Vaalikauden päättyessä

Kuntavaalit Liedossa pidettiin viimeksi vuonna 2012.
Tarvasjoki ja Lieto olivat silloin itsenäisiä kuntia ja
molempiin valittiin oma valtuusto.  Kun lasketaan yhteen
vuoden 2012 vaalien perusteella kolmen suurimman puolueen
kannatus, ovat luvut Kokoomus 2650 ääntä, Kepu 2075 ääntä
ja Sosialidemokraatit 1628 ääntä, näissä suhteissa Tarvasjoki
sai yhteiseen valtuustoon kuusi paikkaa, Kepulle 3, Kokoomukselle
2 ja SDP:lle 1 paikka.  Liitoksen jälkeen valtuusto on toiminut 43+6
paikkaisena, mutta kevään vaaleissa valittava uusi valtuusto on
43 paikkainen.
Kun vaalit siirrettiin pidettäväksi keväällä 2017 tulee nykyiselle
valtuustolle jatkoaika toukokuun loppuun 2017 saakka, sama
koskee myös muitakin kunnallisia toimielimiä.

Kuluvan valtuustokauden alussa oli eniten esillä Tarvasjoen
liitosasia, Lietolaisten niukka enemmistö ei olisi Tarvasjokea huolinut
lähinnä suuren velkataakan vuoksi, mutta lopulta valtiovalta
teki pakkoliitoksen.
Alkukauden suuria asioita oli myös uuden kunnanjohtajan valinta.
Esko Poikela valittiin valtuustossa reilulla enemmistöllä, mutta
muutkin ehdokkaat saivat kannatusta.  Jos olisi silloin tiedetty
Esko Poikelan hinku Salon kaupunginjohtajaksi tai vastaaviin
näkyvimpiin virkoihin, olisiko valinta ollut niin selvä.  Nyt
Poikela on jo kolmen testattavan joukossa, joten kuningastie on
ehkä jo aukeamassa.  Virkaan vaaditaan hyvää Englannin ja
Ruotsin kielen taitoa, jota Esko Poikela onkin jo vahvistamassa
tilattuaan Åbo Underrättelse lehden puoleksi vuodeksi.

Seuraava kuuma kysymys tuli Jokirannan kaavasta.  Lähes heti
vaalien jälkeen silloinen Kokoomuksen kunnanvaltuutettu
Annina Ruottu kirjoitteli Turun Tienooseen, että kaavaa ei tulisi hyväksyä.
Tämän tyyppinen kirjoittelu ja muutkin seikat johtivat siihen, että Annina
Ruottu erotettiin Liedon Kokoomuksesta ja jonkin ajan kuluttua
hän olikin menestysputkessa kepulaisena.  Jokirannan kaava aiheutti
toisenkin siirtymän Kokoomuksesta, Tomi Pohjankukastakin tuli kepulainen,
tultuaan alueella maanomistajaksi Tomi Pohjankukasta tuntui,
että hänen oikeuksiaan oli loukattu.  Valitukset eivät kuitenkaan
johtaneet muutoksiin, vaan kaava on saanut lainvoiman, koska
KHO ei myöntänyt valituslupaa.  Valitusprosessi kesti noin vuoden.

Tänä vuonna on päätetty isoista investoinneista mm. Taatilan koulun
rakentamisesta ja tulevista korjaushankkeista.  Kaikki investoinnit
lisäävät Liedon kunnan velkaa.  Kunnantoimiston edustalle tuleva
laululava rakennetaan perintörahoilla joiden käytöstä ei valtuustolla
ollut päätösvaltaa.  En vieläkään ymmärrä hankkeen tarpeellisuutta,
ehkäpä uusi tai vanha kunnanjohtaja sieltä julistaa joulurauhaa
tulevina vuosina?


Kuntavaalit ovat siis keväällä, varsinainen vaalipäivä on huhtikuun 9.
"Suomen kielen päivä".  Lietolaisten puolueiden vaalityö on hitaanlaisesti
käynnissä, tällä haavaa haetaan ehdokkaita.  Ehdokaslistat jätetään
keskusvaalilautakunnalle helmikuun lopussa.  Listoille kaivataan uusia sekä
kokeneita ehdokkaita päättämään Liedon tulevaisuudesta.

Itse toimin Liedon Sosialidemokraattien vaalipäällikkönä ja myös ehdokkaana.
Toivoisin lisää yhteydenottoja ehdokkuudesta tai muista Liedon asioista
kiinnostuneilta.  Puhelin 0400-86 44 59 ja sähköposti matti.metsisto@lieto.fi

Palanen nikkeliä

Minulla on kotonani Liedossa kirjahyllyn päällä esineistöä
viime sotien ajalta.  Pienessä neliskanttisessa "Klubi 77"
rasiassa on pikkuesineitä, kuten mansetinnappeja, kolikkoja
ja hieman litistynyt ja käyristynyt venäläisen pikakiväärin
nikkelivaippainen luoti.  Tällä luodilla venäläinen pikakivääri-
ampuja lävisti isäni, luodin mennessä rinnasta sisään ja tullen
selästä pois, JSP:lla luoti löytyi leipälaukusta ja jokioislainen
asetoveri Keijo Raikio korjasi sen talteen ja antoi myöhemmin
isälle yhdeksi sotamuistoksi.

Isäni Veikko (1919-1980) kuului sodanajan JR2:een joka oli
muodostettu pääasiassa asevelvollisista, vuoden 1941 lopulla
JR 2 alistettiin 5:een divisioonaan, hämäläisten "Ilves" divisioonaan.
Isäni haavoittui elokuun loppupäivinä 1941 hyökkäysvaiheen kovissa
taisteluissa Punnuksessa, joka silloin oli osa Muolaan pitäjää.
JR 2:lle elokuun taistelut olivat raskaita ja satoja miehiä
kaatui ja haavoittui.  Haavoittumisen jälkeen isäni vietiin sota-
sairaalaan, joka tietojeni mukaan oli Savonlinnassa, siellä kului
noin puoli vuotta ja hän palasi riviin Syvärin voimalaitoksen rintamalle.
Isäni toimi koko sodan ajan pikakivääriampujana, siihen aikaan
sota käytiin hyvin pitkälti mies miestä vastaan.

Neuvostoliittolaisia sotilaita ei väheksytty, he olivat kovapintaisia
taistelijoita jotka taistelivat viimeiseen mieheen.  Tämä tuli erityisesti ilmi
sodan loppuvaiheessa, jolloin JR2 irtaantui asemistaan Syväriltä
ja joutui todella koviin taisteluihin Laatokan pohjoisrannalla,
katkaisten lopulta venäläisten etenemisen Sortavalaa kohden,
jälleen kaatui JR2:sta satoja miehiä.

Tänään on Suomen Itsenäisyyspäivä, kun muistelen omaa lapsuuttani
ei meillä kotona sotatoimista juuri puhuttu, mutta sodan aika oli
kuitenkin aina läsnä, isäni oli sodan rintamamies ja äitini Karjalan
evakko.

Lietoon uusi kunnanjohtaja

Lietoon tulee kunnanjohtajan vaali, jos nykyinen kunnanjohtaja
Esko Poikela tulee valituksi Salon kaupunginjohtajaksi.  Se
ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa, sillä hakijoita oli 23, joista
yhdeksän on nykyisiä kuntajohtajia.  Esko Poikela on toiminut Liedon
kunnanjohtajana vajaa kolme vuotta ja sitä aiemmin parikymmentä
vuotta opetustoimen viroissa Liedossa ja Kaarinassa.  Tietä
Salon kaupunginjohtajaksi ei myöskään helpota se, että Liedon
kunnanjohtajan valinnan yhteydessä Esko Poikela joutui tunnustautumaan
kokoomuslaiseksi paikallislehden esittelyartikkelissa.  Salon kaupungin-
johtajaksi hakeutumisessa voi olla muitakin syitä kuten nimi esille,
kovempi palkka ja sijainti jo puolivälissä pääkaupunkiseutua.  Pystyvä mies
Poikela kuitenkin on, joten nähdään miten tapahtuma kehittyy.  Tänään
Salon kaupunginhallitus valitsee jatkoonmenijöitä, vaikka valinnat lopulta
tekee kaupunginvaltuusto kaikista pätevistä hakijoista.

Liedon kunnanhallitus päätti sijoittaa saatuja perintövaroja tarpeettomaan
ja kalliiseen laululavaan.  Vaikuttaa siltä, että tämä kunnanvarojen
tuhlaamispäätös oli sovittu jo etukäteen porvareiden ja yhden kansan-
demokraatin kesken, hänelle onkin sanottava, että herrojen kanssa ei pidä
lähteä marjaan.  Laululavaa voidaan pitää Liedon omana Guggenheimina.

Laululava kunnantalolle

Liedon kuntaa on taasen onni potkinut, kunnalle on tulossa valtiolle menneestä
perinnöstä, asunto-osake arvioitu hinta 75.000 euroa sekä rahallista rahaa 67.000
euroa.  Mutta miten käytetään kuntalaisten iloksi huomattava omaisuus.

Toimialajohtajista toinen esittää laululavaa kunnantalolle kirjaston yhteyteen ja
toinen hyväkäs, että osa käytetään Taatilan koulun pihalle kulttuuripläjäyksenä.
Perinnönjako suoritettaisiin siten, että näihin kulttuurihankkeisiin 75 % ja
25 % menisi sitten terveydenhoitopalveluihin.

Vaikka ihminen ei tiettävästi elä pelkästään leivästä, niin vaikuttaa virkamiesten
touhut haihattelulta.

Kunnanhallitus kokoontuu maanantaina käsittelemään asiaa, ehkä siellä ollaan enemmän
jalat maassa.

Liedon kunnanvaltuustossa 14.11.2016

Olin eilen 14.11. Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa valtuutettu
Minna Ylikännön tilalla hänen sairastuttuaan.  Koska edellinen valtuuston
kokous oli jäänyt pitämättä asioiden puutteessa (?) oli valtuuston listalla
paljon käsiteltäviä asioita mm. talousarvio ensi vuodelle ja veroprosentit.

Kokouksen aluksi kohdassa laillisuus ja päätösvaltaisuus pyysin, että
kunnanhallitus selvittää Mira Katajamäen vaalikelpoisuuden, josta olen
kirjoittanut epäilyjä blogissa "Eviva Espanja".  Kuntalain 37 §:n mukaan
mahdollinen vaalikelpoisuuden menettäminen kuuluu kunnanhallituksen
selvitettäväksi.  En ole väittänyt, että Mira Katajamäki on vaalikelvoton,
vaan olen tuonut esille, että hän voi olla.  Kaikkien kannalta on hyvä
että asia selvitetään nyt, eikä esim kevään kuntavaalien yhteydessä.
Joka tapauksessa ei jatkuva poissaolon syy voi olla "henkilökohtainen este"
vaan syyn pitäisi olla "oleskelu ulkomailla".

Minkään puolueen ryhmäpuheenvuorossa ei esitetty veroprosentin
korottamista, vaikka eräs yltiövihakki Liedon Asemalta näin vihjailikin.
Sosialidemokraatit esittivät ryhmänä, että Liedon Aseman terveyden-
hoitajan vastaanottotoiminnan aloittamiseksi myönnetään 30.000 euron
määräraha, tätä asiaa oli jo kunnanhallituksen kyläkierroksella vuosi
sitten monikin esittänyt.  Tästä äänestettiin siten, että ei- ääniä 26 ja
jaa-ääniä 22, poissa yksi (ps).  Äänestyksen tuloksessa kiinnitin huomiota
siihen, että kaksi valtuuston Vihreää äänestivät Aseman vastaanotto-
palvelua vastaan, mutta myöhemmin, kun päätettiin Vihreiden esittämän
koira-aitauksen suurin piirtein samanluokan rakennuskustannuksista
olisi koira-aitaan pitänyt laittaa rahoja.  Liedossa ei voitane puhua
"Vihervassareista" pitäisi kai puhua oikeistovihreistä.

Asioitten käsittelyn edetessä tuli eteen toinen äänestys; lukion siivouksen
järjestäminen.  Virkamiehet olivat ehkä vähän ennenaikaisesti järjestäneet
asiassa kilpailutuksen ja esittivät siivoustoiminnan ulkoistamista.
Toimivalta asian päättämisestä kuuluu tekniselle lautakunnalle.  Kunnan-
valtuustossa asiaa käsiteltiin talousarvioasiana, kun se sinne oli
kirjoitettu.  On ehkä edelleenkin epäselvää kenen asiasta olisi pitänyt
päättää, mutta valtuuston äänestyksessä ulkoistaminen kaatui selvin
numeroin ja valtuuston tahtoa pitäisi noudattaa.

Ennen kokouksen alkua oli pöydille jaettu esite "Liedossa on elinvoimaa".
Kokouksen lopussa valtuutettu Ville Virenius toi esille huomionsa esitteen
kuvituksesta jossa komeili kaarinalainen Littoisten rautatieasema, vaikka Liedossa on
ihan omakin asemarakennus Liedon Asemalla.  Mutta onhan toki Littoisten
asemalla jäänyt junasta eräs Vladimir Iljits Uljanov maailmanhistorian
merkkihenkilö joka nimellä Leninkin tunnetaan.  Lopun matkaa Turkuun
silloin 37-vuotias vallankumouksellinen käveli.  Kuin muistona menneistä
ajoista on esitteen painojälkikin kuin suoraan Neuvostoliitosta.

Lietokin PA?

Liedon kunnassa pohditaan jokavuotista budjettivajetta.
Tänä vuonna vajetta on noin 1,5 miljoonaa euroa.  Yleensä
homma on ratkaistu ottamalla vanhoista ylijäämistä
puuttuvat rahat, tai oikeastaan ylijäämät on kasa numeroita.

Naapurikunnista mm Kaarinassa ja Raisiossa on samoja
ongelmia, siellä ratkaisuksi suunnitellaan
veroprosentin korotusta, Kaarinassa 0,25 prosenttiyksikköä
ja Raisiossa 0,75 prosenttiyksikköä.  Nämä lienevät
virkamiesten esityksiä joita luottamushenkilöt sitten
nihkeästi toteuttavat.

Liedossakin pohditaan veroprosentin korotusta, mutta se
tuskin saanee kannatusta tulevien kuntavaalien vuoksi.
Viime syksynä keploteltiin Jokirannan tonttikaupalla ja
asuntojen myynnillä Liedon Asunnoille.  Kirveslistalla
olisi kyllä myytävää, mutta ei oikein ole ostajia, vaikka
pientä piristymistä on havaittu.  Liedon painolastia
lisää raskas investointiohjelma, olisikohan Taatilan
kouluakin pitänyt lykätä, niinkuin ehdotettiin?

Asunnottomien yö

Tänään vietetään asunnottomien yötä ja samalla myöskin on
tarkoitus kiinnittää huomiota köyhyyteen.  Köyhyys on
suomalaisen yhteiskunnan suurin sosiaalinen ongelma.
Köyhyysrajalla on satojatuhansia opiskelijoita, eläkeläisiä,
työttömiä ja pienipalkkaisia työntekijöitä ja pienyrittäjiä.
Nykyhallituksen toimet ovat vain lisänneet eriarvoisuutta ja rikastuttaneet
rikkaita ja kurjistaneet köyhiä.

Liedossa kunnallisia vuokra-asuntoja hallinnoi Liedon Asunnot.
Kunnallisia vuokraasuntoja on Liedossa 308 kpl ja vuositasolla
asukkaat vaihtuvat noin 10-15 %:ssa asunnoista.  Hakemuksia
vuokra-asuntoihin on keskimäärin koko ajan noin 100.  Vapautuneisiin
asuntoihin valitaan uudet asukkaat Liedon Asuntojen hallituksen
kokouksessa joita on yleensä kerran kuukaudessa. Olen Liedon Asuntojen
hallituksen puheenjohtaja, muutkin hallitusjäsenet ovat kunnanvaltuuston
valitsemia, lisäksi hallituksessa on asukkaiden edustaja ja kunnan
asunto- ja sosiaalivirkailija.

Asunnon saannin ratkaisee ensisijaisesti tarve, mutta huomioitavana on koko
joukko muitakin tekijöitä.  On kuitenkin täysin selvää, että kunnallisia
vuokra-asuntoja on Liedossa liian vähän, vaikka tällä kaudella onkin
saatu asuntojen määrää lisättyä 40 kpl.  Ympäristökuntiin nähden Liedossa
on suhteellisesti kaikkein vähiten kunnallisia vuokra-asuntoja, joten lisäasuntojen
hankintaa on merkittävästi lisättävä joko rakennuttmalla lisää tai ostamalla tai
molemmin tavoin.

Ensi keväänä on kunnanvaalit ja köyhillekkin on ystäviä.  Kysykää nyt hyvät
ihmiset puolueitten teltoilla ja tapaamisissa mitä he ovat tehneet köyhien
hyväksi yleisesti ja eritoten Liedossa.