tiistai 30. joulukuuta 2014

Kohti 2015



Pari vuotta sitten Evon metsissä tallusteli suuren kokoinen karhu.  Kontiosta annettiin vaaratiedoite,
jossa kerrottiin otuksen liikkuvan " Hämeenlinnan Lammilla".  Jos vastaavaa tai vähän vähäpätöisempääkin tapahtuisi Tarvasjoella, olisiko vaaratiedotteessa tapahtumapaikkana " Liedon
Tarvasjoki "?

Tuhlaajapoika palaa kotiin ja ylihuomenna tarvasjokilaiset ovat lietolaisia.  Vasikkaa ei tarvitse teurastaa,
sillä tarvasjokilaiset saavat huomenlahjana tuntuvat veronalennukset.  Tosin on myös varauduttava
palvelujen häipymiseen, Tarvashovin purkuun ja korkeisiin vesi- ja viemärimaksuihin, niihin toki
vasta keväällä, koska Lieto unohti ilmoittaa korkeammista taksoista ajoissa.

Kevään päätapahtumaksi muodostuu eduskuntavaalit.  Lisää lietolaisia ehdokkaita ei ole ilmaantunut,
vaikka vielä ehkä ehtisi, mutta kysymyksessä on kallis leikki.  Olettaisin, että lietolaisista valitaan
eduskuntaan yksi ja loppujen äänisaalis on noin 500-1500 ääntä.

Suuri Sote-uudistus, josta ei viime päivinä ole puhuttu mitään, jäänee toteutumatta nykyehdotuksen
kaltaisena ja siirtyy sorvattavaksi yli vaalien.

Keskustalle povataan suurta, noin 20 paikan vaalivoittoa, muut puolueeet kärsivät tappioita, paikan
menetyksiä tulee kenelle enemmän kenelle vähemmän.  Toisaalta nykyinen näkemys perustuu
gallup-tutkimuksiin, mielipiteitä pystytään muokkaamaan merkittävästi ennen vaaleja.  Puolue-
toimistoissa ja niiden palkkaamissa mainostoimistoissa on jo nyt meneillään sesonki ja kohta
pulpahtaa esille täkyjä joilla viedään haulit himaan.

Syksyllä lietolaisilla on edessä budjetin teko, joka on joka vuosi vaikeampaa.  Veroprosenttiakin
joudutaan jälleen tarkastelemaan, kunhan päästään selville mitä palveluja kunnassa tuotetaan ja miten.

Kirkkotien kaava tulee tulee myös käsittelyyn ja uskoakseni menee myös jossain muodossa läpi.
Liedon keskustaan pitäisi saada lisää asukkaita, keskustaa tulisi myös tiivistää jotta Liedon keskusta
pystyisi palvelemaan asukkaitaan ja kehittymään.  Kaavoitusvaihtoehdoissa on myös ratkaisuja joilla
välitön ranta-alue säilytetään osana luontoaluetta.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joulu on taas


Muutaman päivän päästä on joulu.  Alunperin joulu oli Jeesuksen syntymäjuhla, mutta nyt se on
jo vahvasti maallistunut kulutusjuhlaksi.  Kaikilla vain ei ole mistä kuluttaa, Suomessa on köyhiä
ihmisiä satoja tuhansia.  Köyhien jouluateria koostuu makaroneista, tonnikalahiutaleista, kanan-
munista ja joskus täplätuotteista.  Joulun menussa ei ole paljon vaihtelua muiden päivien ruokalistaan.

Joulun pitäisi olla perhejuhla, rauhaisaa yhdessäoloa.  Mutta moni joutuu viettämään joulunsa yksin
ja unohdettuna, joku läheinen on saattanut hiljattain poistua keskuudesta, kuinka haikealta tai vaikealta se tuntuukaan, kun muistaa mitä tehtiin yhdessä viime jouluna...

Lietolaiset varautuvat jo ottamaan vastaan tarvasjokilaiset, vuodenvaihteen jälkeen mennään yhdessä eteenpäin.  Suuri Sote-esitys muhii vielä odotellen lopullista muotoaan, kehitystä haittanee tulevat eduskuntavaalit ja ennen kaikkea niiden tulos.  Joka tapauksessa on täysin varmaa, että ihmisten
palvelut tulevat huononemaan ja kustannussäästöt ainakin alussa ovatkin lisääntyviä kustannuksia.
Mahdollinen sydänkohtaus tulisi saada Tyksin ovella ja mielummin virka-aikana.

Joulunpyhinä voisi myös lueskella Hannes Heikkilän solvauksia, mutta kun pitäisi maassa olla rauha ja
ihmisillä hyvä tahto.

lauantai 6. joulukuuta 2014

Lue blogiani, Hanneskin lukee

Liedon seurakuntavaaleissa 3 ääntä kahminut Hannes Heikkilä on luvannut tarkasti seurata blogi-
kirjoitteluani.  Kiitos Hannekselle siitä.  Itse seuraan Hannes Heikkilän blogeja, mutta usein kun
hänen blogiensa sisältö on yliampuvaa julistusta, niin toivoisi, että Hannes Heikkilä uskaltaisi laittaa blogisivuilleen myös kommentointimahdollisuuden, voisi syntyä keskustelua, eikä yksipuolista
"totuuden" julistusta.

Viime aikoina Hannes Heikkilän blogikirjoitukset ovatkin olleet lähinnä  suoria lainauksia muilta kirjoittajilta, joitakin ei Hannes Heikkilä itsekään  ole kommentoinut.  Alkaako diplomi-insinöörin usko horjua?  Mitä jos jytkykin hupenee?

perjantai 5. joulukuuta 2014

Lietolaisia edustajaehdokkaita 2

Näin Itsenäisyyspäivän aattona on tullut aika päivittää lietolaisten eduskuntaehdokkaiden
tilanne noin neljän kuukauden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa.  Ehdokkaiden määrä
lienee sama kuin viime katsauksen (19.10.) aikana, en ole löytänyt mitään mainintaa esim.
siitä, että J-P Kuokkanen olisi KD:n eduskuntaehdokas.

Eilen julkaistiin Ylen vaali-gallup, joka povasi Keskustalle jättimenestystä.  Perussuomalaisten
viime vaalien jytky näyttää valuvan Keskustan laariin.  Koska vaalikampanjointi ei vielä ole alkanut
täydellä arsenaalilla, tapahtunee kannatusluvuissa kuitenkin vielä muutoksia, vaikka suunta on selvä.

Anne-Mari Virolaisen valinta jatkokaudelle tuntuu täysin varmalta, vaikka Virolaisen kannatusta
saattaa hivenen nakertaa entisen Liedon kunnanvaltuutetun Sanna Vauranojan ehdokkuus.
Viime vaaleissa Anne-Mari Virolainen sai yli 10000 ääntä, joka äänimäärä kestää parin tuhannenkin
siirtymän.  Oikeastaan Anne-Mari Virolaisen pahin uhka on Anne-Mari Virolainen itse.

Liedon perussuomalaisten pääehdokas on Juhani Pilpola, joka on säilyttänyt uskonsa ensin SMP:hen
ja sitten perussuomalaisuuteen, hänelle soisi jo menestystä eduskuntavaaleissa, mutta kun paikkakunnalta on jo kaksi ehdokasta, taitaa tulla siirto reserviin tai oikeastaan  nostomieheksi.
Piirihallituksen puheenjohtajana hän on joutunut antamaan selittäviä lausuntoja viimeksi
ruskolaisen Ossi Savolaisen tapauksessa.  Pilpolan jyrkän tuomitsemisen jälkeen ei ainakaan Liedossa
yksikään perussuomalainen taatusti uskalla loikata, vaikka haluja saattaisi olla.

Annina Ruottu on siis nyt Keskustan eduskuntaehdokas.  Kun seuraa hänen toimiaan, tulee
mieleen, onko hän vieläkään oikeassa puolueessa.  Keskustalla on ainakin nyt nostetta, mutta
tuskin Ruottulle.

Sosialidemokraattien menestyksen kannalta Varsinais-Suomessa on ratkaisevaa se pysyvätkö
Heli Paasion äänestäjät Demarien äänestäjinä.  Neljä kansanedustajan paikkaa tulevat vaatimaan kovaa
työtä ja myöskin taloudellista panostusta.

Merja Hermosen kampanjointi on käynnistynyt vasta yhdellä kirjoituksella Turun Tienooseen.
Yleensä Vihreät eivät ole sijoittaneet ainakaan omia varoja vaalityöhön, joten menestystä
hankitaan esim. juuri yleisönosastokirjoittelulla, sehän on maksutonta.  Myöskään vihreän teen
tarjoilusta ei synny kovia kustannuksia.

Kamppailu eduskuntapaikoista tosiasiassa käynnistynee vasta vuodenvaihteen jälkeen.  Joka tapauksessa, jos kansanedustajaksi todella haluaa, on jostakin kerättävä muutama kymmenen tuhatta rahaa, nyt kun "Kehittyvien maakuntien tukikin" on oikeustoimin lopetettu, tulee ainakin joillekuille vaikeaa.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Esteellisyydestä Liedossa



Liedon kunnanhallitus käsitteli eilen Juha "Föli" Heikkilän eronpyyntöä Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunnasta.  Erohakemusta hän perustelee sillä, että hän voisi olla esteellinen, kun käsitellään Turun joukkoliikennelautakunnassa Liedon asioita, ja hän olisi Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen.

Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä, mutta minun mielestäni Juha Heikkilän eronanomus
ei perustu pätevään syyhyn, sillä mahdollinen esteellisyys toisessa toimielimessä ei ole pätevä syy
ja mahdollisissa esteellisyystapauksissa voidaan käyttää varajäsentä.
Juha Heikkilältä on kestänyt varsin kauan havaita esteellisyysmahdollisuudet, joten kysymys lieneekin
Liedon Vasemmistoliiton tarpeesta järjestellä luottamustoimipaikkojaan Liedossa, koska nykyinen kunnanhallituksen vasemmistoliittolainen Timo Katajainen joutuu jättämään paikkansa, kun hänen työpaikkansa asiat Liedossa siirtyvät kunnanhallituksen alaisuuteen.  Tämä puolestaan johtuu siitä,
että Lietoon on perustettu Tarvasjoen kunnanjohtajaa varten kehitysjohtajan toimi, jolle kuuluvat
myös Kisällikellarin asiat.  Onko Katajainen jo nyt esteellinen, sitäkin sietäisi miettiä.

Juha Heikkilän eronanomuksesta päättää lopullisesti Liedon kunnanvaltuusto, puolsiko Liedon kunnan-
hallitus eroanomusta ei ole tiedossani vielä tänään tiistaina.  Luottamustoimen hoitamisen ja eron
perusteet on määritelty voimassaolevassa Kuntalaissa, luottamustoimeen valitulla on myös velvollisuus
hoitaa luottamustointa,jos hänet siihen on valittu.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Sampo on keksitty

Liedon kuntaan on runnottu talousarvio vuodelle 2015.  Veroprosenttia korotetaan 0,5 yksikköä
ja palveluja huononnetaan sopuisasti.  Eilen 25.11. julkaistiin lakiesitys sote-asiasta.  Esitystä
kehuivat rinta rinnan päähallituspuolueet ja Kepu, heidän mielestään laki voimaantullessaan parantaa veronmaksajien palvelujen saatavuutta sekä vähentää kustannuksia, varsinainen Sampo siis.  Hivenen ihmetyttää, miksi näin mainion uudistuksen läpivienti on ollut niinkin työlästä ja kestänyt kauan, eikä sitä lopullisesti ole vieläkään hyväksytty, on jopa vaara että se siirtyy vieläkin eteenpäin.

Lietolainen kunnallispolitiikka voi siis jo keskittyä ensi kevään eduskuntavaaleihin.  Jotkut ehdokkaat
ovatkin jo aloitelleet Turun Tienoon yleisönosastokirjoitelmat tärkeistä kaikkia kiinnostavista asioista,
muutamista ehdokkaista kuullaan ensi kerran vuosikausiin.  Istuva kansanedustaja voi teettää kirjoitustyöt avustajillaan, mutta vasta pyrkivät joutuvat kirjoittelemaan itse, onneksi sen voi tehdä
työajalla.

Liedon seurakunnassa toimitetaan keväällä kirkkoherran vaali, valinnan tekee kirkkovaltuusto.
Paimenehdokkaista mielenkiintoisin on Risto Leppänen, joka erottettiin vanhoillislestadiolaisten
puhujan paikalta, kun ei saanut vaimoaan aisoihin, vaimo kun ei suostunut vaikenemaan seurakunnassa.
Tänä aamuna Risto Leppänen toimitti radio 1:ssä aamuhartauden.  Aamuhartaudessa kertoiltiin
matkamiehen vaikeuksista ja yksinäisyydestä sekä yhteyden löytämisestä merimieskirkossa.  Hyvä
hartaus ja ajatuksia herättävä.  Mahtavatko Liedon kepulaiset, joilla on selvä enemmistö valita
hengelliseksi johtajaksi Risto Leppäsen, jää nähtäväksi.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Kohti 2015

Liedon kunnanvaltuusto päätti viime maanantaina Liedon kunnan talousarviosta vuodelle
2015.  Alkuperäisestä kunnanjohtajan ehdotuksesta oli pudotettu 0,25 %-yksikköä, joten
päätettäväksi tuli kunnanhallituksen ehdotus.

Aseman terveyskeskus olisi alkuperäisten ehdotusten perusteella suljettava elokuun alussa
2015, käytännössä jo juhannukseen mennessä.  Sos.demit ja VSL esittivät, että sulkemiseen
ei ryhdytä lainkaan näillä tiedoilla, joten asiasta äänestettiin.  Toiminnan jatkaminen ennallaan
hävisi 36-13.

Perussuomalaiset, kaikki viisi, Hannes Heikkilän johdolla, äänestivät, muiden porvareiden kanssa, sulkemisen puolesta.  Äänestyskäyttäytymisestä oli sovittu oikeistoryhmien yhteispalaverissa.

Asia tullee kuitenkin uudestaan esille ensi syksynä jolloin katsotaan uusin tiedoin asiaa.

Seurakuntavaalitkin tulivat pidetyksi Liedossa ja muissa seurakunnissa.  Äänestysprosentti jäi
ihmeen alhaiseksi, vaikka vaaleja markkinoitiin edellisiä vaaleja enemmän.  Liedon vaali-
tuloksen perusteella ei voi tehdä kovin pitkällemeneviä ennustuksia tulevista eduskunta- tai
kuntavaaleista.  Jos jotakin voisi sanoa oli yllättävää, että perusseurakuntalaiset saivat vain
yhden paikan.  Vaalien kaksi eduskuntaehdokastakin eivät voi olla täysin tyytyväisiä
äänisaaliseensa, tulivat sentään nipin napin valituiksi.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Liedon kunnan talousarvioesitys vuodelle 2015

Liedon kunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille 2015-
2017 on julkaistu.

Talousarvioehdotuksen sisältö tiivistettynä on sellainen, että kuntalaisten palvelut huononevat
tai loppuvat ja veroja korotetaan 0,75 %-yksikköä.

Esityksen mukainen kunnallisvero tulisi lietolaisille
korottumaan vuodessa noin 300 euroa, laskettuna keskimääräisestä suomalaisen ansiosta
3200 euroa kuukaudessa, tarvasjokilaisten kunnallisverot taasen laskevat vastaavasti noin 500 euroa vuodessa!  Verokuormaan tulevat vielä valtion verot, energiaverot ym pakolliset maksut.
Suomalaisten tilastollista keskiansiota 3200 euroa kuukaudessa ei edes saa moni, suuri osa saa paljon
vähemmän ansioita ja taas ne suurituloiset, jotka nostavat osan tai kaikki tulonsa pääomatuloina
eivät maksa kunnallisveroa pääomatuloistaan.

Liedon kunnassa ehdotetaan huononuksia ja leikkauksia mm seuraaviin kunnan toimintoihin:
- Aseman terveyskeskus lakkautetaan 1.8.2015 alkaen
- omaishoidossa "säästetään"
- seurojen ja järjestöjen avustuksia pienennetään
- lisäksi jo kaavaillaan  Lieto-lisän pienentämistä ja poistamista
- koulujen lakkauttamisia jne jne

Edellä mainitut säästökohteet todellisuudessa tulevat lisäämään kunnan menoja ja oikeastaan
esim. omaishoitajille ja vapaaehtoistyötä tekeville järjestöille pitäisi lisätä rahaa, koska toiminnoissa
on hyvä hinta-laatusuhde.

Budjetin teko on joka vuosi samanlaista, syksyllä tehdään ehdotuksia rajuista leikkauksista ja
vaaditaan rakenteiden tarkastelua, mutta kun budjetti on hyväksytty ei enää vuoteen tehdä asioille mitään.

Kumma kyllä jos henkilökuntaa vähennetään, niin vähennykset kohdistuvat kaikein pienipalkkaisimpiin, kuten siivoojiin ja koulunkäyntiavustajiin ym. Yläpäästä ei johtajia ja päälliköitä
poisteta, nytkin  Liedon kuntaan näyttää pumpsahtaneen uusi alajohtajakin; kehitysjohtaja, jonka päätoimenkuvana lienee valvoa Föli-lippujen myyntiä.  Jos päällikön tai johtajan toimia vähänkin
järjestellään ollaan heti käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa vaatimustason nousun johdosta.

Tavallinen kuntalainen, kaiken maksaja, tuntee itsensä aika voimattomaksi heikennysten edessä,
ainoastaan voi yrittää kerätä nimiä adressiin, vaikkakin tehokkaampaa olisi vaikuttaa suoraan suurimpiin
paikallispuolueisiin, pyrkiä heidän kokouksiinsa asioita esittämään  Leikkaukset ja lakkautukset tehdään aina keskellä vaalikautta, sillä vaalivuonna ei uskalleta riskeerata mahdollisesti tulevaa jytkyä.

Lopullisen päätöksen budjetista tekevät kunnanvaltuutetut jotka edustavat (?) meitä tavallisia kuntalaisia.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Sote-sota Liedossa

Tänään (29.10.) oli Turun Sanomissa Liedon Keskustan ja KD:n vastinekirjoitus
Liedon vasemmiston ja perussuomalaisten yhteiskirjoitukseen koskien tulevaa Sote-ratkaisua.
Kirjoitus sanasta sanaan oli jo aiemmin julkaistu Turun Tienoossa.

Asian ydin on se, että kunnan päätöksentekoelimissä Keskusta ja KD liittoutuivat Liedon
kokoomuslaisten kanssa, jotka heräsivät vaatimaan lisäystä yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluntuottajien osuuteen Sotessa.  Liedossa Kokoomus, Keskusta ja KD pelkäävät
eniten sitä, että julkinen puoli saa yliotteen, jopa monopolin, Sote-palvelujen tuottamiseen.

Lehtikirjoituksen yhtenä allekirjoittajana oli J-P Kuokkanen (KD) joka on valtuuston 3. varapj
ja päätyönään Mainio Vire Oy:n liiketoimintajohtaja.  Mainio Vire Oy on yksi Suomen johtavia
alan yrityksiä, liikevaihto viime vuonna oli noin 75 miljoonaa euroa.  Yrityksen omistaa 90 %:sti
HgCapitalLLP joka sijaitsee Iso-Britanniassa.  10 % Mainio Vire Oy:n osakkeista on yrityksen
avainhenkilöillä eli arvatenkin myös J-P Kuokkasella.  Lehtikirjoituksen sylttytehtaaksi voisi
epäillä Mainio Vire Oy:tä.

Koko Sote-uudistuksen päälinjoista kaikki eduskuntapuolueet sopivat yhteisesti viime kesänä,
mutta sen jälkeen erityisesti Kokoomus on tehnyt omia pikku irtiottojaan.  Nyt vaikuttaa jo
siltä, että koko uudistus siirtyy yli eduskuntavaalien.  Sote-uudistuksella ei paranneta vaalikuumetta.

Tämän kirjoituksen kaikki asiatiedot on poimittu netistä, lähinnä Mainio Vire Oy:n sivuilta.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Liedon kirkollisveron nostaminen

Liedon Kirkkoneuvosto esittää, että yhdentyvän Liedon seurakunnan
veroprosentiksi tulisi 1,35 %.  Liedon seurakunnassa veroprosentti on
ollut ainakin kaksi vuosikymmentä 1,20, kun taas Tarvasjoella prosentti
on ollut 1,75.  Liedon seurakunnalla on huomattava varallisuus josta
vuosittain tulee merkittävät korkotulot, samoin olen huomannut, että
Liedon seurakunnassa varsin kärkkäästi laskutetaan seurakuntalaisia
pienemmistäkin jutuista, niinpä torimakkarakin maksaa euron kappaleelta.

Nykyinen Kirkkovaltuusto päättää veroprosentista ja ensi vuoden talousarviosta
kokouksessaan 30.10.  Tuleeko yksimielinen korotuspäätös, jää nähtäväksi.
Jos lasketaan nykyisen veroprosentin mukaisista tuloista esim 30.000 eurosta tulisi
lietolaiselle veroa 360 euroa ja 1,35 %:n mukaan 405 euroa.  Tarvasjokilaiselle
nykyisin tulee samasta summasta veroa 525 euroa ja ensivuonna 1,35 % mukaan
samaiset 405 euroa, näin ajatellen Tarvasjokilaiset hyötyvät seurakuntien yhdistymisestä,
lisäksi he voivat yhä edelleen varsin itsenäisesti päättää Tarvasjoen kappeliseurakunnan
asioista, koska sinne ei voida valita lietolaisia.  Reilua vai ei?

Verojen korotus on aina helpompaa kuin vanhojen käytäntöjen muuttaminen.  Liedon
seurakunnassa on mielestäni kyllä kehittämistä taloudellisessa mielessä, siksikin, että
kepulaiset kumppaneineen (KD- ja perussuomalaiset) ovat vuosikaudet hallinneet
seurakuntaa enemmistönsä turvin.

Lietolaisena yrittäjänä kiinnittäisin myös huomioita Liedon seurakunnassa tehtäviin hankintoihin
ja niiden kilpailuttamiseen sekä toivoisin, että lietolaiset yrittäjät voisivat nykyistä paremmin tulla
huomioiduksi pieniäkin hankintoja tehdessä.

Käynnissä olevissa seurakuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen sekä murtaa
kepulaisten yliedustus Liedon seurakunnan hallinnossa.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Liedon srk-vaalien ennakkoäänestysviikko

Seurakuntavaalien ennakkoäänestysviikko alkaa maanantaina 27.10.
Äänioikeutetuille Liedon seurakuntalaisille on tullut vaalilaput kotiin,
näistä ilmenee ehdokkaat, vaalipaikat ja vaalipaikkojen aukioloajat.
Mukaan on otettava henkilöllisyyden todistava asiakirja ja mielellään
vaali-ilmoituskirje, joka kuitenkaan ei ole välttämätön.

Itse olen asettautunut ehdokkaaksi "Kirkko kaikille läheiseksi" porukkaan,
joista jotkut ovat Demareita, eivät suinkaan kaikki.  Liedossa  ehdokkaita
asettaneet ryhmät ovat piilottaneet puoluetunnukset, vaikkakin listojen tarkastelulla puolue-
suuntaus kyllä selviää.

Vaaleissa valitaan valtuutetut Liedon kirkkovaltuustoon ja vaalien jälkeen ryhmät neuvottelevat
ja valitsevat vaalien tuloksen perusteella jäsenet Kirkkoneuvostoon, jaostoihin ja
Taloudelliseen jaostoon, jossa todellisuudessa tehdään kaikki  päätökset rahasta ja
muusta maallisesta, toki päätökset vahvistetaan Kirkkoneuvostossa ja mahdollisesti
myös Kirkkovaltuustossa, mutta Taloudellisen jaoston esitykset eivät yleensä juuri muutu.

Seurakunnissa hengellistä työtä johtaa kirkkoherra ja taloudellista talouspäällikkö,
vaikka puolin ja toisin kyllä sekaannutaan toistenkin postille.  Joskus tämä aiheuttaa
kitkaa ja pikku tulehduksia.

Seurakunnat työympäristönä ovat hivenen pulmallisia, koska on monia kuppikuntia,
toisten mielestä itse ollaan täysin oikeassa ja toiset ovat harhaoppisia tai muuten
hakoteillä.

En itse kuulu, enkä koskaan ole omaksunut mitään erityistä hengellistä ryhmää omakseni,
vaan olen kulkenut maallista tietä, kuitenkin olen pyrkinyt elämään kristillisesti, pyrkinyt antamaan
toisille enmmän kuin ottamaan itselle.  Tämän vuoksi seurakuntien työmuodoista on diakonia lähellä
sydäntä, samoin työ nuorten ja vanhusten parissa.

Omista nuoruusvuosista on jo kauan, mutta tyttäret 17 ja 18 vuotta kyllä pitävät minut
ajantasalla ja pumppaavat uutta näkemystä minuunkin.

En ole raaskinut laittaa itsekustannettuja ilmoituksia Turun Tienooseen tai Auranmaan
Viikkolehteen, luotan äänestäjien harkintakykyyn, vaalikoneeseen ja tunnettavuuteen.

Numeroni on seitsemän viivalla tai ilman.




sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Lietolaisia edustajaehdokkaita

Eduskuntavaaleihin on noin puoli vuotta aikaa.  Puolueet ovat jo pääosin nimenneet ehdokkaansa ja myös lietolaisia pyrkii kansanedustajaksi.

Tällä hetkellä ainoana lietolaisena kansanedustajana on Anne-Mari Virolainen Kokoomuksesta. A-M Virolainen tavoittelee jo kolmatta kautta ja valinta tuntuu tällä hetkellä varsin varmalta.
Ministeriuralle ei Virolainen vielä päässyt, kun erehtyi keväällä kannattamaan Jan Vapaavuorta
Kokoomuksen puheenjohtajaksi.  Ympäristöministerin paikka meni uskolliselle pahvisaulien levittäjän ja Aleksander Stubbin vaalikassaran Sanni Grahn-Laasosen hoidettavaksi.  Sanni Grahn-
Laasosen merkittävimpiä toimia ovatkin tähän asti mm- Lotto-arvonnan siirto, ravilähetykset tulevaisuudessa MTV3:lle ja suosuojelut uuteen kuosiin.

Liedon perussuomalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ehdokasta.  Ehdokkaiden vanhimpana
Juhani Pilpola sekä häntä parikymmentä vuotta nuorempi Mira Katajamäki, ensimmäisen kauden
valtuutettu Liedon kunnanvaltuustossa.  Tällainen ehdokasasettelu aiheuttanee sen, että kumpikaan
lietolainen ei tule valituksi, mutta tärkeintähän on puolueen etu.  Mira Katajamäen valinta ehdokkaaksi lienee perussuomalaisia vaivaavan naispulan syytä.

Keskustan lietolainen edustaja on Annina Ruottu, joka liittyttyään kepulaiseksi samantien nimettiin
Keskustan edustajaehdokkaaksi.  Annina Ruottu on varsin kokematon ehdokas, ensimmäisen
kauden kunnanvaltuutettu, silloinkin ura alkoi kokoomuslaisena, kunnes Liedon Kokoomuksen
rautanyrkki Ruottun erotti valtuustoryhmästä ja alkoi nopea muutos Keskustan aatteenkannattajaksi.

Sosialidemokraattien ehdokkaana on Minna Ylikännö, jonka mahdollisuudet riippuvat Demarien
menestyksestä koko vaalipiirissä.  Ainakaan gallupeissa ei luvata Demareille menestystä ja
kannatusta saattaa nakertaa Heli Paasion luopuminen politiikasta.  Toisaalta gallupit ovat vain
ennusteita ja viime hetkien vaalityö ratkaisee vaalimenestyksen.

Vihreiden lietolainen ehdokas on Piikkiön kirkkoherra, Merja Hermonen, jonka ura alkoi satanismin
tutkijana.  Kunnanvaltuustoehdokkaaksi ei hän viime vaaleissa tullut, mutta valtiolliset vaalit
näyttävät kiinnostavan.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että ehdokkaat ovat puolueesta riippumatta varsin pienen joukon
ehdokkaaksi asettamia, muutamalla kymmenellä kannattajalla on ehdokkuus saattanut aueta.
Toisaalta menestyminen vaaleissa edellyttää myös rahallista panostusta, omaa rahaa saattaa mennä
kymmeniä tuhansia euroja, ei tosin kaikilta, esim Anne-Mari Virolaisen viimekertainen vaalikampanja rahoitettiin ilman henkilökohtaisia sijoituksia, noin 46.000 euroa kerättiin yrityksiltä
ja salaperäiseltä "Varsinais-Suomen Toivot ry:ltä"








keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Viivalla tai ilman

Liedon seurakuntavaaleissa on ehdokasnumerokseni langennut seitsemän (7), jota varhemmissa
kunnallis- ja valtiollisissa vaaleissa on opastettu kirjoittamaan ilman poikkiviivaa, nyt taasen
numero opastetaan kirjoitettavaksi poikkiviivalla, molemmat tavat kirjoittaa numero 7 toki
hyväksytään.

Olen pari vuosikymmentä toiminut Asemankulman vaalilautakunnassa ja yleistuntuma on, että Asemalla ainakin 7 kirjoitetaan viivan kera.  Yleensä hylättäväksi esitetyt vaaliliput ovat enimmäkseen tyhjiä.  Taiteilijoitakin on joskus ollut vaalikopissa, mutta tosi harvoin.

Seurakunnissa on alettu panostaa seurakuntavaaleihin, käyttöön on tullut vaalikone, vaalipostia
on tullut seurkuntalaisille jossa on tiedot vaalipäivästä, ennakkoäänestyspaikoista Liedossa sekä
ehdokaslista, tosin ilman kuvia, jotka taasen on nähtävissä netissä.  Vaalikuvaukseen eivät
kaikki ole ehtineet tai menneet, vaikka aikoja oli kahtenakin päivänä ja olisi ollut mahdollisuus käydä
valokuvaajan liikkeessä Turussa.  Kuvatuksi tuleminen oli ehdokkaille maksutonta.  Kaikkien
näiden toimenpiteiden tarkoituksena on kohottaa äänestysaktiivisuutta ja tietenkin lisätä mielen-
kiintoa seurakuntaa ja sen toimintaa kohtaan.

Paikallislehdissä Turun Tienoossa ja Auranmaan Viikkolehdessä ei vielä ole nähty yhtään
maksettua mainosta, yleisönosastolle on TT:ssa eräs asemalainen dipl.ins. ja perusehdokas sentään
jo puurtanut jonkilaisen vaaliavauksen.

Matti Metsistö, seiska

perjantai 10. lokakuuta 2014

Ensimmäinen luku

Olen päässyt bloggaajana näin pitkälle, ensimmäistä lukua kirjoitetaan.  Blogisivut eivät olisi
syntyneet ilman tyttäreni Hiljan (18) apua, mutta nyt on päästy alkuun, vaikka ulkoasu ym ovatkin vielä keskeneräisiä.

Seurakunnissa pidetään seurakuntavaalit, varsinainen äänestyspäivä on 9.11. ja ennakkoäänestys
on Liedossa mahdollista lokakuun loppupuolella.  Seurakuntavaleissa on otettu käyttöön vaalikone,
jonne ehdokkaat ovat jo kilvan antaneet vastauksiaan äänestäjien arvioitavaksi, vaalikone aukenee
ensi viikolla.  Kysymykset ovat joltain osin olleet hankalia, ainakin minun mielestäni, enkä pystynyt
kaikkiin kysymyksiin yksiselitteisesti vastaamaan.

Vaalien tiedotusjohtajana toimii Mari Leppänen, "kohupappi" jonka kanssa vuosia sitten olimme
Liedon kunnanhallituksessa.  Kohu johtui Marin taustayhteisöstä, joka ei sulata naispappeutta.

Ensi viikolla vaalityö vilkastunee ja äänestäjien into viriää.  Liedossa lisäpotkua tulee Tarvasjoen
seurakunnan liittymisestä lietolaisiin vuoden alusta.