Lietolaisia edustajaehdokkaita

Eduskuntavaaleihin on noin puoli vuotta aikaa.  Puolueet ovat jo pääosin nimenneet ehdokkaansa ja myös lietolaisia pyrkii kansanedustajaksi.

Tällä hetkellä ainoana lietolaisena kansanedustajana on Anne-Mari Virolainen Kokoomuksesta. A-M Virolainen tavoittelee jo kolmatta kautta ja valinta tuntuu tällä hetkellä varsin varmalta.

Ministeriuralle ei Virolainen vielä päässyt, kun erehtyi keväällä kannattamaan Jan Vapaavuorta

Kokoomuksen puheenjohtajaksi.  Ympäristöministerin paikka meni uskolliselle pahvisaulien levittäjän ja Aleksander Stubbin vaalikassaran Sanni Grahn-Laasosen hoidettavaksi.  Sanni Grahn-

Laasosen merkittävimpiä toimia ovatkin tähän asti mm- Lotto-arvonnan siirto, ravilähetykset tulevaisuudessa MTV3:lle ja suosuojelut uuteen kuosiin.

Liedon perussuomalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ehdokasta.  Ehdokkaiden vanhimpana

Juhani Pilpola sekä häntä parikymmentä vuotta nuorempi Mira Katajamäki, ensimmäisen kauden

valtuutettu Liedon kunnanvaltuustossa.  Tällainen ehdokasasettelu aiheuttanee sen, että kumpikaan

lietolainen ei tule valituksi, mutta tärkeintähän on puolueen etu.  Mira Katajamäen valinta ehdokkaaksi lienee perussuomalaisia vaivaavan naispulan syytä.

Keskustan lietolainen edustaja on Annina Ruottu, joka liittyttyään kepulaiseksi samantien nimettiin

Keskustan edustajaehdokkaaksi.  Annina Ruottu on varsin kokematon ehdokas, ensimmäisen

kauden kunnanvaltuutettu, silloinkin ura alkoi kokoomuslaisena, kunnes Liedon Kokoomuksen

rautanyrkki Ruottun erotti valtuustoryhmästä ja alkoi nopea muutos Keskustan aatteenkannattajaksi.

Sosialidemokraattien ehdokkaana on Minna Ylikännö, jonka mahdollisuudet riippuvat Demarien

menestyksestä koko vaalipiirissä.  Ainakaan gallupeissa ei luvata Demareille menestystä ja

kannatusta saattaa nakertaa Heli Paasion luopuminen politiikasta.  Toisaalta gallupit ovat vain

ennusteita ja viime hetkien vaalityö ratkaisee vaalimenestyksen.

Vihreiden lietolainen ehdokas on Piikkiön kirkkoherra, Merja Hermonen, jonka ura alkoi satanismin

tutkijana.  Kunnanvaltuustoehdokkaaksi ei hän viime vaaleissa tullut, mutta valtiolliset vaalit

näyttävät kiinnostavan.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että ehdokkaat ovat puolueesta riippumatta varsin pienen joukon

ehdokkaaksi asettamia, muutamalla kymmenellä kannattajalla on ehdokkuus saattanut aueta.

Toisaalta menestyminen vaaleissa edellyttää myös rahallista panostusta, omaa rahaa saattaa mennä

kymmeniä tuhansia euroja, ei tosin kaikilta, esim Anne-Mari Virolaisen viimekertainen vaalikampanja rahoitettiin ilman henkilökohtaisia sijoituksia, noin 46.000 euroa kerättiin yrityksiltä

ja salaperäiseltä "Varsinais-Suomen Toivot ry:ltä"

Viivalla tai ilman

Liedon seurakuntavaaleissa on ehdokasnumerokseni langennut seitsemän (7), jota varhemmissa
kunnallis- ja valtiollisissa vaaleissa on opastettu kirjoittamaan ilman poikkiviivaa, nyt taasen
numero opastetaan kirjoitettavaksi poikkiviivalla, molemmat tavat kirjoittaa numero 7 toki
hyväksytään.

Olen pari vuosikymmentä toiminut Asemankulman vaalilautakunnassa ja yleistuntuma on, että Asemalla ainakin 7 kirjoitetaan viivan kera.  Yleensä hylättäväksi esitetyt vaaliliput ovat enimmäkseen tyhjiä.  Taiteilijoitakin on joskus ollut vaalikopissa, mutta tosi harvoin.

Seurakunnissa on alettu panostaa seurakuntavaaleihin, käyttöön on tullut vaalikone, vaalipostia
on tullut seurkuntalaisille jossa on tiedot vaalipäivästä, ennakkoäänestyspaikoista Liedossa sekä
ehdokaslista, tosin ilman kuvia, jotka taasen on nähtävissä netissä.  Vaalikuvaukseen eivät
kaikki ole ehtineet tai menneet, vaikka aikoja oli kahtenakin päivänä ja olisi ollut mahdollisuus käydä
valokuvaajan liikkeessä Turussa.  Kuvatuksi tuleminen oli ehdokkaille maksutonta.  Kaikkien
näiden toimenpiteiden tarkoituksena on kohottaa äänestysaktiivisuutta ja tietenkin lisätä mielen-
kiintoa seurakuntaa ja sen toimintaa kohtaan.

Paikallislehdissä Turun Tienoossa ja Auranmaan Viikkolehdessä ei vielä ole nähty yhtään
maksettua mainosta, yleisönosastolle on TT:ssa eräs asemalainen dipl.ins. ja perusehdokas sentään
jo puurtanut jonkilaisen vaaliavauksen.

Matti Metsistö, seiska

Ensimmäinen luku

Olen päässyt bloggaajana näin pitkälle, ensimmäistä lukua kirjoitetaan.  Blogisivut eivät olisi
syntyneet ilman tyttäreni Hiljan (18) apua, mutta nyt on päästy alkuun, vaikka ulkoasu ym ovatkin vielä keskeneräisiä.

Seurakunnissa pidetään seurakuntavaalit, varsinainen äänestyspäivä on 9.11. ja ennakkoäänestys
on Liedossa mahdollista lokakuun loppupuolella.  Seurakuntavaleissa on otettu käyttöön vaalikone,
jonne ehdokkaat ovat jo kilvan antaneet vastauksiaan äänestäjien arvioitavaksi, vaalikone aukenee
ensi viikolla.  Kysymykset ovat joltain osin olleet hankalia, ainakin minun mielestäni, enkä pystynyt
kaikkiin kysymyksiin yksiselitteisesti vastaamaan.

Vaalien tiedotusjohtajana toimii Mari Leppänen, "kohupappi" jonka kanssa vuosia sitten olimme
Liedon kunnanhallituksessa.  Kohu johtui Marin taustayhteisöstä, joka ei sulata naispappeutta.

Ensi viikolla vaalityö vilkastunee ja äänestäjien into viriää.  Liedossa lisäpotkua tulee Tarvasjoen
seurakunnan liittymisestä lietolaisiin vuoden alusta.