Kirje rintamalle

Selailin appeni Paavo Kerkon jäämistöä ja sieltä löytyi äidin kirjoittama kirje pojalleen
rintamalle.  Kirje on yksi paketin mukana lähetetyistä viesteistä, pakettiin oli kaiketi
kerätty kaikkea tarpeellista, mitä oli saatavilla.  Kirjeen päiväys on 13.8.1941, jolloin
suomalaiset joukot olivat Karjalan Kannaksella etenemäsässä kohti Itä-Karjalaa.

Näin kirjoittaa Kerkon talon emäntä Marttilasta:

Terveiset täältä kotoa pojalleni mammalta, kuinka se aika siellä menee, kun
omaisetkin ovat kaikki täällä kaukana.  Muista, että Jumala voi varjella
meidät joka paikassa jos se on hänen tahtonsa vaan.  Kyllä se hyvä olisi, että
terveenä takaisin pääsisit, ei nyt mitään muuta kuin hyvästi ja voi hyvin, sitä
toivoo kotiväki, mamma kirjoittaa tähän pienen runon

Sinä herra mun syntini kuollessas jos pois otit ristillä kerran.  Minä autuas olla
nyt uhrissas saan armosta taivahan, koska Sun armosi herra on suuri.

Minun syntieni vuoksi sua rangaistiin oi Jeesus, minun tähteni ruumiisi
runneltu sun vaivasi aukaisi taivaan, on armosi Jeesus niin suuri.

hyvästi

Kyläkierros Liedon Asemalla

Eilen maanantaina oli Pahkamäen koululla ensimmäinen Liedon
kunnanhallituksen kyläkierros.  Vastaavia tilaisuuksia lienee
tulossa muihinkin Liedon kyläkeskuksiin.  Tilaisuuden
tarkoituksena sanottiin olevan kuunnella kyläläisten asioita, mutta
konkreettisiin toimenpiteisiin tuskin on mahdollisuuksia, koska Liedon
kunnalla ei ole rahaa.

Kokoontumisessa keskusteltiin mm seuraavista asioista; terveysaseman
lakkautus, Fölin liikennöinti, Pahkamäen koulun lähistön liikennöinti
sekä ohuesti myös 9- ja 10-tien linjaus.

Terveysaseman lakkautuksella kunta säästää 64.000 euroa, vastaavasti
asemalaisten palvelut huononevat vähintäinkin samalla summalla.
Kyläläiset esittivät monellakin suulla kevennettyä vaihtoehtoa, jossa
terveydenhoitaja tekisi perustoimenpiteitä kuten mittauksia ja rokotuksia.
Tilat olisivat koulun yhteydessä olemassa, mutta rahat puuttuvat.  Asialla
olisi kuitenkin kiire, sillä terveysasema lakkautetaan joulukuun puolessa
välissä ja jos aikaa jatkoon kuluu liikaa, ei sitäkään palvelua enää
tule.

Liikenteen nopeuksien hillitsimiseksi kaivattiin nopeusnäyttötauluja ja
koulun kohdalle hidasteita.  Samoin kevyen liikenteen väylissä
olisi lisäystarvetta, esimerkiksi Pahkamäentien reunaan.

Kyläläisiä oli paikalle tullut noin kuusikymmentä eninmäkseen meitä
yli 60-vuotiaita.

Joulukin taas lähestyy, odotan jo innokkaasti perussuomalaisten joka-
vuotista aloitetta Raukkalan tien parantamisesta, nytkun Persut ovat
hallituspuolue,niin läpimeno tuntuu jo varmalta.

Saukonojan koulun lakkautus

Olin torstaina 15.10. Liedon kunnan tiedotustilaisuudessa jossa käsiteltiin Saukon-
ojan koulun lakkauttamista sekä Taatilan koulun rakentamista.  Kunta oli koonnut
korokkeelle johtajia ja päälliköitä todistamaan asian oikeutusta, vaikka
äänessä lähinnä olikin kunnanjohtaja.  Teknisen puolen virkamies ei sanonut
sanaakaan koko näytelmän aikana.  Teppo Vähä-Mäkilästä tuli mieleen
Pontius Pilatus, joka pesi kätensä...

Tilaisuudessa ei oikeastaan kukaan vastustanut Taatilan koulun rakentamista, vaan
saukonojalaiset yhteisrintamana vastustivat Saukonojan koulun sulkemista.
Edellisenä päivänä oli ollut vastaava tilaisuus koskien Kisakallion koulun
lakkautusta, Kisakallion koulu on entisen Kirkonkulman koulun filiaali, vaikka
en ollutkaan siinä tilaisuudessa, olivat kuntalaisten ajatukset samoja.

Kunnan virkamiehet korostivat, että virkamiehet esittävät ja luottamushenkilöt
päättävät, näinhän kunta toimii, tämä pääperiaate olisi syytä muistaa
muulloikin.

On ilman muuta selvää, että koulun loppuminen miltä tahansa kylältä on viimeinen
niitti joka näivettää kylän.  Myöskin on täysin varmaa, että Taatilan koulu
valmistuttuaan lakkauttaa enemmin tai myöhemmin Yliskulman koulun.

Taatilan koulun rakentamisasia tulee lähiaikoina Liedon kunnanvaltuuston
päätettäväksi.  Toivon todella, että päätös tehdään oikeilla tiedoilla eli
päätöshetkellä tulee olla realistinen kustannusarvio koko hankkeesta
 ja kaikki asian sivuvaikutukset pitää olla tiedossa.  Saukonojan
tilaisuudessa esitetyt oppilasarviot eivät oikein vakuuttaneet.

Taatilan koulu

Tämän aamuisessa Turun Tienoossa oli lukijoiden palstalla
lietolaisten koululasten vanhempien ihmettelyjä siitä
miten Saukonojan koulun lopettamisesta järjestettävä
yleisötilaisuus on ajoitettu koululaisten syysloman ajaksi,
yleisötilaisuus on torstaina 15.10. kunnantalolla.

Saukonojan ja Kisakallion koulujen lakkautukset liittyvät
uuden Taatilan koulun rakentamiseen.  Koulun hanke-
suunnitelmat ovat läpäisseet teknisen lautakunnan ja
kunnanhallituksen käsittelyt muutoksitta.  Ja varmaankin
lähiaikoina ne tuodaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.

Hankkeen kustannusarviona on mainittu 8 miljoonaa euroa,
vaikka todellisuudessa hanke maksanee vähintään 12 miljoonaa
euroa.  Liedon kunnan toteuttamien viiden viimeisen rakennushankkeen
neljä hanketta on ylittänyt kustannusarvion reilusti.  Yleensä
kustannusarviot ylittyvät huonon suunnittelun ja asioiden hoidon
takia, myös suunnitelmat voivat matkalla merkittävästi muuttua.

Saukonojalaiset arvostelevat kunnan tapaa toimia tässä hankkeessa,
on kuitenkin huomioitava, että allekirjoittajien joukossa on mm kunnanhallituksen
jäseniä sekä muitakin huomattavia kunnan luottamushenkilöitä, silti
kaikki päätökset on tehty kunnan elimissä yksimielisesti.

Olen edelleen sitä mieltä, että Taatilan kouluhanketta pitäisi ainakin
lykätä  vuodella, jotta huolellisesti voitaisi tarkistaa hankkeen
suunnitelmat, tarve ja vaikutukset ja jos siltä näyttää voi koko
hankkeesta luopua, ottaen huomioon Liedon kunnan heikon rahatilanteen.

Samaisesta Turun Tienoosta saimme lukea, että perussuomalaisten
piirin puheenjohtaja Juhani Pilpola ei enää jatka puheenjohtajana
syksyn piirikokouksen jälkeen.  Saman päivän Turun Sanomissa
oli asiasta kattavampi juttu, jossa mainittiin, että Junani Pilpola ei
olisikaan aivan ehdottomasti luopumasta tehtävästä, vaan voisi
tehdä Saarakkalat ja harkita asiaa uudelleen.  Paikalle olisi
tulossa vankemmin TS:n mukaan Janne Aso, joka on kuitenkin
uuspersu, hän loikkasi Kepusta 2011, joidenkin mielestä tämä
voi olla rasite ja todiste pyrkyryydestä.

Liedon budjetti

Liedon kunnassa laaditaan parhaillaan talousarviota ensi vuodelle.
Tämänhetkisten tietojen mukaan menoja on tiedossa kolme
miljoonaa euroa enemmän kui tuloja.  Näyttää siis huonolta.
Lautakunnat tulevat esittämään kohteita joista voitaisi saada
säästöjä, mutta lopullisesti budjetista ja sen seurauksista
päätetään kunnanvaltuustossa.

Kolmen miljoonan vajetta voidaan keriä kokoon esim. veroprosentin
korotuksella, kunnallisten maksujen lisäämisellä, palvelujen
vähentämisellä ja huonontamisella, luokkakokojen kasvattamisella jne.

Myöskin investoinneista luopumalla tai niitä siirtämällä saavutetaan
kustannussäästöjä.  Esimerkiksi Taatilan koulu on ylimitoitettu
pöhötautinen investointi, joka toteutuessaan aiheuttaa Saukonojan,
Kisakallion ja myöhemmin Yliskulman koulujen sulkemisen.
Taatilan kouluhanketta kannattaisi vielä tutkia hyvin tarkkaan, mikä
on todellinen tarve, käyttömahdollisuudet sekä tarvitaanko kalliita
virolaistyyppisiä ratkaisuja.

Tämän päivän TS:sta saimme lukea, että Sotelautakunta on" löytänyt"
säästökohteeksi mm Liedon Aseman terveyskeskuksen sulkemisen,
Sulkupäätöksessä vedotaan Liedon kunnanvaltuuston viime vuonna
tekemään päätökseen, jonka perusteella päätettiin sulkea terveys-
asema kun nyt entisissä Säästöpankin tiloissa oleva päivähoito
siirtyy Tammentuvalle, jossa sitten tehdään iso remontti tiloihin.
Mutta kuinka ollakkaan kunnalla ei ole rahaa kyseisen remontin
toteuttamiseen ja jos Terveysasema suljetaan jäävät tilat
tyhjäksi, eikä mitään säästöä synny.

Liedon kuntakin aikoo maksattaa talousvajeensa pienituloisilla
eläkeläisillä, opiskelijoilla, työttömillä ja muilla köyhillä, joita on todella
paljon.

Tähän asti on budjetti tasattu ylijäämätilin varoilla joita vieläkin
lienee noin neljä miljoonaa, joten näin voitaisi tehdä ainakin
kerran vielä.

Loikaten Liedossa

Lietolainen Kokoomuksen kunnanvaltuutettu Tomi Pohjankukka loikkasi Keskustaan.  Tieto
ei tullut aivan yllätyksenä, jotain sen suuntaista kohinaa kuului jo viime viikonvaihteessa.
Muistelisin, että Tomi Pohjankukka olisikin varsinainen kolmiloikkaaja, sillä ura alkoi
vihreänä, sitten Kokoomukseen ja nyt Keskustaan.

Liedon Kokoomuksessa täytyy olla jonkinlaista kuohuntaa ja valtataistelua, sillä enää ei
ole kysymys sattumasta, kun kaksi valtuutettua on jo lähtenyt.  Ruottun erottajaisissa
äänet jakaantuivat 8-4  erottamisen puolesta, joten kaksi voi olla vielä liipasimella.

Kesken valtuustokauden loikkaaminen toiseen puolueeseen tuntuu pettämiseltä,
sillä vain äänestäjien tulisi päättää kuka valtuustossa on ja millä mandaatilla.
Vaikuttaa myös siltä, että Tomi Pohjankukan lähtöhalut puhkesivat huippuunsa,
kun käsiteltiin asiaa jossa hän itse on osallisena.

Kirkkotien ja Aurajokirannan kaava jatkaa kulkuaan kunnan rattaissa ja lopullisesti
asiat ratkeavat vasta vuosien jälkeen.  Mikä sitten on kuntalaisten etu, jota kaikki
sanovat ajavansa?

Liedon kunnallispolitiikkaa

Liedon kunnallispolitiikka on käynnistynyt lomakauden jälkeen,
hitaanlaisesti, mutta on kuitenkin.  Kunnanvaltuusto kokoontuu
24.8. ensimmäiseen loman jälkeiseen kokoukseen, kokousta
edeltää muutaman tunnin alkupalaveri, jossa suunnitellaan
ensi vuoden talousasioita ja toimintaa.

Listalle tulee varmaankin jälleen mm Liedon aseman terveyskeskuksen
sulkeminen, jota ei saa päästää tapahtumaan.  Puntaroitavaksi tulevat
myöskin veroluonteiset maksut kuten vesi- ja viemärimaksut, kiinteistö-
vero ja muutkin kunnan perimät maksut, jotka mielestäni nyt jo ovat
huipussaan, eikä kuntalaisten maksukyky tahdo enää riittää
nykyisinkään maksuihin.

Arvatenkin mietitään myös kunnan veroprosentin nostoa, mutta sekin
alkaa olla tapissa.

Kunnanhallitus piti ensimmäisen loman jälkeisen kokouksensa 10.8.
listalla oli muutamia luottamushenkilövalintoja, jotka kuitenkin
lykättiin seuraavaan 17.8. kokoukseen.  Liedossa on vuosikaudet
täytetty luottamustoimet vaalituloksen perusteella tehdyn pisteytys-
taulukon avulla, mutta eri syistä se ei nyt ole oikein ajantasalla,
tämän arvelen olleen syynä valintojen lykkääntymiseen.

Eduskuntavaaleissa yllättävän hyvin pärjännyt Annina Ruottukin on
jälleen herännyt vastustamaan Kirkkotien kaavoitusta.  Eduskunta-
vaalien aikana hän piti asiasta yllä sordinoa, mutta jälleen sotatorvet
soivat täysillä.  Hyvien suhteiden ansiosta hänen mielipidekirjoituksensa
on samansisältöisenä julkaistu ensin Turun Sanomissa ja sitten Turun Tienoossa.
Esimerkiksi Hannes Heikkiläkään ei ole saanut julkaisuja molempiin lehtiin
yhtäaikaisesti kaiketi koskaan.  Nykyään Hannes onkin blogi-palstallaan
keskittynyt lainailemaan pääasiassa toisten kirjoituksia, usein vielä
lähdettä mainitsematta.

Kirkkotien kaava-asiassa on ollut esillä monia vaihtoehtoja, ainakin
kaksi vaihtoehtoa minun mielestäni voisivat olla hyviä.  Kirkkotien
varteen voisi hyvinkin rakentaa kolme taloa ja jokirannan kunnostaa
kaikille kulkukelpoiseksi virkistysalueeksi.