Vaalikuumetta Liedossa

Otsikko on ehkä vähän ennenaikainen, sillä vielä ei voine
puhua kuumeesta, vaan paremminkin lämmönnoususta.

Tarkastellaan ensiksi ensi kevään eduskuntavaalien tilannetta.
Varsinais-Suomen vaalipiirissä saa ehdokkaita asettavat ryhmittymät,
yleensä puolueet, asettaa 17 ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa
mistä päin Suomea tahansa, vaikkakin yleensä täytetään listat paikallisilla
kyvyillä.

Kokoomus on nimennyt vaaleihin jo 16 ehdokasta, yksi paikka on jätetty vielä
auki, mahdollisesti jotakuta julkkisehdokasta varten, joka keräisi paljon ääniä,
muttei liikaa, sillä silloin voisi joku nykyinen tippua eduskunnasta.

Perussuomalaiset pakotettiin puolueen määräyksellä vaaliliittoon
Kristillisdemokraattien kanssa.  Liitto on molemmille osapuolille
hieman hankala, koska perussuomalaisilla olisi ollut runsaasti
halukkaita ehdokaslistalle ja nyt kolme paikkaa joudutaan antamaan
KD-ehdokkaille.  KD:n pulma on se, että tällä hetkellä on ehdokkaaksi
nimetty Annemari Kiakara, joka lienee se pääehdokas, lisäksi pitäisi
löytää täytteeksi kaksi "nobody"ehdokasta, jotta ankara äänten keskittäminen
voisi onnistua.  Ilman onnistunutta keskitystä ei eduskuntaan mene
kristillisdemokraattia ja äänet hyödyttävät ainoastaan perussuomalaisia.

Muut puolueet ovat ehdokasasetteluissa vielä vaiheessa, listoja ei vielä
ole isommin julkaistu tai ei ole haluttu julkaista, luulisin, että viimeistään
marraskuussa alkavat nimet olla selvillä.

Tulevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin jo lisänneet ehdokkaiksi aikovien
aktiivisuutta, erityisesti paikallislehdissä, jälleen saamme lukea kuinka
asiat tulisi hoitaa parhain päin...

Eduskuntavaaleista Liedon seurakuntavaaleihin.  Liedossa on neljä
valitsijayhdistystä asettanut yhteensä 67 ehdokasta.  Itse olen ehdokkaana
"Meidän tulevaisuus" ryhmässä, jossa on ehdokkaina pääasiassa Sosiali-
demokraattien ja Kokoomuksen kannattajia, mutta seurakuntavaaleissa
ei poliittisella suuntauksella ole isompaa merkistystä, arvot ja ihmisyys
ratkaisevat.

Ennakkoäänestykseen on tällä kertaa Liedossa panostettu, ennakkoäänestykseen
on valjastettu äänestysauto ja äänestäminen on mahdollista kauppamatkoilla,
toreilla ja turuilla. 

Ennakkoäänestys alkaa Ruotsalaisuuden päivänä tiistaina 6.11. ja päättyy
lauantaina 10.11.  Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 18.11. Liedon
ja Tarvasjoen kirkoissa, jolloin voi äänestää vain oman seurakunnan
ja äänestysalueen äänestyspaikassa.

Leimukalliolla 1970-luvulla

Jokioisten VPK rakensi 1960-luvun puolivälissä tanssilavan Pellilään lähelle
valtatie 10:ntä.  Aiemmin VPK:n tanssilava oli ollut Palokunnan kentällä
tehtaan asuntoalueen Seppäinmäen kyljessä, kun ensimmäiset elinvuoteni
asuin Seppäinmäellä, voin siis sanoa, että sain tuntumaa viihdemaailmaan jo alle
kansakouluikäisenä.

Aluksi olin Leimukalliolla lipunmyyjänä, lipunmyyjät toimivat parittain ja
kaveri saattoi vaihtuakkin, mutta useimmiten parinani oli Rainer Seutu.
Lipunmyynnissä meni kaksi kesää, kunnes täytettyäni 20 vuotta siirryin
järjestysmieheksi.  Järjestysmieshuki iski joka toinen viikonloppu ja
hommasta maksettiin korvausta 40 markkaa / ilta.  Järjestysmiehiä oli tanssi-
iltana vähintään 10 miestä+ esimies, joka minun aikanani oli ensin Eino Leino
ja sitten Kalle O. Leino.  Järjestysmiesparinani oli Markku Leino, Koetuksen
kakkoskoppari ja kärkietenijä.

Leimukallion suosituimmat esiintyjät, jotka vetivät koko paikan tupaten täyteen,
olivat Henry Theel ja Erkki Junkkarinen.  Theelin tai Junkkarisen esiintyessä
jouduttiin lopettamaan lipunmyynti kesken illan, sillä Leimulle ei voitu
ottaa enempää kuin 1700 lipunostajaa.

Muita suosittuja esiintyjiä olivat mm Jarkko Lehti ja Vuosikerta 70, Hariolax Raumalta,
Fredi ja Mustat Enkelit, tämän yhtyeen basistina toimi Jokioisten oma poika,
Matti Ågren, Markku Aro ja Jussi Raittinen, heinäkuisissa palonkunnan omissa juhlissa
olivat esiintyjinä  ainakin Eemeli ja Tapio Rautavaara
Voi sanoa, että esiintyjäkaarti oli Suomen huipulta.
1970-luvun tanssilavabuumi takoi rahaa palokunnalle ja kalustoa saatiin
uusittua ja lavakin maksettua, ennenkuin buumi loppui ja suuret ikäluokat siirtyivät
ravintoloihin.  Lopulta joskus 1980-luvun lopussa toiminta loppui ja
lava hiljeni, samoin kävi aika monelle muullekin lavalle.

Aika entinen ei koskaan enää palaa...

Mikkelin markkinat Liedossa 2018

Huomenna sunnuntaina pidetään Liedossa perinteiset Mikkelin markkinat. 

Liedon keskustan mittavien rakennustöiden vuoksi markkinapaikka on

hieman siirtynyt ja on nyt ns. Kauppapihan maisemissa.  Markkinoille 

soluttautuu myös merkittävä määrä politiikan helppoheikkejä (ja -helmiä).  

Niinpä lähes jokainen puolue lähettää paikalle nykyisiä kansanedustajia

ja sellaiseksi pyrkiviä, mielessä siintelee jo kevään eduskuntavaalit.

Edelliset eduskuntavaalit pidettiin keväällä 2015.  Lietolaisia ehdokkaita

olivat Anne-Mari Virolainen (7169 ääntä), Annina Ruottu (2772), 

Mira Katajamäki (1088), Minna Ylikännö (941) Juhani Pilpola (679) ja 

Merja Hermonen (826), näistä valituksi tuli ainoastaan Anne-Mari Virolainen.

Viime aikoina on lehdissä kerrottu jo monesta kansanedustajaehdokkaasta,

vaikka joidenkin kohdalla on kyse vasta ehdokasehdokkuudesta,

puolueilla on erilaisia käytäntöjä ehdokkaaksi nimeämisessä,

voi olla jäsenäänestys tai puolueen piirijärjestö nimeää ehdokkaat jne.  

Sinisten ehdokkaaksi päässee, kun vain ilmottautuu, eikä ole vajaavaltainen.

Anne-Mari Virolaisen valinta seuraavaankin eduskuntaan on jo lähes varma,

vaikka en monessa asiassa ole hänen kanssaan samaa mieltä, 

on minun ihailtava hänen työteliäisyyttään ja esiintymiskykyään.

Annina Ruottun viime vaalien äänimäärä oli varsin hyvä, ottaen huomioon,

että hänestä tuli kepulainen vasta vaalikeväänä.  Jos Liedosta tulee muita 

kepulaisia ehdokkaaksi, voisi olettaa, että Annina Ruottun äänimäärä

tulee laskemaan.

Viime vaalien aikaan perussuomalaiset eivät vielä olleet virallisesti 

hajonneet, silti Liedosta asetettiin kaksikin ehdokasta; Juhani Pilpola ja

Mira Katajamäki.  Pilpola jäi Persuihin, mutta Katajamäki loikki Sinisiin.  

Mira Katajamäen kerrottiin jo asettuvan nytkin eduskuntavaaliehdokkaaksi,

mutta hiljattain Facebookissa hän ilmoitti, että ei ole ehdokkaana,

koska jälleen kerran opiskelee uutta ammattia.

Sosialidemokraattien kansanedustajaksi Turun ulkopuolelta on vaikea tulla,

turkulaisten lisäksi se voi onnistua ehkä salolaiselle tai raisiolaiselle,

koska siellä on perinteisesti vahva kannatus demareille.

Merja Hermosen äänimäärä oli oikeastaan varsin hyvä, ottaen huomioon

vaalibudjetin ja tehdyt uhraukset.  Mikäli Liedosta tulee Vihreä edustajaehdokas

on hänellä kova työ lyödä Hermosen äänimäärä.

Markkinoilla on myös meitä kuntapolitiikkoja ja seurakuntavaaliehdokkaita,

toivotaan aurinkoista ilmaa.  Muistakaa ostaa Lionsien arpoja, viime syksynä

ostin kaksi arpaa, joista toisella tuli Jopo-polkupyörä

Liedon mehiläispesä 2

Lähes vuosi sitten 8.2.2017 julkaisin blogi-palstallani
kirjoituksen "Liedon mehiläispesä".  Mehiläisten käyttäytymistä
sivuava kirjoitukseni käsitteli lähinnä pörinää Liedon
Keskustapuolueessa.  Nyt on tullut aika päivittää tilanne, joka
sinänsä ei ole muuttunut miksikään, ottelijat vain osittain ovat
muuttuneet.

Ennen viime kevään kuntavaaleja Liedon Kepu yritti puhdistautua
ja kokeneet yhteistyökykyiset kuntapolitikot Anna-Liisa Koivisto ja
Sauli Alipirjelä eivät enää asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi
sekä Riina Kolkkala-Westerlund siirtyi sitoutumattomana KD:n
riviin.
Kuntavaaleihin Kepu lähti näennäisesti yhtenäisenä, mutta jälleen
hiihdellään eri latuja ja eri tyylilläkin.

Viime kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Kepun Minna Hallanheimo
tilitti tuntojaan pontimenaan epäily syrjimisestä, kun kunnanhallitus
pitää iltakoulujaan ilman valtuuston puheenjohtajia.  Kunnanvaltuustolla
on neljä puheenjohtajaa joista kaksi Minna Ylikännö ja Anne-Mari Virolainen
työskentelevät Helsingissä ja tuskin ovat isommin pahoillaan vaikka
eivät iltakouluun pääsekkään.  Sen sijaan Minna Hallanheimo ja Juha
Heikkilä haluaisivat olla myös iltakoululaisia, mutta ovet ei aukene heille.
Viime kesän luottamuspaikkaneuvotteluissa tuli esille se, tarvitaanko
puheenjohtajia todella neljä kappaletta, vai tultaisiinko toimeen kolmella,
mielestäni kolme riittäisi, mutta neuvottelujen kokonaisuuden kannalta
päädyttiin neljään.

Iltakouluasiaa ilman puheenjohtajia ovat tukeneet myös kunnanhallituksen
jäsenet Annina Ruottu sekä Tomi Pohjankukka, ilman heidän hyväksyntäänsä
ei olisi koko iltakoulua voitu järjestää, sama koskee myös Vasemmistoliittoa.

Lehtitietojen (TS) mukaan Liedon kepulaisia askarrutti myös Kuntaliiton
edustajien vaali, jossa valtuustopuolueet yleensä äänestävät oman
puolueen ehdokkaita.  Liedon Kepun ehdokas Annina Ruottu sai seitsemän
ääntä, vaikka kepulaisia on valtuustossa kahdeksan.  Kuka oli Juudas,
voidaan vain arvailla, sillä äänestys oli suljettu.  Yhtä epäilen vahvasti...

Mikäli Liedon Kepu ei saa koottua rivejään, tulee sen valtuustoryhmä
hajoamaan, tämä on toki vain arvaus.

Huomenna, maanantaina Kokoomus tulee esittämään Eduskunnan puhemieheksi
Anne-Mari Virolaista, valinta tapahtuu Eduskunnassa iltapäivällä.

Liedon kunnallispolitiikkaa 1976

Viime syksynä hain lietolaiselta pitkäaikaiselta Sosialidemokraatti-vaikuttajalta Eero
Lempiäiseltä vuosien varrella kertynyttä aineistoa mm Turun Päivälehden Lietoa
koskevia artikkeleita.   Mukana oli Turun Päivälehti 4. syyskuuta 1976,
jolloin Liedossa valmistauduttiin lokakuussa pidettäviin kunnallisvaaleihin.

Liedon Sosialidemokraateilla oli asettaa 1976 vaaleihin 38 ehdokasta, kun esimerkiksi
vuoden 2017 kuntavaaleihin Demarit saivat 20 ehdokasta.  Luettelen tässä
silloiset demariehdokkaat ja heidän ammattinsa:

Etutalo Tarmo, hioja
Halsvaha Eino, puutarhuri
Heininen Osmo, kaivinkoneenkuljettaja
Helle Matti, massanvalmistaja
Honkaranta Harri , sähköasentaja
Häkkinen Arto, opiskelija
Joensuu Lauri, vaununtarkastaja
Jokinen Antero, rakennustyömies
Joutsa Ismo, kelloseppä
Jyränti Pekka, sähköasentaja
Jyränti Ulla, laborantti
Kaskinen Ilpo, opiskelija
Keto Viljo, pienviljelijä
Ketola Jorma, opiskelija
Korpela Jaakko, autonkuljettaja
Lauren Hilkka, edustaja
Lehtonen Antti, työnjohtaja
Lempiäinen Eero, asentaja
Leppänen Tauno, taidemaalari
Lusenius Aki, opettaja
Lusenius Sirkka-Liisa, erityisopettaja
Mäkynen Jorma, kauppateknikko
Mäkynen Lea, keittiöapulainen
Mäkynen Reijo, teknikko
Niittoaho Keijo, järjestelymestari
Nurminen Pentti, eristäjä
Penttilä Orvo, sähköasentaja
Päivästö Taavi, puutarhaviljelijä
Ranki Matti, kirvesmies
Rytty Heikki, lämmittäjä
Salmi Paavo, puuseppä
Salonen Lauri, puutarhuri
Samuelsson Raija, pankkivirkailija
Savonen Martti, pienviljelijä
Toivonen Eino, vahtimestari
Viljanen Sirkka, elintarviketyöläinen
Wäck Ilkka, opiskelija

Miten vaaleissa kävi, siihen palataan, kun arkistoja tutkitaan lisää.  Sosialidemokraateilla
on Liedossa ollut kuitenkin vahva kannatus, ihmisten puolustajia aina tarvitaan.

Liedon kunnallispolitiikkaa 2017

Kuntavaalit pidettiin Liedossa, kuten muuallakin Suomessa, ensi kertaa
keväällä 9.4.2017 ja uusi valittu valtuusto aloitti toimikautensa kesäkuun alussa.
Valmistautuminen kuntavaaleihin oli jo alkanut vuoden 2016 loppupuolella,
jolloin kartoitettiin vanhojen ehdokkaiden jatkohaluja ja yritettiin löytää
uusiakin ehdokkaita.  Tarvasjoen kunta oli valtioneuvoston päätöksellä liitetty
Lietoon ja tarvasjokilaiset olivat ensi kertaa koko Liedon listoilla.

Vaaleissa eniten voitti Kokoomus, jonka menestystä avitti onnistunut vaali-
liitto Kristillisdemokraattien kanssa, oikeastaan Riina Kolkkala-Westerlundin kanssa.
Suhteellisesti eniten hävisivät perussuomalaiset, jotka vielä tuolloin olivat
valtakunnallisesti samaa puoluetta.  Suhteellisesti ajatellen suurin vaalivoittaja
Liedossa oli Vihreät, paikkamäärä kasvoi kahdesta viiteen.

Vaalien jälkeen alkoivat paikkaneuvottelut kunnallisten luottamustoimien
täyttämisestä puolueiden kesken.  Liedossa Kepu, Vihreät ja PS tekivät
teknisen vaaliliiton ja sille vastavetona Kokoomus+KD, Sosialidemokraatit ja
Vasemmistoliitto löysivät toisensa tekniseen vaaliliittoon.  Molemmissa teknisissä
vaaliliitoissa oli siis epäpyhiä aineksia.

Neuvotteluista tuli hankalia, lähinnä Vihreiden kokemattomuuden takia, he
vaihtoivat joka kokoukseen eri neuvottelijat.  Ainoastaan neuvotteluiden
vetäjän, Anne-Mari Virolaisen kokemus, piti neuvottelut kasassa.  Se minkä
sopimiseen tarvittiin neljä pitkää istuntoa olisi voitu hoitaa yhdessäkin
kokouksessa, vain vähän tutkiskelemalla vaalimatematiikkaa.

Paikat saatiin kuitenkin jaetuksi ilman suhteellisia vaaleja valtuustossa ja
loppujen lopuksi kohtuullisen tasapuolisesti vaalituloksen mukaan.
Merkittävää oli, että valtuuston puheenjohtajaksi tuli Sosialidemokraatti
Minna Ylikännö, ensimmäinen valtuuston Demaripuheenjohtaja 50 vuoteen.

Varsinainen työkausi uusilla luottamushenkilöillä käynnistyi elokuussa jolloin
alettiin käytännön asioiden lisäksi työstää tulevan vuoden talousarviota.
Tekniset vaaliliitot ovat purkautuneet ja on tältä osin siirrytty normaaliin
päiväjärjestykseen.

Perussuomalaisten puolue hajosi kesäkuun alussa, puolueen ministerit ja
eduskunnan puhemies loikkasivat uuteen puolueeseen "Sininen tulevaisuus"
jonka kannatus on minimaalinen, ainakin gallupien mukaan.  Liedossa
puoluekokousedustaja Juhani Pilpola kertoi julkisuudessa äänestäneensä
puheenjohtajavaalissa Sampo Terhoa, mutta jäi kuitenkin perussuomalaisiin,
kuten muutkin lietolaiset perussuomalaiset.  Liedon entinen kunnanvaltuutettu
Aurinkorannikon ja Oulun kautta Turkuun tullut Mira Katajamäki sensijaan siirtyi
Sinisiin ja heti piirisihteeriksi.

Ennen vaaleja Liedon Keskustapuolue oli jakaantunut ainakin kahteen osaan,
tämä nähtiin kuntavaalien ehdokasasettelussa. " Tavallisesti asioista perillä
olevista lähteistä" annetaan ymmärtää, että kaksinapaisuutta on edelleen
Liedon Kepussa.

Tulevana vuonna tulee esille Tarvashovin kohtalo ja Tarvasjoen koulun
liikuntapaikkaratkaisut.  Auranmaan Viikkolehden artikkelin mukaan on
tarvasjokelaisissa haluja säilyttää ja korjata Tarvashovi, huolimatta siitä
että korjaustöiden kustannusarvio on 1.919 miljoonaa euroa.  Tammikuussa
järjestetään Tarvasjoella tilaisuus Tarvasjoen asioista ja tilaisuuteen
kutsutaan erityisesti kunnanvaltuutettuja.  Tilaisuuden järjestää Suurilan
kyläyhdistys, ei Liedon kunta.

Liedon kunnallispolitiikassa ei mikään puolue pysty yksin ajamaan lävitse
mitään asiaa, tarvitaan yhteistyötä.  Viime aikoina on Liedossakin isoon rooliin
noussut sosiaalinen media ja myöskin asioiden hoito "ulkoparlamenttaarisin keinoin"
toivoisin, että kuntalaiset voisivat edelleen luottaa vaaleissa valitsemiinsa luottamus-
henkilöihin.

Yhdessä eteenpäin vuonna 2018.

Liedon veroprosentti

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina
13.11.2017 päättämään mm tulevan vuoden vero-
prosentista ja kiinteistöveroista.  Liedon kunnan-
hallitus yksimielisesti päätti esittää entistä veroprosenttia
ja entisiä kiinteistöveroja perittäväksi vuonna 2018.
Päätellen kunnanhallituksen yksimielisyydestä, ei
valtuustossakaan tulla esittämään veronkorotuksia.

Talousarvio tulevalle vuodelle tulee käsittelyyn
seuraavassa kokouksessa, tältä näkymin 11.12.2017.
Kun veroprosentti (19.50) ja kiinteistöverotkin on
jo tavallaan lukittu, niin talousarvioon voisi tehdä
vain pieniä muutoksia tai lisäyksiä, jotka voitaisiin
sitten tasata verotuloarviota vastaavasti nostaen.
Tällaisista mahdollisista lisäyksistä ei ainakaan
vielä ole tullut mitään tietoa ja muutenkin Liedon
kunnallispoliittinen elämä viettää hiljaiseloa.
Onkohan se tyyntä myrskyn edellä?

Presidentinvaalit ovat tammikuussa 2018 ja vaaleihin
on asettunut ainakin kahdeksan ehdokasta.  Mieli-
pidemittausten mukaan Sauli Niinistön toinen kausi
vaikuttaa varmalta, mutta vaalitilanne on kuitenkin
erilainen kuin vastaaminen mielipidekyselyyn.
Sauli Niinistö on kansalaisliikkeen ehdokas, mutta
puoluekannatusta tulee vain Kokoomukselta ja
Sinisiltä, joista ei ole täyttä varmuutta onko puoluetta
vielä olemassa.  Joten toinen kierros on hyvinkin
mahdollinen.