Kohtalon polku

Huomenna on jouluaatto.  Jouluna pitäisi olla maassa rauha ja
ihmisillä hyvä tahto, mutta onko Suomessa.  Uusnatsit partioivat
kaduilla, polttopulloja heitellään pakolaisten hätämajoitustiloihin,
lietsotaan vihaa maahanmuuttajia kohtaan ja luodaan pelon
ilmapiiriä.  Eräs lietolainen kunnanvaltuutettu on valinnut missiokseen
maahanmuuttovastaiset kirjoitukset, joita hän on suoltanut
kymmenittäin lähes joka päivä omalle blogilleen, luulisi, että
diplomi-insinööriksi kouluttautunut mies omaisi edes jotain sivistystä
mutta ei.  Tarkoitus lieneekin suunnata huomio perussuomalaisten jatkuvista
takinkäännöistä ja äänestäjien pettämisistä pakolaisten niskoille.  Edes
jokavuotista Raukkalan tien parannushanketta ei ole tuotu eduskuntaan
aloitteeksi, vaikka nyt ollaan jo hallituksessa.  Puheenjohtaja Soini vannoi
perussuomalaisten istuvan hallituksessa seuraavat neljä kiukunsyöntikautta
tapahtui mitä tahansa, mutta sitähän saa mitä tilaa.

Liedon kunnallispolitiikassa valta on siirtynyt virkamiehille, vaikka se kuuluisi
kuntalaisten valitsemille luottamushenkilöille.  Vallankaappauksen on mahdollistanut
kunnanhallituksen jatkuvat myötäilyt virkamiesjohdolle.  Lietolaisissa
pääpuolueissa onkin havaittavissa jakaantumista kunnanhallituksen pöytäkunnan
jäsenien linjaan ja toisaalta muiden toimijoiden linjaan.
Kokoomuksesta on lähtenyt jo kaksi valtuutettua Kepuun, Kepussa taas on kaksi napaa,
joka ilmentyi selvimmin Jokilaakson kaavaäänestyksessä, myös Sosialidemokraateissa
tapahtui merkittävä muutos Kari Haapasen lähdettyä luottamustoimista.

Liedon perussuomalaiset ovat pysyneet suhteellisen yhtenäisenä, kiitos työnjaon, jonka
perusteella Juhani Pilpola pysyttelee näennäisesti asialinjalla ja jättää ihmisten
ärsyttämiset, solvaukset ja rasistiset osuudet Hannes Heikkilälle.

Liedon kunnan talousarvio ensi vuodelle hyväksyttiin varsin sopuisasti, vaikka parikin
aiheellista muutosesitystäkin tehtiin.  Erityisesti olisi pitänyt tarttua perussuomalaisten
esitykseen Taatilan kouluhankkeen lykkäämisestä vuodella, sillä valtuutetuilla ei
ole mitään käsitystä mitä kouluhanke tulee maksamaan ja mitä muita vaikutuksia hankkeella on.
Vuoden aikana näitä olisi pystytty selvittämään ja päätökset olisi voitu tehdä tiedon perusteella.

Samoin terveydenhoitomaksujen korotuksista ja uusista maksuista olisi voitu pidättäytyä,
maksukorotukset kohdistuvat täysimääräisesti kaikkein vähävaraisempiin kuntalaisiin.

Tulevakin vuosi jatkunee samaa rataa, tosin kausi loppuu vuoden 2016 lopussa ja sen jälkeen
on vielä jatkoaikaa kevääseen jolloin ovat uudet vaalit.  Sitä ennen pitäisi päättää mm valtuutettujen
määrästä, nyt heitä on 43+6 kpl.