KUNTAVAALIT LIEDOSSA  2021

Liedossa, kuten muissakin kunnissa, pidetään kuntavaalit

huhtikuussa 2021 tai voi myös olla, että ei pidetä, jos

Koronan vuoksi joudutaan vaaleja siirtämään eteenpäin.

Liedon valtuustoon 2017 vaaleissa valittiin 43 valtuutettua.

Vaalin tulos oli seuraava:

Kok  13 paikkaa

KD 3 paikkaa (vaaliliitto kok kanssa)

Kepu 8 paikkaa

SDP 7 paikkaa

Vihr 5 paikkaa

Vas  4 paikkaa

PS  3 paikkaa

Tilastollisesti vaalin tulosta "vääristivät" Anne-Mari Virolainen, joka

suosittuna kansanedustajana veti perässään valtuustoon 2-3 kokoomuslaista

sekä Riina Kolkkalan äänisaalis, nyt sitoutumattomana KD:na

(ennen Kepu), 558 ääntä.

Vaalikauden aikana Heidi Tuimala loikkasi Kokoomuksesta Vihreisiin

ja lähes paluupostissa Birgitta Ristolainen Vihreistä Kokoomukseen,

joten paikkaluku lopulta säilyi samana.

Kuntavaaleissa auttaa menestymään, jos saa paljon ehdokkaita, mitä

enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä.  Ehdokkaiden tunnettavuuskin 

lisää ääniä ja siksipä Kokoomuksellekin saattaa tulla pieniä vaikeuksia

kun Anne-Mari Virolainen muutti Kaarinaan.

Mielenkiintoinen on Liedon Keskustan tilanne, jo ainakin neljä vuotta

kestänyt hajaannus näyttää edelleen jatkuvan. Nyt yritetään ryhmittyä

Henna Takatalon taakse ja vaikuttaa siltä, että aikaisempi airut 

Annina Ruottu on  jo hylätty, tämä selvisi viimeistään eduskuntavaalien

2019 ehdokasasettelussa, jolloin Liedosta Kepu asetti kaksi ehdokasta

eduskuntaan.

Liedon Vihreät on käynyt kuntavaalikampanjaa jo keväästä asti, 

kantavatko jatkuvat äänestysesitykset ja eriävät mielipiteet 

hedelmää, jää nähtäväksi, yhteisiä asioita pitäisi kuitenkin 

yhdessä hoitaa.

Taistelu äänestäjien suosiosta alkaa todenteolla, kun Keskuskoulu-

asia on saatu päätettyä.

Liedossa tarvitaan vastuullista päätöksentekoa

Vuosi 2018 on lopuillaan ja Liedon kunnanvaltuuston viimeinen kokous
oli 17.12.  Kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin ensi vuoden
talousarviosta ja kahdesta Vihreiden aloitteesta, yhdessä nämä
johtivat viiteen äänestykseen, jolloin kaikki muutosesitykset
kaatuivat selvin numeroin äänestyksissä.

Valtuuston jarruketju, Vihreät, jätti hävittyään aloitteistaan käydyn
äänestyksen vielä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan
merkittäväksi.  Tämä oli kylläkin jo liioittelua, sillä äänestysten
tulokset olivat jo täysin selviä.  Asia sinänsä voisi olla pohtimisen arvoinen
pitkällä aikavälillä, mutta Liedon kunnan taloustilanne juuri tällä
hetkellä ei kestä menolisäyksiä, näissä ehdotuksissa niitä olisi
tullut lisää noin 500.000 €/vuosi.

Talousarvio saatiin kuitenkin hyväksytyksi eikä veroprosentteja korotettu.
Ensi vuonna talousarviota varten olisi heti lyötävä kaikki kortit pöytään eikä
yritettävä viime hetken iltalypsyjä, tämä koskee myös Vihreitä.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, joitten läheisyydestä saatiin
kunnanvaltuuston kokouksessakin jo viitteitä.  Kokoomuksen lista on
täynnä ja lietolaisena ehdokkaana on Anne-Mari Virolainen, hänen
valintansa lienee jo varmaa.

Sosialidemokraattien ehdokkaatkin ovat jo selvillä, joukossa
ei ole lietolaisia.

Keskustan listoilla on kaksikin lietolaista; Annina Ruottu ja Henna
Takatalo.  Annina Ruottu on myös Eurovaaliehdokas, tässä
vaalissa uskoisin hänellä olevan paremmat menestysmahdollisuudet
kuin eduskuntavaaleissa.  Kaksi Eduskuntavaali- ehdokasta samasta pitäjästä
syö molempien kannatusta.

Vasemmistoliiton ehdokas on Matti Föhr, jonka kohtaloksi tullee
vielä kerätä kokemusta.

Aiemmissa kirjoituksissani tarkastelin KD + PS:n vaaliliittoa, joka
KD:n hölmöilyjen jälkeen näyttää vahvistavan perussuomalaisia.
Nähtäväksi jää pystyykö marttilalainen  Lauri Heikkilä uudestaan
nousemaan kansanedustajaksi, lähellä se on.

Vihreitten lietolainen ehdokas on Ville Savonlahti, joka on ensikertalainen
eduskuntavaaleissa, aiempaa kokemusta vaaleista on Liedon kunnanvaaleista
jossa tuli 61 ääntä.  Ville Savonlahden nimissä on jo kirjoiteltu paikallislehtiin
ja myös Turun Sanomien yleisönosastolla on ollut hänen kirjoituksiaan.

Viimeisenä ja kaikkein vähäisempänä on Sininen Tulevaisuus julkaissut
Varsinais-Suomen vaalipiiriin kolme ehdokasta, joista yksi on ex-lietolainen,
ex- oululainen ja ex-aurinkorannikkolainen Mira Katajamäki.  Mira Katajamäki
oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissakin, silloin perussuomalaisena, ohitti
silloin toki toisen lietolaisen Persu-ehdokkaan Juhani Pilpolan selkeästi.

Vuoden vaihtuessa taisto alkaa tositeolla ja äänestäjällä riittää ystäviä.

Eduskuntavaalit lietolaisesta näkökulmasta

Valtaosa ensikevään eduskuntavaaliehdokkaista on jo Varsinais-Suomessakin
nimetty.  Isoista puolueista Keskustapuolue ei vielä
ole tehnyt virallista valintaa.

Lietolainen ministeri Anne-Mari Virolainen on ehdokkaana
uudelle kaudelle ja jännitystä riittää vain siitä, pystyykö hän
ohittamaan äänimäärässä Petteri Orpon.  Sosialidemokraateilla ei ole
lietolaista ehdokasta, mutta muuten hyviä ehdokkaita kaikki tyynni.

Mielenkiintoinen kuvio on perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. 
Varsinais-Suomen perussuomalaiset ohjattiin vaaliliittoon pääkallon
paikalta Helsingistä.  Liedossa pidetyssä piirikokouksessa epäiltiin
piirin puheenjohtajan Vilhelm Junnilan pelanneen omaan
pussiin sopimuksia tehtäessä ja kokous oli muutenkin tiettävästi sähköinen.
Samaisessa kokouksessa täytettiin Persujen neljä ehdokaspaikkaa
äänestämällä.  Ensimmäisenä rannalle jäi lietolaisten Juhani Pilpola, oka tosin viime eduskuntavaaleissa keräsi ainoastaan vähän yli 600 ääntä. 
Vaaliliittokumppani kristillisten toimia täytyy hivenen ihmetellä,
vaaliliiton julkistamisen jälkeen nimettiin ehdokkaaksi Annemari
Kiekara ja kaksi muuta ehdokasta jätettiin siinä vaiheessa nimeämättä,
jolloin ulkopuolisille jäi kuva siitä, että Kiekara on pääehdokas,
se jolle äänet keskitetään.  Muutama viikko myöhemmin nimettiin
äänestyksen jälkeen kärkiehdokkaaksi Pertti Vallittu Salosta. 
Kärkiehdokkuus tarkoittaa sitä, että tuki ja varat käytetään
Vallitun hyväksi, Kiekara ja vielä tuntematon kolmas ehdokas
ovat täyte-ehdokkaita.
Suomalainen äänestäjä, riippumatta siitä mitä puoluetta kannattaa,
ei tykkää ylhäältä tulevasta ohjailusta.  Voisi ennustaa, että
Kiekara ja Vallittu syövät toisensa ja Kristillisdemokraateille ei tule
yhtään kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.
Perussuomalaiset ja Vilhelm Junnila varmaakin kiittelevät kristillisten
heikkoa pelisilmää.

Vasemmistoliitolla on lietolainen ehdokas Matti Föhr, joka ensimmäistä
kertaa ehdokkaana lähinnä keräilee kokemusta.

Samoin kokemuksia tulee keräämääån Vihreiden pokeriammattilainen
Ville Savonlahti, jolle tuskin käsiin tulee reeti-kortteja.

Keskusta ei siis vielä virallisesti ole julkaissut ehdokkaitaan, mutta listoilla
lienee lietolaiset Annina Ruottu ja Henna Takatalo, tämäkin asetelma syö
ääniä erityisesti Annina Ruottulta, joka viime vaaleissa oli yllättäjä hyvällä
äänimäärällään.

Vaalit ovat noin puolen vuoden päästä huhtikuussa, joten vielä voi tapahtua
monenlaisiakin yllätyskuvioita.

Mikkelin markkinat Liedossa 2018

Huomenna sunnuntaina pidetään Liedossa perinteiset Mikkelin markkinat. 

Liedon keskustan mittavien rakennustöiden vuoksi markkinapaikka on

hieman siirtynyt ja on nyt ns. Kauppapihan maisemissa.  Markkinoille 

soluttautuu myös merkittävä määrä politiikan helppoheikkejä (ja -helmiä).  

Niinpä lähes jokainen puolue lähettää paikalle nykyisiä kansanedustajia

ja sellaiseksi pyrkiviä, mielessä siintelee jo kevään eduskuntavaalit.

Edelliset eduskuntavaalit pidettiin keväällä 2015.  Lietolaisia ehdokkaita

olivat Anne-Mari Virolainen (7169 ääntä), Annina Ruottu (2772), 

Mira Katajamäki (1088), Minna Ylikännö (941) Juhani Pilpola (679) ja 

Merja Hermonen (826), näistä valituksi tuli ainoastaan Anne-Mari Virolainen.

Viime aikoina on lehdissä kerrottu jo monesta kansanedustajaehdokkaasta,

vaikka joidenkin kohdalla on kyse vasta ehdokasehdokkuudesta,

puolueilla on erilaisia käytäntöjä ehdokkaaksi nimeämisessä,

voi olla jäsenäänestys tai puolueen piirijärjestö nimeää ehdokkaat jne.  

Sinisten ehdokkaaksi päässee, kun vain ilmottautuu, eikä ole vajaavaltainen.

Anne-Mari Virolaisen valinta seuraavaankin eduskuntaan on jo lähes varma,

vaikka en monessa asiassa ole hänen kanssaan samaa mieltä, 

on minun ihailtava hänen työteliäisyyttään ja esiintymiskykyään.

Annina Ruottun viime vaalien äänimäärä oli varsin hyvä, ottaen huomioon,

että hänestä tuli kepulainen vasta vaalikeväänä.  Jos Liedosta tulee muita 

kepulaisia ehdokkaaksi, voisi olettaa, että Annina Ruottun äänimäärä

tulee laskemaan.

Viime vaalien aikaan perussuomalaiset eivät vielä olleet virallisesti 

hajonneet, silti Liedosta asetettiin kaksikin ehdokasta; Juhani Pilpola ja

Mira Katajamäki.  Pilpola jäi Persuihin, mutta Katajamäki loikki Sinisiin.  

Mira Katajamäen kerrottiin jo asettuvan nytkin eduskuntavaaliehdokkaaksi,

mutta hiljattain Facebookissa hän ilmoitti, että ei ole ehdokkaana,

koska jälleen kerran opiskelee uutta ammattia.

Sosialidemokraattien kansanedustajaksi Turun ulkopuolelta on vaikea tulla,

turkulaisten lisäksi se voi onnistua ehkä salolaiselle tai raisiolaiselle,

koska siellä on perinteisesti vahva kannatus demareille.

Merja Hermosen äänimäärä oli oikeastaan varsin hyvä, ottaen huomioon

vaalibudjetin ja tehdyt uhraukset.  Mikäli Liedosta tulee Vihreä edustajaehdokas

on hänellä kova työ lyödä Hermosen äänimäärä.

Markkinoilla on myös meitä kuntapolitiikkoja ja seurakuntavaaliehdokkaita,

toivotaan aurinkoista ilmaa.  Muistakaa ostaa Lionsien arpoja, viime syksynä

ostin kaksi arpaa, joista toisella tuli Jopo-polkupyörä

Liedon mehiläispesä 2

Lähes vuosi sitten 8.2.2017 julkaisin blogi-palstallani
kirjoituksen "Liedon mehiläispesä".  Mehiläisten käyttäytymistä
sivuava kirjoitukseni käsitteli lähinnä pörinää Liedon
Keskustapuolueessa.  Nyt on tullut aika päivittää tilanne, joka
sinänsä ei ole muuttunut miksikään, ottelijat vain osittain ovat
muuttuneet.

Ennen viime kevään kuntavaaleja Liedon Kepu yritti puhdistautua
ja kokeneet yhteistyökykyiset kuntapolitikot Anna-Liisa Koivisto ja
Sauli Alipirjelä eivät enää asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi
sekä Riina Kolkkala-Westerlund siirtyi sitoutumattomana KD:n
riviin.
Kuntavaaleihin Kepu lähti näennäisesti yhtenäisenä, mutta jälleen
hiihdellään eri latuja ja eri tyylilläkin.

Viime kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Kepun Minna Hallanheimo
tilitti tuntojaan pontimenaan epäily syrjimisestä, kun kunnanhallitus
pitää iltakoulujaan ilman valtuuston puheenjohtajia.  Kunnanvaltuustolla
on neljä puheenjohtajaa joista kaksi Minna Ylikännö ja Anne-Mari Virolainen
työskentelevät Helsingissä ja tuskin ovat isommin pahoillaan vaikka
eivät iltakouluun pääsekkään.  Sen sijaan Minna Hallanheimo ja Juha
Heikkilä haluaisivat olla myös iltakoululaisia, mutta ovet ei aukene heille.
Viime kesän luottamuspaikkaneuvotteluissa tuli esille se, tarvitaanko
puheenjohtajia todella neljä kappaletta, vai tultaisiinko toimeen kolmella,
mielestäni kolme riittäisi, mutta neuvottelujen kokonaisuuden kannalta
päädyttiin neljään.

Iltakouluasiaa ilman puheenjohtajia ovat tukeneet myös kunnanhallituksen
jäsenet Annina Ruottu sekä Tomi Pohjankukka, ilman heidän hyväksyntäänsä
ei olisi koko iltakoulua voitu järjestää, sama koskee myös Vasemmistoliittoa.

Lehtitietojen (TS) mukaan Liedon kepulaisia askarrutti myös Kuntaliiton
edustajien vaali, jossa valtuustopuolueet yleensä äänestävät oman
puolueen ehdokkaita.  Liedon Kepun ehdokas Annina Ruottu sai seitsemän
ääntä, vaikka kepulaisia on valtuustossa kahdeksan.  Kuka oli Juudas,
voidaan vain arvailla, sillä äänestys oli suljettu.  Yhtä epäilen vahvasti...

Mikäli Liedon Kepu ei saa koottua rivejään, tulee sen valtuustoryhmä
hajoamaan, tämä on toki vain arvaus.

Huomenna, maanantaina Kokoomus tulee esittämään Eduskunnan puhemieheksi
Anne-Mari Virolaista, valinta tapahtuu Eduskunnassa iltapäivällä.

Luottamuspulaa Liedossa

Kuntavaalien jälkeen ovat Liedon poliittiset puolueet neuvotelleet
kunnallisten luottamuspaikkojen täyttämisestä.  Kolmannen
neuvottelukokouksen jälkeen joutui neuvottelujen
puheenjohtana toiminut Anne-Mari Virolainen toteamaan
neuvottelujen päättyneen, koska asiat eivät olleet
edenneet alkua pitemmälle.

Neuvotteluja on käynyt kaksi blokkia, ensiksi Kepu, Vihreät
ja PS ilmoittivat teknisestä vaaliliitosta ja tähän vastasi
Kokoomus+KD, Demarit ja Vasemmistoliitto yhteistyösopimuksella.
Näin voimasuhteet neuvotteluissa ovat olleet 27-16.
Tarkennettakoon, että ensimmäisenä teknisen vaaliliiton teki
Kepu-johtoinen ryhmä "Sexton".

Toisen neuvottelun jälkeen vaikutti jo ehkä vähän siltä, että asiat
voisivat edetä, mutta kolmanteen neuvotteluun tultaessa
Vihreiden Marko Lindberg kiisti kaikki sovitutkin asiat, joten
palattiin lähtöruutun ja neuvottelut todettiin päättyneeksi.

Toisessa neuvottelussa, jossa asiat hieman etenivät, ei ollut mukana
Kepun Annina Ruottua.  Neuvotteluissa on mielestäni ollut kaksi
selvää ongelmaa; neuvotteluvaltuudet ovat olleet Sexton -ryhmällä
puuttelliset ja etenkin Vihreiden neuvottelijat ovat suurelta osin
vaihtuneet kokous kokoukselta.

Neuvotteluiden jatkon suhteen on pallo Sexton-ryhmällä, jos
neuvottelut eivät enää jatku, tapahtuu ratkaisut uuden kunnan-
valtuuston ensimmäisessä kokouksessa äänestämällä.

Ennenkaikkea pulaa on luottamuksesta, joten taitaa tulevasta
valtuustokaudesta tulla hankala.

Liedon vaalitulos 2017

"Kyllä meni kunnanvaalit ihan poskelleen, kun se serkkupojan
oteääni hukku postissa..." Näillä sanoilla alkaa Simo Salmisen esittämä
ja Jukka Virtasen sanoittama "Politiikkalaulu".  Vaikka teksti on
tehty yli 40 vuotta sitten on se edelleen todella ajankohtainen ja
postinkin toiminta saa osansa.  Silloisia oteääniä ei enää ole ja
ennakkoäänestys on korvannut otteella äänestämisen.

Liedon vaalituloksen analysointi on hiukan hankalaa, koska
kuntaliitos Tarvasjoen kanssa aiheuttaa pikku ongelman siitä
miten tulosta verrataan.  Ehkäpä oikein tapa on verrata Liedon
kuntavaalitulosta 2012 tämän kevään kuntavaalitulokseen, jolloin
valtuutettuja on valittu 43.  Tarvasjoen äänet "vääristävät"
vaalitulosta, koska Tarvasjoella on kaksi vahvaa puoluetta
Kokoomus ja Kepu.  Tarvasjoen äänet noin 1400 kpl aiheuttivat
sen, että monen aiemminkin ehdolla olleen valtuutetun äänimäärä
kasvoi.

Kuntavaalien paikkajako oli seuraava:

              2012:               2017
Kokoomus 13                13
Keskusta     9                   8
SDP            8                   7
PS               5                   3
Vas              4                   4
Vihr             2                   5
KD              2                   3

Kuten hyvin muistetaan, aika pian vuoden 2012 vaalien jälkeen
alkoi valtuustossa tapahtua muutoksia, ensin Annina Ruottu
erotettiin Kokoomuksesta, sitten Tomi Pohjankukka loikkasi
Kokoomuksesta Kepuun ja lopuksi Riina-Kolkkala-Westerlund
oli ehdokkaana KD:n listalla.  Kukaan potkituista tai loikanneista
ei kuitenkaan saanut äänestäjiltä penalttia, vaan heidät valittiin uudelleen.
Kaikki nämä siirtymät liittyvät tavalla tai toisella Annina Ruottuun
ja tulevissa paikkaneuvotteluissa tämä rouvakortti tulee vielä esille...

Kuitenkin vaalitulos selventää asetelmia, viime aikoina tuntui siltä, että
Kepulla ei ollut enää edustusta kunnanhallituksessa ja alussa suurin
puolue Kokoomus oli pudotettu kakkoseksi.

Huomenna keskiviikkona Liedon keskusvaalilautakunta vahvistaa
vaalin tuloksen, kun tarkistuslaskentakin on tehty.  Vielä voi
pikku muutoksiakin tulla, sillä vaalipaikoilla tehdyt laskennat
tehdään kovalla kiireellä, mutta kaikkien on tyytyminen
äänestäjien tahtoon.

Liedon mehiläispesä

Mehiläispesällä ja Liedon Keskustalla (Kepu) on yhteistä,
että samaan pesään ei mahdu kahta kuningatarta.  Riina
Kolkkala-Westerlund asettuu tuleviin kuntavaaleihin
Liedon Kristillisdemokraattien (kd) sitoutumattomana
ehdokkaana.  Sitoutumattomuus tässä yhteydessä tarkoittaa
sitä, että ehdokas ei ole hänet asettaneen puolueen jäsen.
Ehdokkaita voivat kuitenkin asettaa vain puolueet ja
valitsijamieslistat.

Parveilu Liedon kunnallispolitiikassa alkoi aika pian viime
kuntavaalien 2012 jälkeen, kun Annina Ruottu erotettiin
Kokoomuksesta, lähinnä Jokilaakson kaava-asian tähden,
mutta paljon muutakin lienee ollut.  Hetken tuumittuaan
Annina Ruottu ryhtyi kepulaiseksi.  Hämmästyttävän
nopeasti hän eteni kepulaisena kansanedustajaehdokkaaksi
ja puolueen naisjärjestön johtoon.  Sivusta seuranneena
tuntuu, että vastaava pikaurakehitys olisi maistunut muillekin
kepulaisille.  Mielenkiintoiseksi asian vaalien kannalta tekee se,
että hivenen aiemmin julkaisivat Liedon Kokoomus ja Liedon
KD vaaliliittoaikeensa, minkähänlaisia välipuheita asiassa
onkaan ollut?
Vaikka viime vaaleissa yhteenlaskettuna Liedon ja Tarvasjoen
äänet oli Kokoomus oli selvästi suurin puolue, niin
paikkoja tuli Kepulle enemmän Tomi Pohjankukankin
loikattua, syynä oli samainen Jokilaakson kaava-asia,
eritoten kun rajaviiva alkoi pyyhkiä jo Pohjankukan takaportaiden
alinta askelta.

Liedon Kepun ongelmat ovat olleet jotenkin tiedossa ja asia
TT:oon artikkelissa ilmoitettiin varsin suorasukaisesti.  Ensi
kunnanvaltuuston kokouksessa sitten nähdään mihin ryhmään
Riina Kolkkala-Westerlund astelee vai jääkö demilitarisoidulle
vyöhykkeelle.

Lietolaiset kuntalaiset ovat odotelleet tietoa Salon kaupungin-
johtajan valinnasta, mutta ainakaan Salon kaupunginhallitus
ei pystynyt asiasta lähettämään minkäänlaista savumerkkiä.
Olen nähnyt kuitenkin jo enneunen, jonka perusteella
virkaan valitaan Tom Simola, Raaseporin nykyinen kaupunginjohtaja

Vaalikauden päättyessä

Kuntavaalit Liedossa pidettiin viimeksi vuonna 2012.
Tarvasjoki ja Lieto olivat silloin itsenäisiä kuntia ja
molempiin valittiin oma valtuusto.  Kun lasketaan yhteen
vuoden 2012 vaalien perusteella kolmen suurimman puolueen
kannatus, ovat luvut Kokoomus 2650 ääntä, Kepu 2075 ääntä
ja Sosialidemokraatit 1628 ääntä, näissä suhteissa Tarvasjoki
sai yhteiseen valtuustoon kuusi paikkaa, Kepulle 3, Kokoomukselle
2 ja SDP:lle 1 paikka.  Liitoksen jälkeen valtuusto on toiminut 43+6
paikkaisena, mutta kevään vaaleissa valittava uusi valtuusto on
43 paikkainen.
Kun vaalit siirrettiin pidettäväksi keväällä 2017 tulee nykyiselle
valtuustolle jatkoaika toukokuun loppuun 2017 saakka, sama
koskee myös muitakin kunnallisia toimielimiä.

Kuluvan valtuustokauden alussa oli eniten esillä Tarvasjoen
liitosasia, Lietolaisten niukka enemmistö ei olisi Tarvasjokea huolinut
lähinnä suuren velkataakan vuoksi, mutta lopulta valtiovalta
teki pakkoliitoksen.
Alkukauden suuria asioita oli myös uuden kunnanjohtajan valinta.
Esko Poikela valittiin valtuustossa reilulla enemmistöllä, mutta
muutkin ehdokkaat saivat kannatusta.  Jos olisi silloin tiedetty
Esko Poikelan hinku Salon kaupunginjohtajaksi tai vastaaviin
näkyvimpiin virkoihin, olisiko valinta ollut niin selvä.  Nyt
Poikela on jo kolmen testattavan joukossa, joten kuningastie on
ehkä jo aukeamassa.  Virkaan vaaditaan hyvää Englannin ja
Ruotsin kielen taitoa, jota Esko Poikela onkin jo vahvistamassa
tilattuaan Åbo Underrättelse lehden puoleksi vuodeksi.

Seuraava kuuma kysymys tuli Jokirannan kaavasta.  Lähes heti
vaalien jälkeen silloinen Kokoomuksen kunnanvaltuutettu
Annina Ruottu kirjoitteli Turun Tienooseen, että kaavaa ei tulisi hyväksyä.
Tämän tyyppinen kirjoittelu ja muutkin seikat johtivat siihen, että Annina
Ruottu erotettiin Liedon Kokoomuksesta ja jonkin ajan kuluttua
hän olikin menestysputkessa kepulaisena.  Jokirannan kaava aiheutti
toisenkin siirtymän Kokoomuksesta, Tomi Pohjankukastakin tuli kepulainen,
tultuaan alueella maanomistajaksi Tomi Pohjankukasta tuntui,
että hänen oikeuksiaan oli loukattu.  Valitukset eivät kuitenkaan
johtaneet muutoksiin, vaan kaava on saanut lainvoiman, koska
KHO ei myöntänyt valituslupaa.  Valitusprosessi kesti noin vuoden.

Tänä vuonna on päätetty isoista investoinneista mm. Taatilan koulun
rakentamisesta ja tulevista korjaushankkeista.  Kaikki investoinnit
lisäävät Liedon kunnan velkaa.  Kunnantoimiston edustalle tuleva
laululava rakennetaan perintörahoilla joiden käytöstä ei valtuustolla
ollut päätösvaltaa.  En vieläkään ymmärrä hankkeen tarpeellisuutta,
ehkäpä uusi tai vanha kunnanjohtaja sieltä julistaa joulurauhaa
tulevina vuosina?


Kuntavaalit ovat siis keväällä, varsinainen vaalipäivä on huhtikuun 9.
"Suomen kielen päivä".  Lietolaisten puolueiden vaalityö on hitaanlaisesti
käynnissä, tällä haavaa haetaan ehdokkaita.  Ehdokaslistat jätetään
keskusvaalilautakunnalle helmikuun lopussa.  Listoille kaivataan uusia sekä
kokeneita ehdokkaita päättämään Liedon tulevaisuudesta.

Itse toimin Liedon Sosialidemokraattien vaalipäällikkönä ja myös ehdokkaana.
Toivoisin lisää yhteydenottoja ehdokkuudesta tai muista Liedon asioista
kiinnostuneilta.  Puhelin 0400-86 44 59 ja sähköposti matti.metsisto@lieto.fi

Kohtalon polku 2

Viime syksynä käsiteltiin Liedon kunnanvaltuustossa Jokirannan kaavaa.  Aluksi
valtuustokäsittelyssä äänestettiin siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se
uuteen käsittelyyn.  Palautuksen kannalla olivat suurin osa kepulaisista, perussuomalaiset
sekä yksi Sosialidemokraatti (Kari Haapanen), enemmistö oli kuitenkin asian käsittelyn
jatkamisen kannalla.  Kokouksen puheenjohtajana toimi "Koijärven kultaranne" Anna-Liisa
Koivisto, joka nopealla ranneliikkeellä lopetti asian käsittelyn,sillä varsinkin kepulaiset
olivat niin hölmistyneitä, että eivät älynneet pyytää puheenvuoroa, joten päätös oli
yksimielinen.

Kunnanvaltuutettu Tomi Pohjankukka ja vaimonsa valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen
josta tuli heille hylkäävä päätös syyskuun alussa 2016.  Jos KHO antaisi valitusluvan
voisi asiaa käsitellä siellä uudestaan, mutta tuskin antaa.

Jokirannan kaava-asia on johtanut muutamiin muutoksiin Liedon valtuustossa, Annina
Ruottu erotettiin Kokoomuksesta koska kirjoitteli paikallislehteen muista kokoomuslaisista
eriäviä mielipiteitään, ehkäpä muitakin syitä oli.  Tomi Pohjankukka erosi Kokoomuksesta
ja liittyi Kepuun, koska oma tontti oli kyseessä ja lopuksi varavaltuutettu Kari Haapanen luopui
luottamustoimistaan, koska jäi sosialidemokraateissa yksin tässä asiassa.  Mahtaako
asia vielä tuottaa uusia käänteitä?

Liedon kunnanvaltuuston kokous 29.8.2016

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 29.8. parin kuukauden tauon
jälkeen kokoukseensa.  Valtuuston kokousta edeltää seminaari, jossa tarkastellaan
tulevia talousnäkymiä.  Yksi kerrallaan nousevat toimialajohtajat todistamaan
huonoa tilannetta, leikkaustarpeita ja palvelujen huonontumisia ja toimintojen
lakkauttamisia.  Paikallispolitikkojen osaksi jää yrittää pehmentää tulevia
huononnuksia, onhan vaalitkin tulossa.

Varsinaisessa valtuuston kokouksessa on pääteemana valtuutettujen lukumäärä,
asia jota kommentoin jo edellisessä kirjoituksessani.

Liedon Kokoomus haluaisi vähentää valtuutettujen määrään 27 tai 35 valtuutettuun.
Nykyisin kunnanvaltuustossa on 49 valtuutettua, joista kuusi on Tarvasjoen kiintiö-
valtuutettuja.  Mikäli valtuutettujen määrää pienennetään 43:sta tulee myös
demokratia kaventumaan, pienten yhden-kahden valtuutetun ryhmät tulevat
poistumaan, samoin on vaarassa käydä Tarvasjoen valtuutetuille.

Kokoomuksen taka-ajatuksena on pelko keskustalaisten lisääntyvästä painoarvosta.
Äänestäjät saattavat muistaa Kokoomus-juntan toiminnan valtuustokauden alussa, jolloin
Annina Ruottu erotettiin ja myöhemmin Tomi Pohjankukkakin jätti Kokoomuksen.
Vaikka sanotaankin äänestäjän muistin olevan lyhyt, voi se lietolaisilla olla
pitempikin.

Kunnallisvaalit pidetään huhikuussa ensi vuonna ja kaikki puolueet kokoavat jo rivejään
vaaleja varten,äänestäjillä on jälleen ystäviä.

Liedon kunnallispolitiikkaa

Liedon kunnallispolitiikka on käynnistynyt lomakauden jälkeen,
hitaanlaisesti, mutta on kuitenkin.  Kunnanvaltuusto kokoontuu
24.8. ensimmäiseen loman jälkeiseen kokoukseen, kokousta
edeltää muutaman tunnin alkupalaveri, jossa suunnitellaan
ensi vuoden talousasioita ja toimintaa.

Listalle tulee varmaankin jälleen mm Liedon aseman terveyskeskuksen
sulkeminen, jota ei saa päästää tapahtumaan.  Puntaroitavaksi tulevat
myöskin veroluonteiset maksut kuten vesi- ja viemärimaksut, kiinteistö-
vero ja muutkin kunnan perimät maksut, jotka mielestäni nyt jo ovat
huipussaan, eikä kuntalaisten maksukyky tahdo enää riittää
nykyisinkään maksuihin.

Arvatenkin mietitään myös kunnan veroprosentin nostoa, mutta sekin
alkaa olla tapissa.

Kunnanhallitus piti ensimmäisen loman jälkeisen kokouksensa 10.8.
listalla oli muutamia luottamushenkilövalintoja, jotka kuitenkin
lykättiin seuraavaan 17.8. kokoukseen.  Liedossa on vuosikaudet
täytetty luottamustoimet vaalituloksen perusteella tehdyn pisteytys-
taulukon avulla, mutta eri syistä se ei nyt ole oikein ajantasalla,
tämän arvelen olleen syynä valintojen lykkääntymiseen.

Eduskuntavaaleissa yllättävän hyvin pärjännyt Annina Ruottukin on
jälleen herännyt vastustamaan Kirkkotien kaavoitusta.  Eduskunta-
vaalien aikana hän piti asiasta yllä sordinoa, mutta jälleen sotatorvet
soivat täysillä.  Hyvien suhteiden ansiosta hänen mielipidekirjoituksensa
on samansisältöisenä julkaistu ensin Turun Sanomissa ja sitten Turun Tienoossa.
Esimerkiksi Hannes Heikkiläkään ei ole saanut julkaisuja molempiin lehtiin
yhtäaikaisesti kaiketi koskaan.  Nykyään Hannes onkin blogi-palstallaan
keskittynyt lainailemaan pääasiassa toisten kirjoituksia, usein vielä
lähdettä mainitsematta.

Kirkkotien kaava-asiassa on ollut esillä monia vaihtoehtoja, ainakin
kaksi vaihtoehtoa minun mielestäni voisivat olla hyviä.  Kirkkotien
varteen voisi hyvinkin rakentaa kolme taloa ja jokirannan kunnostaa
kaikille kulkukelpoiseksi virkistysalueeksi.

Lietolaisia edustajaehdokkaita 2

Näin Itsenäisyyspäivän aattona on tullut aika päivittää lietolaisten eduskuntaehdokkaiden
tilanne noin neljän kuukauden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa.  Ehdokkaiden määrä
lienee sama kuin viime katsauksen (19.10.) aikana, en ole löytänyt mitään mainintaa esim.
siitä, että J-P Kuokkanen olisi KD:n eduskuntaehdokas.

Eilen julkaistiin Ylen vaali-gallup, joka povasi Keskustalle jättimenestystä.  Perussuomalaisten
viime vaalien jytky näyttää valuvan Keskustan laariin.  Koska vaalikampanjointi ei vielä ole alkanut
täydellä arsenaalilla, tapahtunee kannatusluvuissa kuitenkin vielä muutoksia, vaikka suunta on selvä.

Anne-Mari Virolaisen valinta jatkokaudelle tuntuu täysin varmalta, vaikka Virolaisen kannatusta
saattaa hivenen nakertaa entisen Liedon kunnanvaltuutetun Sanna Vauranojan ehdokkuus.
Viime vaaleissa Anne-Mari Virolainen sai yli 10000 ääntä, joka äänimäärä kestää parin tuhannenkin
siirtymän.  Oikeastaan Anne-Mari Virolaisen pahin uhka on Anne-Mari Virolainen itse.

Liedon perussuomalaisten pääehdokas on Juhani Pilpola, joka on säilyttänyt uskonsa ensin SMP:hen
ja sitten perussuomalaisuuteen, hänelle soisi jo menestystä eduskuntavaaleissa, mutta kun paikkakunnalta on jo kaksi ehdokasta, taitaa tulla siirto reserviin tai oikeastaan  nostomieheksi.
Piirihallituksen puheenjohtajana hän on joutunut antamaan selittäviä lausuntoja viimeksi
ruskolaisen Ossi Savolaisen tapauksessa.  Pilpolan jyrkän tuomitsemisen jälkeen ei ainakaan Liedossa
yksikään perussuomalainen taatusti uskalla loikata, vaikka haluja saattaisi olla.

Annina Ruottu on siis nyt Keskustan eduskuntaehdokas.  Kun seuraa hänen toimiaan, tulee
mieleen, onko hän vieläkään oikeassa puolueessa.  Keskustalla on ainakin nyt nostetta, mutta
tuskin Ruottulle.

Sosialidemokraattien menestyksen kannalta Varsinais-Suomessa on ratkaisevaa se pysyvätkö
Heli Paasion äänestäjät Demarien äänestäjinä.  Neljä kansanedustajan paikkaa tulevat vaatimaan kovaa
työtä ja myöskin taloudellista panostusta.

Merja Hermosen kampanjointi on käynnistynyt vasta yhdellä kirjoituksella Turun Tienooseen.
Yleensä Vihreät eivät ole sijoittaneet ainakaan omia varoja vaalityöhön, joten menestystä
hankitaan esim. juuri yleisönosastokirjoittelulla, sehän on maksutonta.  Myöskään vihreän teen
tarjoilusta ei synny kovia kustannuksia.

Kamppailu eduskuntapaikoista tosiasiassa käynnistynee vasta vuodenvaihteen jälkeen.  Joka tapauksessa, jos kansanedustajaksi todella haluaa, on jostakin kerättävä muutama kymmenen tuhatta rahaa, nyt kun "Kehittyvien maakuntien tukikin" on oikeustoimin lopetettu, tulee ainakin joillekuille vaikeaa.