Liedon vaalitulos 2017

"Kyllä meni kunnanvaalit ihan poskelleen, kun se serkkupojan
oteääni hukku postissa..." Näillä sanoilla alkaa Simo Salmisen esittämä
ja Jukka Virtasen sanoittama "Politiikkalaulu".  Vaikka teksti on
tehty yli 40 vuotta sitten on se edelleen todella ajankohtainen ja
postinkin toiminta saa osansa.  Silloisia oteääniä ei enää ole ja
ennakkoäänestys on korvannut otteella äänestämisen.

Liedon vaalituloksen analysointi on hiukan hankalaa, koska
kuntaliitos Tarvasjoen kanssa aiheuttaa pikku ongelman siitä
miten tulosta verrataan.  Ehkäpä oikein tapa on verrata Liedon
kuntavaalitulosta 2012 tämän kevään kuntavaalitulokseen, jolloin
valtuutettuja on valittu 43.  Tarvasjoen äänet "vääristävät"
vaalitulosta, koska Tarvasjoella on kaksi vahvaa puoluetta
Kokoomus ja Kepu.  Tarvasjoen äänet noin 1400 kpl aiheuttivat
sen, että monen aiemminkin ehdolla olleen valtuutetun äänimäärä
kasvoi.

Kuntavaalien paikkajako oli seuraava:

              2012:               2017
Kokoomus 13                13
Keskusta     9                   8
SDP            8                   7
PS               5                   3
Vas              4                   4
Vihr             2                   5
KD              2                   3

Kuten hyvin muistetaan, aika pian vuoden 2012 vaalien jälkeen
alkoi valtuustossa tapahtua muutoksia, ensin Annina Ruottu
erotettiin Kokoomuksesta, sitten Tomi Pohjankukka loikkasi
Kokoomuksesta Kepuun ja lopuksi Riina-Kolkkala-Westerlund
oli ehdokkaana KD:n listalla.  Kukaan potkituista tai loikanneista
ei kuitenkaan saanut äänestäjiltä penalttia, vaan heidät valittiin uudelleen.
Kaikki nämä siirtymät liittyvät tavalla tai toisella Annina Ruottuun
ja tulevissa paikkaneuvotteluissa tämä rouvakortti tulee vielä esille...

Kuitenkin vaalitulos selventää asetelmia, viime aikoina tuntui siltä, että
Kepulla ei ollut enää edustusta kunnanhallituksessa ja alussa suurin
puolue Kokoomus oli pudotettu kakkoseksi.

Huomenna keskiviikkona Liedon keskusvaalilautakunta vahvistaa
vaalin tuloksen, kun tarkistuslaskentakin on tehty.  Vielä voi
pikku muutoksiakin tulla, sillä vaalipaikoilla tehdyt laskennat
tehdään kovalla kiireellä, mutta kaikkien on tyytyminen
äänestäjien tahtoon.

Vesilasku ja vaaliodotuksia Liedossa

Liedon Vesi on lähettänyt omakotitalomme vesilaskun, joka
sekavuudessaan voittaa teleoperaattorien laskutkin.  Laskussa
laskutetaan vedestä ja jätevedestä ennakkoa ja vähennetään
entisiä ennakoita jne.  Ainoastaan laskun loppusumma on selvästi
luettavissa ja on siinä maksamista.  Kunnalliset vesi- ja jätevesitaksat
päätetään vuosittain loppuvuodesta kunnanvaltuustossa.  Samantapainen
esitys on kännykkälasku, monta sivua pakettiin kuuluvia ja
kuulumattomia. Ilmeisesti täytyisi käydä
jonkinlainen kurssi, että pääsisi perille laskujen sisällöstä.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna sunnuntaina.
Vaalihuoneistot ovat auki 9 - 20:een.  Liedossa ennakkoon äänestettiin
noin 20 %:sti, jossa ei ole olennaista muutosta viime kuntavaaleihin.
Tällä perusteella ja pitkään vaalilautakunnissa istuneena arvioin,
että kokonaisprosenttikin Liedossa on samaa tasoa eli noin 62-63 prosenttia.
Lakimuutoksen jälkeen nyt ehdokkaana olevat eivät saa olla
vaalilautakunnassa, tämä on merkittävä huononnus vaalien sujuvuuteen,
sillä vaalilautakunnissa on nyt paljon kokemattomia jäseniä.
Mutta tietenkin jokaisen on joskus oltava ensikertalainen
ja työssähän oppii.

Liedossa kohdistuu mielenkiinto erityisesti muutamaan seikkaan, kuten
siihen, miten Kokoomuksen ja KD:n vaaliliitto toimii.
Koska Anne-Mari Virolainen vetäneeperässään valtuustoon
ainakin kolme valtuutettua joilla on suhteellisen pieni äänimäärä
voivat KD:n kaikki neljä ehdokasta tulla valituiksi.  Samaa porukkaahan
kokoomuslaiset ja KD:t ovat.

Entä kummasta puolueesta Sosialidemokraateista vai Kepusta tulee
kakkospuolue, Kepun mahdollisuuksia pienentää puoluehajaannus ja
Riina Kolkkala-Westerlundin hyppy ensin KD:n ja tulevaisuudessa
Kokoomukseen?

Perussuomalaiset ja Vihreät muodostavat myöskin taisteluparin
joka painii tasaisesti, toripainissa perussuomalaiset ovat toki kokeneenpia.

Jotkut ehdokkaat ovat Liedossakin jättäneet jo vaalirahoituksen
ennakkoilmoituksia, Liedossa pyöritään yleensä alle 800 euron kuluissa,
kun taas Turussa summat ovat helposti kymmenkertaisia.

Pyhäiltana kaikki selviää, mahtaako Simo Salmisen politiikkalaulu tulla
tänään "Lauantain toivotuissa", Yle 1 alkaen klo 18.10, siinä on hauskat sanat
ja hyvin pitkälle totuutta.

Liedon mehiläispesä

Mehiläispesällä ja Liedon Keskustalla (Kepu) on yhteistä,
että samaan pesään ei mahdu kahta kuningatarta.  Riina
Kolkkala-Westerlund asettuu tuleviin kuntavaaleihin
Liedon Kristillisdemokraattien (kd) sitoutumattomana
ehdokkaana.  Sitoutumattomuus tässä yhteydessä tarkoittaa
sitä, että ehdokas ei ole hänet asettaneen puolueen jäsen.
Ehdokkaita voivat kuitenkin asettaa vain puolueet ja
valitsijamieslistat.

Parveilu Liedon kunnallispolitiikassa alkoi aika pian viime
kuntavaalien 2012 jälkeen, kun Annina Ruottu erotettiin
Kokoomuksesta, lähinnä Jokilaakson kaava-asian tähden,
mutta paljon muutakin lienee ollut.  Hetken tuumittuaan
Annina Ruottu ryhtyi kepulaiseksi.  Hämmästyttävän
nopeasti hän eteni kepulaisena kansanedustajaehdokkaaksi
ja puolueen naisjärjestön johtoon.  Sivusta seuranneena
tuntuu, että vastaava pikaurakehitys olisi maistunut muillekin
kepulaisille.  Mielenkiintoiseksi asian vaalien kannalta tekee se,
että hivenen aiemmin julkaisivat Liedon Kokoomus ja Liedon
KD vaaliliittoaikeensa, minkähänlaisia välipuheita asiassa
onkaan ollut?
Vaikka viime vaaleissa yhteenlaskettuna Liedon ja Tarvasjoen
äänet oli Kokoomus oli selvästi suurin puolue, niin
paikkoja tuli Kepulle enemmän Tomi Pohjankukankin
loikattua, syynä oli samainen Jokilaakson kaava-asia,
eritoten kun rajaviiva alkoi pyyhkiä jo Pohjankukan takaportaiden
alinta askelta.

Liedon Kepun ongelmat ovat olleet jotenkin tiedossa ja asia
TT:oon artikkelissa ilmoitettiin varsin suorasukaisesti.  Ensi
kunnanvaltuuston kokouksessa sitten nähdään mihin ryhmään
Riina Kolkkala-Westerlund astelee vai jääkö demilitarisoidulle
vyöhykkeelle.

Lietolaiset kuntalaiset ovat odotelleet tietoa Salon kaupungin-
johtajan valinnasta, mutta ainakaan Salon kaupunginhallitus
ei pystynyt asiasta lähettämään minkäänlaista savumerkkiä.
Olen nähnyt kuitenkin jo enneunen, jonka perusteella
virkaan valitaan Tom Simola, Raaseporin nykyinen kaupunginjohtaja

Liedon kunnanvaltuuston kokous 29.8.2016

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 29.8. parin kuukauden tauon
jälkeen kokoukseensa.  Valtuuston kokousta edeltää seminaari, jossa tarkastellaan
tulevia talousnäkymiä.  Yksi kerrallaan nousevat toimialajohtajat todistamaan
huonoa tilannetta, leikkaustarpeita ja palvelujen huonontumisia ja toimintojen
lakkauttamisia.  Paikallispolitikkojen osaksi jää yrittää pehmentää tulevia
huononnuksia, onhan vaalitkin tulossa.

Varsinaisessa valtuuston kokouksessa on pääteemana valtuutettujen lukumäärä,
asia jota kommentoin jo edellisessä kirjoituksessani.

Liedon Kokoomus haluaisi vähentää valtuutettujen määrään 27 tai 35 valtuutettuun.
Nykyisin kunnanvaltuustossa on 49 valtuutettua, joista kuusi on Tarvasjoen kiintiö-
valtuutettuja.  Mikäli valtuutettujen määrää pienennetään 43:sta tulee myös
demokratia kaventumaan, pienten yhden-kahden valtuutetun ryhmät tulevat
poistumaan, samoin on vaarassa käydä Tarvasjoen valtuutetuille.

Kokoomuksen taka-ajatuksena on pelko keskustalaisten lisääntyvästä painoarvosta.
Äänestäjät saattavat muistaa Kokoomus-juntan toiminnan valtuustokauden alussa, jolloin
Annina Ruottu erotettiin ja myöhemmin Tomi Pohjankukkakin jätti Kokoomuksen.
Vaikka sanotaankin äänestäjän muistin olevan lyhyt, voi se lietolaisilla olla
pitempikin.

Kunnallisvaalit pidetään huhikuussa ensi vuonna ja kaikki puolueet kokoavat jo rivejään
vaaleja varten,äänestäjillä on jälleen ystäviä.

Liedon kunnanvaltuuston koko

Eilen maanantaina ennen kunnanvaltuuston varsinaista kokousta pidettiin Liedon
kunnantalolla valtuustoseminaari, jossa Kuntaliiton lakinainen kertoi uudesta
kuntalaista, joka on jo osittain voimassa ja lopullisesti voimaan tulee kesäkuun
alussa 2017.

Uuden lain myötä kunnanvaltuusto voi päättää uuden valtuuston koon, kunhan
ilmoittaa siitä ennen tulevaa vuodenvaihdetta.  Tulevan kuntalain mukaiset
valtuutettujen vähimmäismäärät ovat 20000 asukkaaseen saakka 27 ja yli
20000 asukkaan kunnissa 43.  Liedon tämänhetkisessä kunnanvaltuustossa
on 43 valtuutettua + liitoskunta Tarvasjoen 6 valtuutettua eli yhteensä 49 valtuutettua.

Valtuuston edellisessä kokouksessa perussuomalaiset tekivät valtuustoaloitteen
jonka mukaan valtuutettuja tulisi olla 43, koska olen määrästä samaa mieltä
allekirjoitin aloitteen ja lopulta aloitteeseen tuli 24 nimeä, lisääkin olisi ehkä tullut,
mutta kokous pääsi jo alkamaan ja oli keskityttävä sen asioihin.

Seminaarin keskusteluissa ilmeni erityisesti keskustalaisten ja kokoomuslaisten
halukkuus pienempään valtuutettujen määrään eli 27:ään, paikalla ei kuitenkaan
ollut läheskään kaikkia valtuutettuja, joten ei ole tiedossa onko pienemmällä
määrällä laajempaa kannatusta.

Liedon kunnallisvaaleissa on viimeksi vuonna 1972 valittu valtuustoon 27 jäsentä
ja vuonna 1976 valittiin 35 jäsentä väkiluvun kasvettua.

Valtuutettujen määrän pienentäminen nostaa vaalien äänikynnystä, on mahdollista
että puolueet, joilla nykyisin on 1 tai 2 valtuutettua jäisivät ilman paikkoja ja siten
demokratia kaventuisi.  Äänestäjäkin joutuisi aprikoimaan voiko hän äänestää
näitä pienpuolueita, siinä pelossa, että annettu ääni menee hukkaan.

Keskustalaiset perustelivat näkemystään sillä, että valtuustossa on osa hiljaista
porukkaa, joka ei koskaan sano mitään.  Kuitenkin vaalituloksen perusteella
jaetaan myös lautakunta- ym luottamushenkilöpaikat, ja jos porukkaa pitäisi
jostain vähentää, voisi sen tehdä tarkastelemalla kunnallisten päälliköiden ja - johtajien
määrää...

Kuntavaalit Liedossa

Kunnallisvaalit pidetään huhtikuussa 2017 ja uusi valtuusto
aloittaa kautensa 1.6.2017.  Liedossa ei vielä ole päätetty
valtuuston koosta, joka nyt on 43+6 tarvasjokelaista.  Politbyroo
lienee keskustellut alustavasti valtuutettujen määrästä, mutta
näkemykset ovat olleet erilaisia.  Mielestäni 43 olisi oikea määrä.

Lietolaiset poliittiset puolueet ovat jo aloitelleet kunnallisvaali-
kampanjoinnin, lähinnä katsastellaan sopivia ehdokkaita, vaikkakin
ehdokkaaksi lupautumiset yleensä jäävät viime tippaan.

Viime vaaleissa suurimmaksi puolueeksi Liedossa tuli Kokoomus,
mutta sitten Annina Ruottu erotettiin ja Tomi Pohjankukka itse
vaihtoi Kepulaiseksi kuten Ruottukin, joka nyt tavoittelee jo
Kepun varapuheenjohtajuutta, aika hyvin noinkin nopean kääntymyksen
jälkeen.

Perusuomalaisissa on havaittavissa pientä kaksinapaisuutta Juhani
Pilpola hiihtää perinteistä tyyliä, mutta HAH:n mielipiteet ovat
kuin Suomidemokraattien puolueohjelmasta.  Ja miten kävi soppa-
tykin, löytyikö ulkopuolinen ostaja vai siirrettinkö omistus
Persujen sisällä?

Tulevien kuntavaalien mielenkiintoisin kysymys on kummasta
tulee johtava lietolaispuolue; Kokoomuksesta vai Keskustasta.
Viimeksi vaalitulos oli tältäosin selvä, Kokoomus oli suurempi,
mutta loikkausten ja kuntaliitoksen jälkeen voimasuhteet muuttuivat,
tosin Kepukin on hajallaan ainakin kahden porukan verran.

Seuraavassa valtuuston kokouksessa todetaan mm Pasi Lappalaisen
luottamustoimien päättyneen Liedossa paikkakunnalta poismuuton takia.
Lappalainen on toiminut Liedon Kokoomuksen päätekijänä ja
kunnanhallituksen jäsenenä.  Myös muutama muukin Liedon Kokoomuksen
kärkinimi on antanut ymmärtää, että kunnallispoliittinen ura
loppuu seuraaviin vaaleihin, joten erityisesti Kokoomuksessa kaivataan
uusia kykyjä.  Tosin Anne-Mari Virolainen veti viime kunnallis-
vaaleissa hyvällä äänimäärällään ainakin kolme kokoomuslaista
valtuustoon, joten luulen, että ainakin Anne-Mari Virolaisen on
pakko asettua kuntavaaliehdokkaaksi.

Kuntalaisten on syytä olla valppaana ja seurata eustajiensa tekemisiä.

Kirkkotien kaava

Eilen torstaina oli Liedon kunnantalolla ensimmäinen keskustelutilaisuus
Kirkkotien kaavasta.  Paikalla oli yleisöä, lähinnä Keskustien asukkaita,
ehkäpä noin sata.  Itse kiinnitin huomiota siihen, että Liedon poliittinen
kärki oli vajavaisesti edustettuna, kansanedustajaehdokkaista oli paikalla
ainoastaan Annina Ruottu, Kokoomuksen rautanyrkistä ei ollut paikalla
ketään, vaikka Ruottun erottaminen Kokoomuksesta alkoi juuri tämän asian
vuoksi.  Ruottuhan vastusti kaikkea rakentamista alueelle ja vastustaa edelleenkin.

Päätellen käytetyistä puheenvuoroista uskoisin, että eniten kannatusta tulee
saamaan vaihtoehto, jossa rakennetaan Kirkkotien varteen maltillisesti,
jätetään joenrantaan reilu virkistymisalue ja autot paikoitetaan maanalaisesti.
Kuulosti myös siltä, että tällä näkemyksellä on kannatusta myöskin Keskusta-
puolueessa, ehkäpä Ruottun poliittinen koti tulee vieläkin vaihtumaan?

Liedon kirkkovaltuustolla oli samaan aikaan ensimmäinen kokous, jossa
häärivät ainakin Juhani Pilpola ja Minna Ylikännö.

Tämä oli avaus joten kaavan kehittely jatkuu toivottavasti yhdessä kaikkien kanssa.

Lietolaisia edustajaehdokkaita

Eduskuntavaaleihin on noin puoli vuotta aikaa.  Puolueet ovat jo pääosin nimenneet ehdokkaansa ja myös lietolaisia pyrkii kansanedustajaksi.

Tällä hetkellä ainoana lietolaisena kansanedustajana on Anne-Mari Virolainen Kokoomuksesta. A-M Virolainen tavoittelee jo kolmatta kautta ja valinta tuntuu tällä hetkellä varsin varmalta.

Ministeriuralle ei Virolainen vielä päässyt, kun erehtyi keväällä kannattamaan Jan Vapaavuorta

Kokoomuksen puheenjohtajaksi.  Ympäristöministerin paikka meni uskolliselle pahvisaulien levittäjän ja Aleksander Stubbin vaalikassaran Sanni Grahn-Laasosen hoidettavaksi.  Sanni Grahn-

Laasosen merkittävimpiä toimia ovatkin tähän asti mm- Lotto-arvonnan siirto, ravilähetykset tulevaisuudessa MTV3:lle ja suosuojelut uuteen kuosiin.

Liedon perussuomalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ehdokasta.  Ehdokkaiden vanhimpana

Juhani Pilpola sekä häntä parikymmentä vuotta nuorempi Mira Katajamäki, ensimmäisen kauden

valtuutettu Liedon kunnanvaltuustossa.  Tällainen ehdokasasettelu aiheuttanee sen, että kumpikaan

lietolainen ei tule valituksi, mutta tärkeintähän on puolueen etu.  Mira Katajamäen valinta ehdokkaaksi lienee perussuomalaisia vaivaavan naispulan syytä.

Keskustan lietolainen edustaja on Annina Ruottu, joka liittyttyään kepulaiseksi samantien nimettiin

Keskustan edustajaehdokkaaksi.  Annina Ruottu on varsin kokematon ehdokas, ensimmäisen

kauden kunnanvaltuutettu, silloinkin ura alkoi kokoomuslaisena, kunnes Liedon Kokoomuksen

rautanyrkki Ruottun erotti valtuustoryhmästä ja alkoi nopea muutos Keskustan aatteenkannattajaksi.

Sosialidemokraattien ehdokkaana on Minna Ylikännö, jonka mahdollisuudet riippuvat Demarien

menestyksestä koko vaalipiirissä.  Ainakaan gallupeissa ei luvata Demareille menestystä ja

kannatusta saattaa nakertaa Heli Paasion luopuminen politiikasta.  Toisaalta gallupit ovat vain

ennusteita ja viime hetkien vaalityö ratkaisee vaalimenestyksen.

Vihreiden lietolainen ehdokas on Piikkiön kirkkoherra, Merja Hermonen, jonka ura alkoi satanismin

tutkijana.  Kunnanvaltuustoehdokkaaksi ei hän viime vaaleissa tullut, mutta valtiolliset vaalit

näyttävät kiinnostavan.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että ehdokkaat ovat puolueesta riippumatta varsin pienen joukon

ehdokkaaksi asettamia, muutamalla kymmenellä kannattajalla on ehdokkuus saattanut aueta.

Toisaalta menestyminen vaaleissa edellyttää myös rahallista panostusta, omaa rahaa saattaa mennä

kymmeniä tuhansia euroja, ei tosin kaikilta, esim Anne-Mari Virolaisen viimekertainen vaalikampanja rahoitettiin ilman henkilökohtaisia sijoituksia, noin 46.000 euroa kerättiin yrityksiltä

ja salaperäiseltä "Varsinais-Suomen Toivot ry:ltä"

Viivalla tai ilman

Liedon seurakuntavaaleissa on ehdokasnumerokseni langennut seitsemän (7), jota varhemmissa
kunnallis- ja valtiollisissa vaaleissa on opastettu kirjoittamaan ilman poikkiviivaa, nyt taasen
numero opastetaan kirjoitettavaksi poikkiviivalla, molemmat tavat kirjoittaa numero 7 toki
hyväksytään.

Olen pari vuosikymmentä toiminut Asemankulman vaalilautakunnassa ja yleistuntuma on, että Asemalla ainakin 7 kirjoitetaan viivan kera.  Yleensä hylättäväksi esitetyt vaaliliput ovat enimmäkseen tyhjiä.  Taiteilijoitakin on joskus ollut vaalikopissa, mutta tosi harvoin.

Seurakunnissa on alettu panostaa seurakuntavaaleihin, käyttöön on tullut vaalikone, vaalipostia
on tullut seurkuntalaisille jossa on tiedot vaalipäivästä, ennakkoäänestyspaikoista Liedossa sekä
ehdokaslista, tosin ilman kuvia, jotka taasen on nähtävissä netissä.  Vaalikuvaukseen eivät
kaikki ole ehtineet tai menneet, vaikka aikoja oli kahtenakin päivänä ja olisi ollut mahdollisuus käydä
valokuvaajan liikkeessä Turussa.  Kuvatuksi tuleminen oli ehdokkaille maksutonta.  Kaikkien
näiden toimenpiteiden tarkoituksena on kohottaa äänestysaktiivisuutta ja tietenkin lisätä mielen-
kiintoa seurakuntaa ja sen toimintaa kohtaan.

Paikallislehdissä Turun Tienoossa ja Auranmaan Viikkolehdessä ei vielä ole nähty yhtään
maksettua mainosta, yleisönosastolle on TT:ssa eräs asemalainen dipl.ins. ja perusehdokas sentään
jo puurtanut jonkilaisen vaaliavauksen.

Matti Metsistö, seiska

Ensimmäinen luku

Olen päässyt bloggaajana näin pitkälle, ensimmäistä lukua kirjoitetaan.  Blogisivut eivät olisi
syntyneet ilman tyttäreni Hiljan (18) apua, mutta nyt on päästy alkuun, vaikka ulkoasu ym ovatkin vielä keskeneräisiä.

Seurakunnissa pidetään seurakuntavaalit, varsinainen äänestyspäivä on 9.11. ja ennakkoäänestys
on Liedossa mahdollista lokakuun loppupuolella.  Seurakuntavaleissa on otettu käyttöön vaalikone,
jonne ehdokkaat ovat jo kilvan antaneet vastauksiaan äänestäjien arvioitavaksi, vaalikone aukenee
ensi viikolla.  Kysymykset ovat joltain osin olleet hankalia, ainakin minun mielestäni, enkä pystynyt
kaikkiin kysymyksiin yksiselitteisesti vastaamaan.

Vaalien tiedotusjohtajana toimii Mari Leppänen, "kohupappi" jonka kanssa vuosia sitten olimme
Liedon kunnanhallituksessa.  Kohu johtui Marin taustayhteisöstä, joka ei sulata naispappeutta.

Ensi viikolla vaalityö vilkastunee ja äänestäjien into viriää.  Liedossa lisäpotkua tulee Tarvasjoen
seurakunnan liittymisestä lietolaisiin vuoden alusta.