KUNTAVAALIT LIEDOSSA  2021

Liedossa, kuten muissakin kunnissa, pidetään kuntavaalit

huhtikuussa 2021 tai voi myös olla, että ei pidetä, jos

Koronan vuoksi joudutaan vaaleja siirtämään eteenpäin.

Liedon valtuustoon 2017 vaaleissa valittiin 43 valtuutettua.

Vaalin tulos oli seuraava:

Kok  13 paikkaa

KD 3 paikkaa (vaaliliitto kok kanssa)

Kepu 8 paikkaa

SDP 7 paikkaa

Vihr 5 paikkaa

Vas  4 paikkaa

PS  3 paikkaa

Tilastollisesti vaalin tulosta "vääristivät" Anne-Mari Virolainen, joka

suosittuna kansanedustajana veti perässään valtuustoon 2-3 kokoomuslaista

sekä Riina Kolkkalan äänisaalis, nyt sitoutumattomana KD:na

(ennen Kepu), 558 ääntä.

Vaalikauden aikana Heidi Tuimala loikkasi Kokoomuksesta Vihreisiin

ja lähes paluupostissa Birgitta Ristolainen Vihreistä Kokoomukseen,

joten paikkaluku lopulta säilyi samana.

Kuntavaaleissa auttaa menestymään, jos saa paljon ehdokkaita, mitä

enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä.  Ehdokkaiden tunnettavuuskin 

lisää ääniä ja siksipä Kokoomuksellekin saattaa tulla pieniä vaikeuksia

kun Anne-Mari Virolainen muutti Kaarinaan.

Mielenkiintoinen on Liedon Keskustan tilanne, jo ainakin neljä vuotta

kestänyt hajaannus näyttää edelleen jatkuvan. Nyt yritetään ryhmittyä

Henna Takatalon taakse ja vaikuttaa siltä, että aikaisempi airut 

Annina Ruottu on  jo hylätty, tämä selvisi viimeistään eduskuntavaalien

2019 ehdokasasettelussa, jolloin Liedosta Kepu asetti kaksi ehdokasta

eduskuntaan.

Liedon Vihreät on käynyt kuntavaalikampanjaa jo keväästä asti, 

kantavatko jatkuvat äänestysesitykset ja eriävät mielipiteet 

hedelmää, jää nähtäväksi, yhteisiä asioita pitäisi kuitenkin 

yhdessä hoitaa.

Taistelu äänestäjien suosiosta alkaa todenteolla, kun Keskuskoulu-

asia on saatu päätettyä.

Eduskuntavaalit lietolaisesta näkökulmasta

Valtaosa ensikevään eduskuntavaaliehdokkaista on jo Varsinais-Suomessakin
nimetty.  Isoista puolueista Keskustapuolue ei vielä
ole tehnyt virallista valintaa.

Lietolainen ministeri Anne-Mari Virolainen on ehdokkaana
uudelle kaudelle ja jännitystä riittää vain siitä, pystyykö hän
ohittamaan äänimäärässä Petteri Orpon.  Sosialidemokraateilla ei ole
lietolaista ehdokasta, mutta muuten hyviä ehdokkaita kaikki tyynni.

Mielenkiintoinen kuvio on perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. 
Varsinais-Suomen perussuomalaiset ohjattiin vaaliliittoon pääkallon
paikalta Helsingistä.  Liedossa pidetyssä piirikokouksessa epäiltiin
piirin puheenjohtajan Vilhelm Junnilan pelanneen omaan
pussiin sopimuksia tehtäessä ja kokous oli muutenkin tiettävästi sähköinen.
Samaisessa kokouksessa täytettiin Persujen neljä ehdokaspaikkaa
äänestämällä.  Ensimmäisenä rannalle jäi lietolaisten Juhani Pilpola, oka tosin viime eduskuntavaaleissa keräsi ainoastaan vähän yli 600 ääntä. 
Vaaliliittokumppani kristillisten toimia täytyy hivenen ihmetellä,
vaaliliiton julkistamisen jälkeen nimettiin ehdokkaaksi Annemari
Kiekara ja kaksi muuta ehdokasta jätettiin siinä vaiheessa nimeämättä,
jolloin ulkopuolisille jäi kuva siitä, että Kiekara on pääehdokas,
se jolle äänet keskitetään.  Muutama viikko myöhemmin nimettiin
äänestyksen jälkeen kärkiehdokkaaksi Pertti Vallittu Salosta. 
Kärkiehdokkuus tarkoittaa sitä, että tuki ja varat käytetään
Vallitun hyväksi, Kiekara ja vielä tuntematon kolmas ehdokas
ovat täyte-ehdokkaita.
Suomalainen äänestäjä, riippumatta siitä mitä puoluetta kannattaa,
ei tykkää ylhäältä tulevasta ohjailusta.  Voisi ennustaa, että
Kiekara ja Vallittu syövät toisensa ja Kristillisdemokraateille ei tule
yhtään kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.
Perussuomalaiset ja Vilhelm Junnila varmaakin kiittelevät kristillisten
heikkoa pelisilmää.

Vasemmistoliitolla on lietolainen ehdokas Matti Föhr, joka ensimmäistä
kertaa ehdokkaana lähinnä keräilee kokemusta.

Samoin kokemuksia tulee keräämääån Vihreiden pokeriammattilainen
Ville Savonlahti, jolle tuskin käsiin tulee reeti-kortteja.

Keskusta ei siis vielä virallisesti ole julkaissut ehdokkaitaan, mutta listoilla
lienee lietolaiset Annina Ruottu ja Henna Takatalo, tämäkin asetelma syö
ääniä erityisesti Annina Ruottulta, joka viime vaaleissa oli yllättäjä hyvällä
äänimäärällään.

Vaalit ovat noin puolen vuoden päästä huhtikuussa, joten vielä voi tapahtua
monenlaisiakin yllätyskuvioita.

Liedon mehiläispesä 2

Lähes vuosi sitten 8.2.2017 julkaisin blogi-palstallani
kirjoituksen "Liedon mehiläispesä".  Mehiläisten käyttäytymistä
sivuava kirjoitukseni käsitteli lähinnä pörinää Liedon
Keskustapuolueessa.  Nyt on tullut aika päivittää tilanne, joka
sinänsä ei ole muuttunut miksikään, ottelijat vain osittain ovat
muuttuneet.

Ennen viime kevään kuntavaaleja Liedon Kepu yritti puhdistautua
ja kokeneet yhteistyökykyiset kuntapolitikot Anna-Liisa Koivisto ja
Sauli Alipirjelä eivät enää asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi
sekä Riina Kolkkala-Westerlund siirtyi sitoutumattomana KD:n
riviin.
Kuntavaaleihin Kepu lähti näennäisesti yhtenäisenä, mutta jälleen
hiihdellään eri latuja ja eri tyylilläkin.

Viime kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Kepun Minna Hallanheimo
tilitti tuntojaan pontimenaan epäily syrjimisestä, kun kunnanhallitus
pitää iltakoulujaan ilman valtuuston puheenjohtajia.  Kunnanvaltuustolla
on neljä puheenjohtajaa joista kaksi Minna Ylikännö ja Anne-Mari Virolainen
työskentelevät Helsingissä ja tuskin ovat isommin pahoillaan vaikka
eivät iltakouluun pääsekkään.  Sen sijaan Minna Hallanheimo ja Juha
Heikkilä haluaisivat olla myös iltakoululaisia, mutta ovet ei aukene heille.
Viime kesän luottamuspaikkaneuvotteluissa tuli esille se, tarvitaanko
puheenjohtajia todella neljä kappaletta, vai tultaisiinko toimeen kolmella,
mielestäni kolme riittäisi, mutta neuvottelujen kokonaisuuden kannalta
päädyttiin neljään.

Iltakouluasiaa ilman puheenjohtajia ovat tukeneet myös kunnanhallituksen
jäsenet Annina Ruottu sekä Tomi Pohjankukka, ilman heidän hyväksyntäänsä
ei olisi koko iltakoulua voitu järjestää, sama koskee myös Vasemmistoliittoa.

Lehtitietojen (TS) mukaan Liedon kepulaisia askarrutti myös Kuntaliiton
edustajien vaali, jossa valtuustopuolueet yleensä äänestävät oman
puolueen ehdokkaita.  Liedon Kepun ehdokas Annina Ruottu sai seitsemän
ääntä, vaikka kepulaisia on valtuustossa kahdeksan.  Kuka oli Juudas,
voidaan vain arvailla, sillä äänestys oli suljettu.  Yhtä epäilen vahvasti...

Mikäli Liedon Kepu ei saa koottua rivejään, tulee sen valtuustoryhmä
hajoamaan, tämä on toki vain arvaus.

Huomenna, maanantaina Kokoomus tulee esittämään Eduskunnan puhemieheksi
Anne-Mari Virolaista, valinta tapahtuu Eduskunnassa iltapäivällä.

Liedon vaalitulos 2017

"Kyllä meni kunnanvaalit ihan poskelleen, kun se serkkupojan
oteääni hukku postissa..." Näillä sanoilla alkaa Simo Salmisen esittämä
ja Jukka Virtasen sanoittama "Politiikkalaulu".  Vaikka teksti on
tehty yli 40 vuotta sitten on se edelleen todella ajankohtainen ja
postinkin toiminta saa osansa.  Silloisia oteääniä ei enää ole ja
ennakkoäänestys on korvannut otteella äänestämisen.

Liedon vaalituloksen analysointi on hiukan hankalaa, koska
kuntaliitos Tarvasjoen kanssa aiheuttaa pikku ongelman siitä
miten tulosta verrataan.  Ehkäpä oikein tapa on verrata Liedon
kuntavaalitulosta 2012 tämän kevään kuntavaalitulokseen, jolloin
valtuutettuja on valittu 43.  Tarvasjoen äänet "vääristävät"
vaalitulosta, koska Tarvasjoella on kaksi vahvaa puoluetta
Kokoomus ja Kepu.  Tarvasjoen äänet noin 1400 kpl aiheuttivat
sen, että monen aiemminkin ehdolla olleen valtuutetun äänimäärä
kasvoi.

Kuntavaalien paikkajako oli seuraava:

              2012:               2017
Kokoomus 13                13
Keskusta     9                   8
SDP            8                   7
PS               5                   3
Vas              4                   4
Vihr             2                   5
KD              2                   3

Kuten hyvin muistetaan, aika pian vuoden 2012 vaalien jälkeen
alkoi valtuustossa tapahtua muutoksia, ensin Annina Ruottu
erotettiin Kokoomuksesta, sitten Tomi Pohjankukka loikkasi
Kokoomuksesta Kepuun ja lopuksi Riina-Kolkkala-Westerlund
oli ehdokkaana KD:n listalla.  Kukaan potkituista tai loikanneista
ei kuitenkaan saanut äänestäjiltä penalttia, vaan heidät valittiin uudelleen.
Kaikki nämä siirtymät liittyvät tavalla tai toisella Annina Ruottuun
ja tulevissa paikkaneuvotteluissa tämä rouvakortti tulee vielä esille...

Kuitenkin vaalitulos selventää asetelmia, viime aikoina tuntui siltä, että
Kepulla ei ollut enää edustusta kunnanhallituksessa ja alussa suurin
puolue Kokoomus oli pudotettu kakkoseksi.

Huomenna keskiviikkona Liedon keskusvaalilautakunta vahvistaa
vaalin tuloksen, kun tarkistuslaskentakin on tehty.  Vielä voi
pikku muutoksiakin tulla, sillä vaalipaikoilla tehdyt laskennat
tehdään kovalla kiireellä, mutta kaikkien on tyytyminen
äänestäjien tahtoon.

Liedon valtuustossa ja paneelissa

Olen alkuviikosta ollut Liedossa kahdessa yleisölle avonaisessa tilaisuudessa, maanantaina
SDP:n valtuutettuna Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa ja tiistaina yleisön joukossa
Turun Tienoon vaalipaneelissa.  Molemmissa tilaisuuksissa oli paikalla tulevien kuntavaalien valtuustoehdokkaita jopa enemmän kuin niitä, jotka eivät ole ehdolla.

Valtuuston kokouksessa eniten mielipiteitä herätti Kepun (Alkiolaiset?) tekemä aloite,
jossa esitettiin kipupumppujen hankintaa Liedon terveyskeskukseen niillä rahoilla,
jotka säästettäisiin valtuuston päätösjuhlan järjestämisessä.  Kepun aloitteessa oli
rinnastettu kaksi täysin eri asiaa; kipupumput ja valtuuston päätösjuhlat Turun Linnassa.
Edellisissä blogi-kirjoitelmissani olen jo kertonut mielipiteeni siitä, että aloitteen räikeä
populismi on lähinnä murheellista.  Sen sijaan kysymys siitä, että onko päätösjuhlan
pitäminen tarpeellista tai ylipäätään se, missä päätös juhlasta on tehty, herätti keskusteluja
ja johti lopulta tekemääni äänestysehdotukseen, jonka perusteella asia uudestaan
käsiteltäisiin kunnanhallituksessa.  Äänestyksessä tuli tappio murskalukemin ja esimerkiksi
perussuomalaiset, jotka joka käänteessä Liedossa ovat esittäneet kokouspalkkioiden alentamista tai
ei ainakaan korottamista, sekä vastustaneet valtuustoseminaarien pitoja kunnan rajojen
ulkopuolella, olivat päätösjuhlien kannalla, kuntalaisten verovaroja kuluu juhliin 12.000-
20.000 euroa.

Valtuustossa puolueet syyttelivät toisiaan ja tällä kertaa Kepua populismista, vaikka jokainen
Liedon valtuuston puolue on populismiin syyllistynyt.  Tässäkin kokouksessa Vihreät
tekivät joka vaalien alla tehtävän aloitteensa koulujen ruokalistojen vihermöittämisestä, ilman
tietoa siitä, miten se rahoitetaan, nytkin on kouluannoksen hinta kaluttu tosi pieneksi.
Liedossa Vihreät ovat selkeästi oikeistopuolue.

Perussuomalaiset uudistivat pari vuotta sitten tekemänsä aloitteen terveyskeskuksen ilta-
vastaanotosta nyt kello 18.00 saakka, aikaisemmassa aloitteessa aika taisi olla 22.00 saakka.
Asiana sinänsä ihan hyvä, mutta se tyrmättiin viimeksi rahan puutteen takia ja niin tulee
käymään uudelleenkin.  Pidentyvä aukiolo vaatisi lisää lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa
ja kun entisetkin ovat jo terveyskeskuksesta paenneet, niin miten se saataisiin toimimaan.
Suuret ylikansalliset lääkärifirmat kalastelevat palvelukseensa lääkäreitä ja muita ammattilaisia
hyvillä palkoilla, autoeduilla ym. tähän ei pysty kunnalliset terveyskeskukset vastaamaan.

Liedon kunnan populistisin aloitteiden tehtailija on Vasemmistoliitto, joka on työllistänyt
kunnan hallintoa merkittävästi enemmän tai vähemmän populistisilla aloitteilla.

Aloitteiden teko on toki sallittua, kuitenkin  henkilökohtaisesti toivoisin, että aloitteeseen merkittäisi myös ainakin alustava arvio siitä, mitä esitetyt toimenpiteet tulisivat maksamaan.

Turun Tienoon vaalipaneeli oli latteahko tilaisuus, jossa ei esiintynyt suuria erimielisyyksiä.
Näyttää myös siltä, että niin sanotut yleisökysymyksetkin on jo suunniteltu puolueosaston
kokouksessa tai tupaillassa, mitään spontaania kysymystä ei yleensä kuulu, vaan oman
porukan kellokas kysyy sopivat kysymykset.  Panelistit
pääsääntöisesti kehuivat itseään ja mainostivat pyyteetöntä työtään kuntalaisten hyväksi,
mahdolliset puutteet tai epäonnistumiset johtuvat valtakunnan politiikasta, entisistä, nykyisistä
ja tulevista hallituksista.  Kaikkien puolueiden paneeli on puisevaa kuunneltavaa, voisiko
olla esim "kaksintaisteluja", jolloin voisi selvitä mitä eroja eri puolueissa on.

Liedon mehiläispesä

Mehiläispesällä ja Liedon Keskustalla (Kepu) on yhteistä,
että samaan pesään ei mahdu kahta kuningatarta.  Riina
Kolkkala-Westerlund asettuu tuleviin kuntavaaleihin
Liedon Kristillisdemokraattien (kd) sitoutumattomana
ehdokkaana.  Sitoutumattomuus tässä yhteydessä tarkoittaa
sitä, että ehdokas ei ole hänet asettaneen puolueen jäsen.
Ehdokkaita voivat kuitenkin asettaa vain puolueet ja
valitsijamieslistat.

Parveilu Liedon kunnallispolitiikassa alkoi aika pian viime
kuntavaalien 2012 jälkeen, kun Annina Ruottu erotettiin
Kokoomuksesta, lähinnä Jokilaakson kaava-asian tähden,
mutta paljon muutakin lienee ollut.  Hetken tuumittuaan
Annina Ruottu ryhtyi kepulaiseksi.  Hämmästyttävän
nopeasti hän eteni kepulaisena kansanedustajaehdokkaaksi
ja puolueen naisjärjestön johtoon.  Sivusta seuranneena
tuntuu, että vastaava pikaurakehitys olisi maistunut muillekin
kepulaisille.  Mielenkiintoiseksi asian vaalien kannalta tekee se,
että hivenen aiemmin julkaisivat Liedon Kokoomus ja Liedon
KD vaaliliittoaikeensa, minkähänlaisia välipuheita asiassa
onkaan ollut?
Vaikka viime vaaleissa yhteenlaskettuna Liedon ja Tarvasjoen
äänet oli Kokoomus oli selvästi suurin puolue, niin
paikkoja tuli Kepulle enemmän Tomi Pohjankukankin
loikattua, syynä oli samainen Jokilaakson kaava-asia,
eritoten kun rajaviiva alkoi pyyhkiä jo Pohjankukan takaportaiden
alinta askelta.

Liedon Kepun ongelmat ovat olleet jotenkin tiedossa ja asia
TT:oon artikkelissa ilmoitettiin varsin suorasukaisesti.  Ensi
kunnanvaltuuston kokouksessa sitten nähdään mihin ryhmään
Riina Kolkkala-Westerlund astelee vai jääkö demilitarisoidulle
vyöhykkeelle.

Lietolaiset kuntalaiset ovat odotelleet tietoa Salon kaupungin-
johtajan valinnasta, mutta ainakaan Salon kaupunginhallitus
ei pystynyt asiasta lähettämään minkäänlaista savumerkkiä.
Olen nähnyt kuitenkin jo enneunen, jonka perusteella
virkaan valitaan Tom Simola, Raaseporin nykyinen kaupunginjohtaja

Liedon kunnanvaltuuston koko

Eilen maanantaina ennen kunnanvaltuuston varsinaista kokousta pidettiin Liedon
kunnantalolla valtuustoseminaari, jossa Kuntaliiton lakinainen kertoi uudesta
kuntalaista, joka on jo osittain voimassa ja lopullisesti voimaan tulee kesäkuun
alussa 2017.

Uuden lain myötä kunnanvaltuusto voi päättää uuden valtuuston koon, kunhan
ilmoittaa siitä ennen tulevaa vuodenvaihdetta.  Tulevan kuntalain mukaiset
valtuutettujen vähimmäismäärät ovat 20000 asukkaaseen saakka 27 ja yli
20000 asukkaan kunnissa 43.  Liedon tämänhetkisessä kunnanvaltuustossa
on 43 valtuutettua + liitoskunta Tarvasjoen 6 valtuutettua eli yhteensä 49 valtuutettua.

Valtuuston edellisessä kokouksessa perussuomalaiset tekivät valtuustoaloitteen
jonka mukaan valtuutettuja tulisi olla 43, koska olen määrästä samaa mieltä
allekirjoitin aloitteen ja lopulta aloitteeseen tuli 24 nimeä, lisääkin olisi ehkä tullut,
mutta kokous pääsi jo alkamaan ja oli keskityttävä sen asioihin.

Seminaarin keskusteluissa ilmeni erityisesti keskustalaisten ja kokoomuslaisten
halukkuus pienempään valtuutettujen määrään eli 27:ään, paikalla ei kuitenkaan
ollut läheskään kaikkia valtuutettuja, joten ei ole tiedossa onko pienemmällä
määrällä laajempaa kannatusta.

Liedon kunnallisvaaleissa on viimeksi vuonna 1972 valittu valtuustoon 27 jäsentä
ja vuonna 1976 valittiin 35 jäsentä väkiluvun kasvettua.

Valtuutettujen määrän pienentäminen nostaa vaalien äänikynnystä, on mahdollista
että puolueet, joilla nykyisin on 1 tai 2 valtuutettua jäisivät ilman paikkoja ja siten
demokratia kaventuisi.  Äänestäjäkin joutuisi aprikoimaan voiko hän äänestää
näitä pienpuolueita, siinä pelossa, että annettu ääni menee hukkaan.

Keskustalaiset perustelivat näkemystään sillä, että valtuustossa on osa hiljaista
porukkaa, joka ei koskaan sano mitään.  Kuitenkin vaalituloksen perusteella
jaetaan myös lautakunta- ym luottamushenkilöpaikat, ja jos porukkaa pitäisi
jostain vähentää, voisi sen tehdä tarkastelemalla kunnallisten päälliköiden ja - johtajien
määrää...

Liedon Politbyroo

Olin Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 15.2 SDP:n toisena varavaltuutettuna.
Kokouksessa käsiteltiin mm Taatilan koulun liikuntasalin laajennusasiaa.  Kuntalais-
aloitteen pohjalta oli havaittu, että isommalla liikuntasalilla voitaisi saada valtion-
avustusta.  Koska havainto oli tehty vasta hiljattain ja suunnitelmat ovat olleet jo
varsin pitkällä oli asian käsittelyllä kiire.
Liedon kunnassa toimii epävirallisena päätöksentekoelimenä valtuustoryhmien
puheenjohtajien kokoukset, siis eräänlainen Politbyroo, jollainen päätti
kaikki asiat aikoinaan suuressa ja mahtavassa naapurissamme.

Tälläisen lietolaisen Politbyroon tehtävänä on tehdä ennakkopäätös käsiteltävistä
asioista ja sen jälkeen kunkin ryhmänjohtajan velvollisuus on esitellä asiat
valtuustotovereille sekä vahtia, että päätökset valtuustossa tehdään sovitulla
tavalla.  Ei siis kovin demokraattista, joskus kylläkin tarpeellistakin.
Ryhmänjohtajien sopimukset eivät kuitenkaan saisi johtaa puutteelliseen tai
heikkoon valmisteluun kun asia esitetään valtuutetuille valtuuston kokouksessa
kuntalaisten valitsemille päättäjille.
Puutteellinen valmistelu, silloin kun päätös on jo varma, tuli esille tässäkin
Taatilan koulun liikuntasaliasiassa, ei ollut kustannusarviota, ei suunnitelma-
luonnosta eikä valtionavun perusteita, määrärahaa tarvittiin 200.000 euroa
lisää, joka summa oli tempaistu Lappalaisen hatusta.  Varsinainen kuntalais-
aloite, joka sisälsi useita muitakin asioita jäi käsittelemättä.

Politbyroon päätöksiä ei myöskään saa kritisoida, kuten Kepusta minua opastettiin.
Kokouksen lopussa kunnanjohtajan katsauksessa Esko Poikela innostuneesti (?)
esitteli uusia kiintiöitä pakolaisten kotouttamiseksi Lietoon, aiemmin on ollut
lietolaisten kiintiössä 5-10 maahanmuuttajaa per kausi, nyt tarve olisi
kaksinkertainen.  Jotenkin huvitti, kun seuraavassa hetkessä Hannes Heikkilä
esitti valtuustoaloitteessaan vanhojenkin sopimusten purkua, hän vielä
nimesi syyllisiksi silloisen (2009) päätöksen tehneen lautakunnan kaikki jäsenet.