sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Vaalikuumetta Liedossa

Otsikko on ehkä vähän ennenaikainen, sillä vielä ei voine
puhua kuumeesta, vaan paremminkin lämmönnoususta.

Tarkastellaan ensiksi ensi kevään eduskuntavaalien tilannetta.
Varsinais-Suomen vaalipiirissä saa ehdokkaita asettavat ryhmittymät,
yleensä puolueet, asettaa 17 ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa
mistä päin Suomea tahansa, vaikkakin yleensä täytetään listat paikallisilla
kyvyillä.

Kokoomus on nimennyt vaaleihin jo 16 ehdokasta, yksi paikka on jätetty vielä
auki, mahdollisesti jotakuta julkkisehdokasta varten, joka keräisi paljon ääniä,
muttei liikaa, sillä silloin voisi joku nykyinen tippua eduskunnasta.

Perussuomalaiset pakotettiin puolueen määräyksellä vaaliliittoon
Kristillisdemokraattien kanssa.  Liitto on molemmille osapuolille
hieman hankala, koska perussuomalaisilla olisi ollut runsaasti
halukkaita ehdokaslistalle ja nyt kolme paikkaa joudutaan antamaan
KD-ehdokkaille.  KD:n pulma on se, että tällä hetkellä on ehdokkaaksi
nimetty Annemari Kiakara, joka lienee se pääehdokas, lisäksi pitäisi
löytää täytteeksi kaksi "nobody"ehdokasta, jotta ankara äänten keskittäminen
voisi onnistua.  Ilman onnistunutta keskitystä ei eduskuntaan mene
kristillisdemokraattia ja äänet hyödyttävät ainoastaan perussuomalaisia.

Muut puolueet ovat ehdokasasetteluissa vielä vaiheessa, listoja ei vielä
ole isommin julkaistu tai ei ole haluttu julkaista, luulisin, että viimeistään
marraskuussa alkavat nimet olla selvillä.

Tulevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin jo lisänneet ehdokkaiksi aikovien
aktiivisuutta, erityisesti paikallislehdissä, jälleen saamme lukea kuinka
asiat tulisi hoitaa parhain päin...

Eduskuntavaaleista Liedon seurakuntavaaleihin.  Liedossa on neljä
valitsijayhdistystä asettanut yhteensä 67 ehdokasta.  Itse olen ehdokkaana
"Meidän tulevaisuus" ryhmässä, jossa on ehdokkaina pääasiassa Sosiali-
demokraattien ja Kokoomuksen kannattajia, mutta seurakuntavaaleissa
ei poliittisella suuntauksella ole isompaa merkistystä, arvot ja ihmisyys
ratkaisevat.

Ennakkoäänestykseen on tällä kertaa Liedossa panostettu, ennakkoäänestykseen
on valjastettu äänestysauto ja äänestäminen on mahdollista kauppamatkoilla,
toreilla ja turuilla. 

Ennakkoäänestys alkaa Ruotsalaisuuden päivänä tiistaina 6.11. ja päättyy
lauantaina 10.11.  Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 18.11. Liedon
ja Tarvasjoen kirkoissa, jolloin voi äänestää vain oman seurakunnan
ja äänestysalueen äänestyspaikassa.

tiistai 2. lokakuuta 2018

Leimukalliolla 1970-luvulla


Jokioisten VPK rakensi 1960-luvun puolivälissä tanssilavan Pellilään lähelle
valtatie 10:ntä.  Aiemmin VPK:n tanssilava oli ollut Palokunnan kentällä
tehtaan asuntoalueen Seppäinmäen kyljessä, kun ensimmäiset elinvuoteni
asuin Seppäinmäellä, voin siis sanoa, että sain tuntumaa viihdemaailmaan jo alle
kansakouluikäisenä.

Aluksi olin Leimukalliolla lipunmyyjänä, lipunmyyjät toimivat parittain ja
kaveri saattoi vaihtuakkin, mutta useimmiten parinani oli Rainer Seutu.
Lipunmyynnissä meni kaksi kesää, kunnes täytettyäni 20 vuotta siirryin
järjestysmieheksi.  Järjestysmieshuki iski joka toinen viikonloppu ja
hommasta maksettiin korvausta 40 markkaa / ilta.  Järjestysmiehiä oli tanssi-
iltana vähintään 10 miestä+ esimies, joka minun aikanani oli ensin Eino Leino
ja sitten Kalle O. Leino.  Järjestysmiesparinani oli Markku Leino, Koetuksen
kakkoskoppari ja kärkietenijä.

Leimukallion suosituimmat esiintyjät, jotka vetivät koko paikan tupaten täyteen,
olivat Henry Theel ja Erkki Junkkarinen.  Theelin tai Junkkarisen esiintyessä
jouduttiin lopettamaan lipunmyynti kesken illan, sillä Leimulle ei voitu
ottaa enempää kuin 1700 lipunostajaa.

Muita suosittuja esiintyjiä olivat mm Jarkko Lehti ja Vuosikerta 70, Hariolax Raumalta,
Fredi ja Mustat Enkelit, tämän yhtyeen basistina toimi Jokioisten oma poika,
Matti Ågren, Markku Aro ja Jussi Raittinen, heinäkuisissa palonkunnan omissa juhlissa
olivat esiintyjinä  ainakin Eemeli ja Tapio Rautavaara
Voi sanoa, että esiintyjäkaarti oli Suomen huipulta.
1970-luvun tanssilavabuumi takoi rahaa palokunnalle ja kalustoa saatiin
uusittua ja lavakin maksettua, ennenkuin buumi loppui ja suuret ikäluokat siirtyivät
ravintoloihin.  Lopulta joskus 1980-luvun lopussa toiminta loppui ja
lava hiljeni, samoin kävi aika monelle muullekin lavalle.

Aika entinen ei koskaan enää palaa...