ylikansalliset lääkärifirmat kalastelevat palvelukseensa lääkäreitä ja muita ammattilaisia
hyvillä palkoilla, autoeduilla ym. tähän ei pysty kunnalliset terveyskeskukset vastaamaan.

Liedon kunnan populistisin aloitteiden tehtailija on Vasemmistoliitto, joka on työllistänyt
kunnan hallintoa merkittävästi enemmän tai vähemmän populistisilla aloitteilla.

Aloitteiden teko on toki sallittua, kuitenkin  henkilökohtaisesti toivoisin, että aloitteeseen merkittäisi myös ainakin alustava arvio siitä, mitä esitetyt toimenpiteet tulisivat maksamaan.

Turun Tienoon vaalipaneeli oli latteahko tilaisuus, jossa ei esiintynyt suuria erimielisyyksiä.
Näyttää myös siltä, että niin sanotut yleisökysymyksetkin on jo suunniteltu puolueosaston
kokouksessa tai tupaillassa, mitään spontaania kysymystä ei yleensä kuulu, vaan oman
porukan kellokas kysyy sopivat kysymykset.  Panelistit
pääsääntöisesti kehuivat itseään ja mainostivat pyyteetöntä työtään kuntalaisten hyväksi,
mahdolliset puutteet tai epäonnistumiset johtuvat valtakunnan politiikasta, entisistä, nykyisistä
ja tulevista hallituksista.  Kaikkien puolueiden paneeli on puisevaa kuunneltavaa, voisiko
olla esim "kaksintaisteluja", jolloin voisi selvitä mitä eroja eri puolueissa on.



sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Liedon Demareilla vaalikämppä



Huhtikuun kuntavaaleihin on listoilla 140 lietolaista ehdokasta.
Edellisissä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa asetettiin Liedossa 151
ehdokasta ja Tarvasjoella 56 ehdokasta eli yhteensä 207
ehdokasta.  Ehdokasmäärät ovat siis reilusti tippuneet, pääasiassa
kuitenkin Tarvasjoen vaikutuksesta, sillä nyt Liedon listalla on
16 tarvasjokilaiseksi tunnettua.

Vasemmistoliitosta minua oikaistiin, että heidän ehdokasmääränsä
ei ole tippunut, vaan päinvastoin.  Vuonna 2012 oli vsl:lla 11 ehdokasta,
ja nyt siis 12, vuoden 2008 vaaleissa vassareilla oli 15 ehdokasta.

Ehdokasnumerot ovat myöskin selvillä ja Facebook lähes tukittu
innokkaimpien kuvilla.  Facebookin lisääntynyt käyttö ja edullisuus
tulevat vähentämään perinteistä lehtimainontaa ja jokatapauksessa
lehtimainokset lykkääntyvät  lähemmäksi vaalipäiviä.

Liedon Yrittäjät järjestävät vaalipaneelin Liedon kunnantalon
kahvilassa 15.3. ja Turun Tienoon vaalipaneeli on kunnantalolla
21.3. molemmissa tilaisuuksissa on paneelissa yksi ehdokkaita
asettaneen puoluen edustaja.

Liedon Demarit avaavat alkavalla viikolla vaalikämpän Liedon
keskustaan osoitteeseen Kirkkotie 6, entisen kukkakaupan tiloihin.
Tarjoamme vähintään kahvit kastettavien kera, aina kun paikalla
ollaan, tien varressa on A-teline, josta aukiolo selviää.  Kaikille
tervetuloa tutustumaan ja tapaamaan lietolaisia demareita, aivan
tavallisia ihmisiä.

Maanantaina 13.3. kunnanhallitus tulee päättämään mm vanhan
Valmakodin kunnostuksesta tukiasunnoiksi ym. tiloiksi. Tilojen
kunnostuksen kustannusarvio on 250.000 euroa, jota pitkän
kokemukseni perusteella pidän alimitoitetuna, todelliset
kustannukset ovat ehkä kaksin- tai kolminkertaiset.  Mutta
siltikin remontti kannattaa tehdä.

Edellisessa kunnanvaltuuston kokouksessa pj Anna-Liisa Koivisto
arveli, että maaliskuun kokous voitaisi jättää väliin, asioiden
vähyyden takia.  Asioita ei ole vähän, vaan niitä on paljon, joten
valtuuston pitäisi päästä tekemään sitä työtä mitä varten se on kuntaan
valittu.

Muuten olen sitä mieltä, että laululavaa ei Liedon kunnantalolle
tarvita.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Lietolaisia kuntavaaliehdokkaita


Ehdokaslistat kuntavaaleihin 2017 on jätetty helmikuun
viimeisenä päivänä.  Liedossa ehdokkaita on yhteensä
noin 136, määrä voi muuttuakin, kunnes keskusvaalilauta-
kunta vahvistaa lopullisesti ehdokkuudet.

Liedon tulevaan kunnanvaltuustoon pyrkii 16 tarvasjokelaista,
näistä on 7 kokoomuslaista, 6 kepulaista, 1 vihreä, 1 demari
ja 1 KD joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa.

Viime vaaleihin nähden Kokoomus ja Vihreät ovat saaneet lisää
ehdokkaita, muilta ehdokasmäärät ovat pienentyneet.

Liedossa on Kepu tällä hetkellä hajallaan ja kepulaisena valittu
ja kunnanhallituksessa istuva, Riina Kolkkala-Westerlund on
KD:n listoilla sitoutumattomana, aivan kuten Paavo Väyrynenkin
Helsingissä.

Kepun listalta pistää silmään ehdokas Risto K. Tähtinen, jonka
arvoksi tai ammatiksi ilmoitetaan synagogan esimies, harvinainen
ammatti Suomessa.  Risto K.Tähtinen oli vuosina 1975-77
varusmiesliiton puheenjohtaja.  Suoritin itse asevelvollisuuttani
tuohon aikaan Panssarivaunupataljoonassa Parolassa ja havaitsin,
että ainakin kapiaiset pitivät Varusmiesliiton toimintaa vasemmistolaisena,
eivätkä siis tykänneet siitä ollenkaan, vaikka ei sen olisi heille pitänyt
mitenkään kuulua, kapiaisethan
eivät saa osallistua poliittiseen toimintaan (RL 45§).  Myöhemmin
Risto K. Tähtinen toimi Kansan Uutisten viikkolehden "Uusi Päivä"
päätoimittajana ja sen jälkeen toimittajana Turun Sanomissa.

Liedon perussuomalaisten listalla ovat ehdokkaana mm. Teppo Lehto,
joka viime vaaleissa oli Kepu+KD ehdokkaana, hän on Liedossa hyvin
tunnettu mies.  Ehdokas Toni Latvalehto kuuluu Reformi-liikkeeseen,
joka vastustaa puoluepolitiikkaa!  Reformi-liikkeen taustahahmoja
ovat mm James Hirvisaari ja Ilja Janitskin, MV-lehden päätoimittaja.

Sosialidemokraattien lista on pienentynyt, mutta kattavuus on kuitenkin
hyvä; Jari Lehtonen on 20- vuotias ja Tiia Virta 23-vuotias, eläkeläisiä
on kaksi Timo Paavilainen ja Pentti Kapanen, loput ovat työikäisiä ja
työssäkäyviä.

Vasemmistoliiton nykyisistä valtuutetuista luopuvat Timo Katajainen ja
Ulla Kurka.


tiistai 28. helmikuuta 2017

Liedon kunnanvaltuuston kokous 27.2.2017



Liedon kunnanvaltuusto kokoontui eilen 27.2.  Asiakohtia ei ollut montaa,
mutta sitä merkityksellisimpiä ja keskusteluitakin syntyi.  Keskustien
maankäyttösopimus ja seuraavan pykälän kaavamuutos käsiteltiin
lukuisten varavaltuutettujen kokoonpanolla, sillä osa valtuutetuista, kuten minäkin,
jääväsi itsensä osallisuuden vuoksi.  Jääväyksiä käsiteltäessä tuli ehkä selväksi,
että esteellisyys valtuustossa kaipaa pelisääntöjen tarkennusta.  Nykyisin
on olemassa käytäntö, että esteellinen itse hankkii varavaltuutetun paikalle,
tämä ei toimi, varsinkaan silloin, kun esteellisiä on samassa pykälässä
useampi.  Varajäsenten paikallesaanti tulee hoitaa keskitetysti yhden
kunnan virkahenkilön kautta.

Keskustien jälkeen käsiteltiin lautakuntien yhdistämistä ja samassa yhteydessä
esitin kunnanhallituksen kokoonpanoksi 11 jäsentä.
Koska kunnanhallituksen esitykset olivat näiltä osin erilaisia, täytyi
asioista äänestää.  Molemmat kunnanhallituksen esitykset kaatuivat ja niin
Liedossa on edelleen lautakunnat kuten ennenkin, mutta kunnanhallitukseen
tulee 11 jäsentä.  Nämä hyväksytyt muutokset tulevat parantamaan
pienempien puolueiden asemaa sekä lisäävät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Samassa käsittelyssä tuli selväksi, ainakin minulle, että Liedon Keskustalla ei ole
lainkaan edustusta kunnanhallituksessa, vaikka Keskustan mandaatille on edustajat
vaalituloksen perusteella valittukin.

Keskustapuolueen "Alkiomaisempi" osa teki myös valtuustoaloitteen, jossa esitettiin
valtuuston päätösjuhlasta luopumista, ainakin heidän osltaan, ja näin säästyvillä
rahoilla ostettaisiin kipupumppuja Härkätielle.  Tälläinen rinnastus on säälittävää populismia.
Kunnan varoilla hankitaan kaikki tarvittavat laitteet ja välineet mitä toiminnassa vaaditaan
ja jos tarvitaan lisää määrärahoja, niin silloin haetaan valtuustolta lisää rahoja.  Kipupumput
samoin kuin monet muut sairaanhoidon tarvikkeet ovat välttämättömyyshankintoja, joista
ei saa tinkiä.

Sen sijaan laululavarahat (75.000 euroa) olisi voitu hyvin käyttää tähänkin tarkoitukseen.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Asemasotaa Liedossa



Salon uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Lauri Inna.  Liedon
oma poika jäi äänestyksessä ilman kannatusta.  Pääsyy kannatuksen
puutteeseen uskoakseni oli se, että Esko Poikela ei halunnut muuttaa Saloon,
muita syitä ehkä olivat ikä (55 v.) sekä valintasysteemi, ellei joku saa yli
puolta annetuista äänistä, tulee toinen kierros, jossa mukana ovat kaksi eniten
ääniä saanutta, nyt Salossa haluttiin varmistaa, että oikeat miehet ovat mahdollisella
toisella kierroksella, vaan sitä toista kierrosta ei tarvittu.  Joka tapauksessa
Liedon kunnanjohtajana jatkaa Esko Poikela, eikä lietolaisten tarvinnut ruveta
haravoimaan uutta johtajaa, ainakaan tässä vaiheessa, ellei sitten Turun
kaupunginjohtajan virka lähivuosina aukene.  Säästettiin vielä rahaakin
sillä kunnanjohtajan valinta mustetäplätesteineen maksaa kymmeniä
tuhansia euroja.

Samanaikaisesti kun Salossa valittiin kaupunginjohtajaa kokoontui
Liedon kunnanhallitus päättämään tulevasta luottamushenkilöorganisaatiosta.
Tämän esityksen ydin oli siinä, että kunnanjohtaja esitti että  varhaiskasvatus-
ja koulutuslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
yhdistetään yhdeksi lautakunnaksi.  Asiasta äänestettiin, oikeiston äänin 5-4
kunnanjohtajan esitys viedään valtuustolle päätettäväksi.  Äänestystä
tarkasteltaessa kiinnittyy huomio kepulaisina valittujen meno oikeistorintamaan.

Liedossa mielestäni ei nykyisinkään ole tarpeeksi lautakuntia verrattuna
naapurikuntiin, samoin kunnanhallituksessa pitäisi vähintäinkin olla 11 jäsentä.
Tässä taas nähtiin Liedon virkamiesten kova halu pienentää kuntalaisten mukanaoloa
päätöksissä.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Innasta Salon uusi pomo

En ole 2000 luvulla käynyt viinakaupassa ja ei tarvitse mennä huomennakaan.  Reka Blomqvistin kanssa lyöty veto oli sellainen, että Reka oli varma että Poikela valitaan Salon kaupunginjohtajaksi, minä taas sitä mieltä ettei valita.  Voitin, uusi johtaja on Inna, Poikelan tulos 0 ääntä.  LIEDOSSA voidaan palata normaaliin päiväjärjestykseen ja hyvä niin.

Alea iacta est


Salon kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään valitsemaan uutta
kaupunginjohtajaa.  Kaupunginhallitus ei kyennyt antamaan
yksimielistä esitystä valittavasta, vaan valinta siirrettiin
valtuustolle ilman suosituksia.  Lain mukaan valtuustolle
valinta kuuluukin.  Kaupunginjohtajaksi voidaan valita kuka
tahansa pätevistä hakijoista tai vieläpä voidaan esittää
valittavaksi" mustaa hevosta", valittiinhan suosituimmaksi turkulaiseksikin
hevonen.
Todennäköisesti kuitenkin valinta tapahtuu kolmesta testatusta kärki-
ehdokkaasta.  Varmaan olisi myös järkevää valita joku varalle
mahdollisen kieltäytymisen vuoksi, jos valittu saakin muualta
paremman tarjouksen.

Lauantaina Liedon 112 päivänä tapasin ystäväni, pitkän kunnallis-
politiikan tekijän Reino Blomkvistin, joka on vuosien varrella
edustanut Liedossa useampaakin puoluetta, vaikka mielipiteet
eivät ole muuttuneet miksikään, nykyisin hän on perussuomalainen.
Löimme Salon kaupunginjohtajan valintaa koskevan vedon,
jonka panoksena on ilmajokista nestettä.  Huomenna tiistaina
voin paljastaa vedon sisällön ja voittajan.

Alea iacta est eli arpa on heitetty, nyt ainakin käy kova kuhina
Salossa.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Liedon mehiläispesä



Mehiläispesällä ja Liedon Keskustalla (Kepu) on yhteistä,
että samaan pesään ei mahdu kahta kuningatarta.  Riina
Kolkkala-Westerlund asettuu tuleviin kuntavaaleihin
Liedon Kristillisdemokraattien (kd) sitoutumattomana
ehdokkaana.  Sitoutumattomuus tässä yhteydessä tarkoittaa
sitä, että ehdokas ei ole hänet asettaneen puolueen jäsen.
Ehdokkaita voivat kuitenkin asettaa vain puolueet ja
valitsijamieslistat.

Parveilu Liedon kunnallispolitiikassa alkoi aika pian viime
kuntavaalien 2012 jälkeen, kun Annina Ruottu erotettiin
Kokoomuksesta, lähinnä Jokilaakson kaava-asian tähden,
mutta paljon muutakin lienee ollut.  Hetken tuumittuaan
Annina Ruottu ryhtyi kepulaiseksi.  Hämmästyttävän
nopeasti hän eteni kepulaisena kansanedustajaehdokkaaksi
ja puolueen naisjärjestön johtoon.  Sivusta seuranneena
tuntuu, että vastaava pikaurakehitys olisi maistunut muillekin
kepulaisille.  Mielenkiintoiseksi asian vaalien kannalta tekee se,
että hivenen aiemmin julkaisivat Liedon Kokoomus ja Liedon
KD vaaliliittoaikeensa, minkähänlaisia välipuheita asiassa
onkaan ollut?
Vaikka viime vaaleissa yhteenlaskettuna Liedon ja Tarvasjoen
äänet oli Kokoomus oli selvästi suurin puolue, niin
paikkoja tuli Kepulle enemmän Tomi Pohjankukankin
loikattua, syynä oli samainen Jokilaakson kaava-asia,
eritoten kun rajaviiva alkoi pyyhkiä jo Pohjankukan takaportaiden
alinta askelta.

Liedon Kepun ongelmat ovat olleet jotenkin tiedossa ja asia
TT:oon artikkelissa ilmoitettiin varsin suorasukaisesti.  Ensi
kunnanvaltuuston kokouksessa sitten nähdään mihin ryhmään
Riina Kolkkala-Westerlund astelee vai jääkö demilitarisoidulle
vyöhykkeelle.

Lietolaiset kuntalaiset ovat odotelleet tietoa Salon kaupungin-
johtajan valinnasta, mutta ainakaan Salon kaupunginhallitus
ei pystynyt asiasta lähettämään minkäänlaista savumerkkiä.
Olen nähnyt kuitenkin jo enneunen, jonka perusteella
virkaan valitaan Tom Simola, Raaseporin nykyinen kaupunginjohtaja


maanantai 16. tammikuuta 2017

Köyhät eläkeläiset



Eläketurvakeskus on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan
eläkeläisten tulotaso ja hyvinvointi on kasvanut tasaisesti
ja on hyvällä tasolla.

Mieleen tulee välittömästi Tuntemattoman sotilaan Lahtisen
toteamus: "Menes valittamaan nälkääsi niin lyödään semmonen
rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä."

Eläketurvakeskuksen tutkimus haiskahtaa tilaustyöltä, sillä
Suomessa on satojatuhansia eläkeläisiä jotka elävät alle
köyhyysrajan tai aivan sen tuntumassa, kamppaillen joka päivä
pysyäkseen hengissä, pystyäkseen hankkimaan lääkkeet ja
asumaan omillaan jne.  Itsekin tunnen heitä henkilökohtaisesti
kymmenittäin.

Tilastoja varmaankin vääristävät ne muutamat, jotka saavat
ylisuuria eläkkeitä ja siten nostavat keskiarvoa.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Musta hevonen Salon kaupunginjohtajaksi?



Kunnallisvaalivuosi 2017 on hyvässä alussa.  Tämänpäiväisen
Turun Sanomien lehtiartikkelin mukaan eduskuntapuolueiden
lupautuneitten ehdokkaiden määrä on noin puolessa tavoitteesta.
Niin se on Liedon Sosialidemokraateillakin, vaikka jotkut
vanhat ovat vetäytymässä, on uusiakin löytynyt, mutta
ehdokkaiden haku jatkuu, aikaa on helmikuun loppuun.

Maanantaina 16.1. kunnanhallitus käsittelee ja vie valtuustoon
Mira Katajamäen eronpyynnön luottamustehtävistä paikka-
kunnalta poismuuton vuoksi, adios hänelle.  Kun syksyllä rohkenin
asiaa tiedustella, sain Juhani Pilpolan blogissa herjaryöpyn,
näinhän käy kaikille niille jotka uskaltavat kritisoida
perussuomalaisia.  Pilpolan sontasykäyksessä ei muu minun mieltäni
niin koskettanut, mutta vihapuheita en ole pitänyt, enkä
ketään vihaa polittisin tai rasistisin perustein.

Samaisessa Turun Sanomissa oli myös kolmen Salon kaupungin-
johtajaehdokkaan haastattelut.  Sama artikkeli oli jo aiemmin julkaistu
Salon Seudun Sanomissa, jotka kuuluvat myös TS-konserniin.
Nämä kolme ovat valikoituneet loppupeleihin, vaikkakin johtaja
voidaan valita kenestä tahansa kelpoisuusehdot täyttävästä hakijasta,
tai jopa voi tulla vielä musta hevonenkin valintakokoukseen mennessä
suostumuksen antaneesta yllätysehdokkaasta.

Nämä kolme tietäjää vaikuttavat samantapaisilta ja yksikään heistä ei asu
Salossa.  Esko Poikela on porukan nestori (55) ja kaikki ovat nykyisinkin
kuntajohtajia.  Todennäköisesti ratkaisu tapahtuu poliittisella pelillä.
Liedon kannalta olisi toivottavaa, että Esko Poikela jatkaisi Liedon
kunnanjohtajana.