Kohtalon polku 2

Viime syksynä käsiteltiin Liedon kunnanvaltuustossa Jokirannan kaavaa.  Aluksi
valtuustokäsittelyssä äänestettiin siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se
uuteen käsittelyyn.  Palautuksen kannalla olivat suurin osa kepulaisista, perussuomalaiset
sekä yksi Sosialidemokraatti (Kari Haapanen), enemmistö oli kuitenkin asian käsittelyn
jatkamisen kannalla.  Kokouksen puheenjohtajana toimi "Koijärven kultaranne" Anna-Liisa
Koivisto, joka nopealla ranneliikkeellä lopetti asian käsittelyn,sillä varsinkin kepulaiset
olivat niin hölmistyneitä, että eivät älynneet pyytää puheenvuoroa, joten päätös oli
yksimielinen.

Kunnanvaltuutettu Tomi Pohjankukka ja vaimonsa valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen
josta tuli heille hylkäävä päätös syyskuun alussa 2016.  Jos KHO antaisi valitusluvan
voisi asiaa käsitellä siellä uudestaan, mutta tuskin antaa.

Jokirannan kaava-asia on johtanut muutamiin muutoksiin Liedon valtuustossa, Annina
Ruottu erotettiin Kokoomuksesta koska kirjoitteli paikallislehteen muista kokoomuslaisista
eriäviä mielipiteitään, ehkäpä muitakin syitä oli.  Tomi Pohjankukka erosi Kokoomuksesta
ja liittyi Kepuun, koska oma tontti oli kyseessä ja lopuksi varavaltuutettu Kari Haapanen luopui
luottamustoimistaan, koska jäi sosialidemokraateissa yksin tässä asiassa.  Mahtaako
asia vielä tuottaa uusia käänteitä?

Liedon kunnanvaltuuston kokous 29.8.2016

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 29.8. parin kuukauden tauon
jälkeen kokoukseensa.  Valtuuston kokousta edeltää seminaari, jossa tarkastellaan
tulevia talousnäkymiä.  Yksi kerrallaan nousevat toimialajohtajat todistamaan
huonoa tilannetta, leikkaustarpeita ja palvelujen huonontumisia ja toimintojen
lakkauttamisia.  Paikallispolitikkojen osaksi jää yrittää pehmentää tulevia
huononnuksia, onhan vaalitkin tulossa.

Varsinaisessa valtuuston kokouksessa on pääteemana valtuutettujen lukumäärä,
asia jota kommentoin jo edellisessä kirjoituksessani.

Liedon Kokoomus haluaisi vähentää valtuutettujen määrään 27 tai 35 valtuutettuun.
Nykyisin kunnanvaltuustossa on 49 valtuutettua, joista kuusi on Tarvasjoen kiintiö-
valtuutettuja.  Mikäli valtuutettujen määrää pienennetään 43:sta tulee myös
demokratia kaventumaan, pienten yhden-kahden valtuutetun ryhmät tulevat
poistumaan, samoin on vaarassa käydä Tarvasjoen valtuutetuille.

Kokoomuksen taka-ajatuksena on pelko keskustalaisten lisääntyvästä painoarvosta.
Äänestäjät saattavat muistaa Kokoomus-juntan toiminnan valtuustokauden alussa, jolloin
Annina Ruottu erotettiin ja myöhemmin Tomi Pohjankukkakin jätti Kokoomuksen.
Vaikka sanotaankin äänestäjän muistin olevan lyhyt, voi se lietolaisilla olla
pitempikin.

Kunnallisvaalit pidetään huhikuussa ensi vuonna ja kaikki puolueet kokoavat jo rivejään
vaaleja varten,äänestäjillä on jälleen ystäviä.

Liedon kunnanvaltuuston koko

Eilen maanantaina ennen kunnanvaltuuston varsinaista kokousta pidettiin Liedon
kunnantalolla valtuustoseminaari, jossa Kuntaliiton lakinainen kertoi uudesta
kuntalaista, joka on jo osittain voimassa ja lopullisesti voimaan tulee kesäkuun
alussa 2017.

Uuden lain myötä kunnanvaltuusto voi päättää uuden valtuuston koon, kunhan
ilmoittaa siitä ennen tulevaa vuodenvaihdetta.  Tulevan kuntalain mukaiset
valtuutettujen vähimmäismäärät ovat 20000 asukkaaseen saakka 27 ja yli
20000 asukkaan kunnissa 43.  Liedon tämänhetkisessä kunnanvaltuustossa
on 43 valtuutettua + liitoskunta Tarvasjoen 6 valtuutettua eli yhteensä 49 valtuutettua.

Valtuuston edellisessä kokouksessa perussuomalaiset tekivät valtuustoaloitteen
jonka mukaan valtuutettuja tulisi olla 43, koska olen määrästä samaa mieltä
allekirjoitin aloitteen ja lopulta aloitteeseen tuli 24 nimeä, lisääkin olisi ehkä tullut,
mutta kokous pääsi jo alkamaan ja oli keskityttävä sen asioihin.

Seminaarin keskusteluissa ilmeni erityisesti keskustalaisten ja kokoomuslaisten
halukkuus pienempään valtuutettujen määrään eli 27:ään, paikalla ei kuitenkaan
ollut läheskään kaikkia valtuutettuja, joten ei ole tiedossa onko pienemmällä
määrällä laajempaa kannatusta.

Liedon kunnallisvaaleissa on viimeksi vuonna 1972 valittu valtuustoon 27 jäsentä
ja vuonna 1976 valittiin 35 jäsentä väkiluvun kasvettua.

Valtuutettujen määrän pienentäminen nostaa vaalien äänikynnystä, on mahdollista
että puolueet, joilla nykyisin on 1 tai 2 valtuutettua jäisivät ilman paikkoja ja siten
demokratia kaventuisi.  Äänestäjäkin joutuisi aprikoimaan voiko hän äänestää
näitä pienpuolueita, siinä pelossa, että annettu ääni menee hukkaan.

Keskustalaiset perustelivat näkemystään sillä, että valtuustossa on osa hiljaista
porukkaa, joka ei koskaan sano mitään.  Kuitenkin vaalituloksen perusteella
jaetaan myös lautakunta- ym luottamushenkilöpaikat, ja jos porukkaa pitäisi
jostain vähentää, voisi sen tehdä tarkastelemalla kunnallisten päälliköiden ja - johtajien
määrää...

Koulunkäyntiä 1960-luvulla

Tänään on kesäkuun 1 päivä.  Vanhaan hyvään aikaan (1960-luvulla) koulunkäynti
loppui 31.5. ja jatkui taas 1.9. lomaa oli siis kolme kuukautta, edellyttäen
että ei ollut ehtoja suoritettavana, minulla niitä oli harva se kesä.
Lauantaisin käytiin myös koulussa ja opetus loppui noin klo 13,
viimeistään kello 14, jonka jälkeen kiinnijääneet pikkuroistot kokoontuivat
tuijottelemaan liitutaululle piirrettyä rastia vähintään tunniksi.

Opetuksen nauttiminen Jokioisten Yhteiskoulussa ei ollut maksutonta,
lukukaudesta kerättiin maksu suuruusluokaltaan noin 70 markkaa / kausi,
tehtaan työmiehen keskipalkka oli tuohon aikaan noin 2,50 mk / h joten
oli siinäkin maksamista.  Hyvin menestyneille köyhille oli mahdollisuus
saada vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, koulua piti yllä
Jokioisten kunta.  Samoin ruokailusta jouduttiin maksamaan, luokan-
valvoja keräsi kerran kuukaudessa ruokailumaksun noin 10 markkaa / kk.

Seisemänkymmentäluvulla kaikki muuttui, tuli peruskoulu ja koulutuksessa
päästiin samalle viivalle, kouluttautuminen oli kaikille mahdollista, vasta nykyhallitus
kokoomuksen johdolla onnistui torpedoimaan tasapuoliset koulutusmahdollisuudet.

Liedon kunnassa on kunnallispolitiikassa hiljaista, ehkä tyyntä myrskyn edellä.
Taatilan koulun urakkatarjouksista ei ole tihkunut mitään tietoja, mahtaako
budjetit olla jälleen kerran ylittyneet?  Tai sitten politbyroo ei ole vielä
pitänyt kokoustaan...

Kuntavaalit Liedossa

Kunnallisvaalit pidetään huhtikuussa 2017 ja uusi valtuusto
aloittaa kautensa 1.6.2017.  Liedossa ei vielä ole päätetty
valtuuston koosta, joka nyt on 43+6 tarvasjokelaista.  Politbyroo
lienee keskustellut alustavasti valtuutettujen määrästä, mutta
näkemykset ovat olleet erilaisia.  Mielestäni 43 olisi oikea määrä.

Lietolaiset poliittiset puolueet ovat jo aloitelleet kunnallisvaali-
kampanjoinnin, lähinnä katsastellaan sopivia ehdokkaita, vaikkakin
ehdokkaaksi lupautumiset yleensä jäävät viime tippaan.

Viime vaaleissa suurimmaksi puolueeksi Liedossa tuli Kokoomus,
mutta sitten Annina Ruottu erotettiin ja Tomi Pohjankukka itse
vaihtoi Kepulaiseksi kuten Ruottukin, joka nyt tavoittelee jo
Kepun varapuheenjohtajuutta, aika hyvin noinkin nopean kääntymyksen
jälkeen.

Perusuomalaisissa on havaittavissa pientä kaksinapaisuutta Juhani
Pilpola hiihtää perinteistä tyyliä, mutta HAH:n mielipiteet ovat
kuin Suomidemokraattien puolueohjelmasta.  Ja miten kävi soppa-
tykin, löytyikö ulkopuolinen ostaja vai siirrettinkö omistus
Persujen sisällä?

Tulevien kuntavaalien mielenkiintoisin kysymys on kummasta
tulee johtava lietolaispuolue; Kokoomuksesta vai Keskustasta.
Viimeksi vaalitulos oli tältäosin selvä, Kokoomus oli suurempi,
mutta loikkausten ja kuntaliitoksen jälkeen voimasuhteet muuttuivat,
tosin Kepukin on hajallaan ainakin kahden porukan verran.

Seuraavassa valtuuston kokouksessa todetaan mm Pasi Lappalaisen
luottamustoimien päättyneen Liedossa paikkakunnalta poismuuton takia.
Lappalainen on toiminut Liedon Kokoomuksen päätekijänä ja
kunnanhallituksen jäsenenä.  Myös muutama muukin Liedon Kokoomuksen
kärkinimi on antanut ymmärtää, että kunnallispoliittinen ura
loppuu seuraaviin vaaleihin, joten erityisesti Kokoomuksessa kaivataan
uusia kykyjä.  Tosin Anne-Mari Virolainen veti viime kunnallis-
vaaleissa hyvällä äänimäärällään ainakin kolme kokoomuslaista
valtuustoon, joten luulen, että ainakin Anne-Mari Virolaisen on
pakko asettua kuntavaaliehdokkaaksi.

Kuntalaisten on syytä olla valppaana ja seurata eustajiensa tekemisiä.

Liedon vuokra-asuntotilanne

Liedon kunnanvaltuusto kokoontui 25.4.2016 päättämään mm ELY:n esityksestä
sopimusmuutokseen jolla lisätään pakolaisten vastaanottoa Lietoon alkuperäisestä
5-10:stä 20:een per vuosi.  En ollut itse kokousta seuraamassa, mutta tehty päätös
on laveasti selvitetty Turun Tienoossa.

Lähetin Turun Tienooseen kirjoitelman asiasta ja se julkaistiin 21.4. sisältö oli,
että mielestäni nykyistä määrää ei pitäisi lisätä, koska kunnallisia vuokra-asuntoja
on liian vähän tarpeeseen nähden.  Vuokra-asuntojen määrä on Liedossa
satamäärin vähemmän kuin Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa joille tarjottiin
samansisältöistä sopimuslisäystä.

Henkilökohtaisesti olin tässä asiassa samaa mieltä kuin Liedon perussuomalaiset,
johtuen siitä, että olen Liedon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja ja olen
hyvin tietoinen vuokra-asuntotilanteesta Liedossa.

On valitettavaa, että päättäjät eivät lainkaan ajatelleet asiaa niiden lietolaisten
kannalta jotka ovat Liedon Asuntojen asunnonhakijoina.  Moni
valtuutettu teki jälleen päätöksensä luottaen täysin kunnan virkamiesten
johdatteluihin.

On myöskin täysin selvää, että kunnallisia vuokra-asuntoja on Liedossa
liian vähän ja on mitä pikimmiten aloitettava työt asuntojen lisäämiseksi.

Ei pidä myöskään ajatella, että kyllä valtio maksaa pakolaisten kaikki kulut,
sillä valtion maksut ovat korvausta kustannuksista ja tuskin riittävät kattamaan
kaikkia kuluja.

Toisaalta Liedonkin tulee osallistua pakolaisten kotouttamiseen, mutta
tähänastinen sopimus (5-10 / vuosi) olisi ollut riittävä. Mitä sitten tehdään
jos syksyllä jälleen tulee samanlainen hallitsematon maahanmuuttotilanne?

Heh, heh, HAH

Rest in piece, lepää rauhassa toivottelee blogi-palstallaan Hannes Antero Heikkilä (HAH),
minun blogi-palstalleni, jonne en tosiaankaan ole kirjoitellut mitään useaan viikkoon.
Tyypilliseen tapaansa HAH välttelee ihmisten nimiä, joten minutkin mainitaan
konkaridemarina, joka olenkin, huolimatta siitä, että olen useita vuosia nuorempi kuin
HAH.

HAH on blogilleen kirjoittanut viime elokuun jälkeen yli 400 artikkelia, lähes kaikki
ovat maahanmuuttovastaisia.  Oikeastaan HAH ei ole itse paljonkaan kirjoitellut, vaan
artikkelit ovat kopioita MV-lehdestä ja iltapäivälehdistä, näin hän lienee menetellyt
rikossyytteiden pelossa, vaikkakin joku on tehnyt jo tutkintapyynnön poliisille
kirjoitusten sisällöistä.

HAH putkauttaa parhaina päivinään kymmenenkin kirjoitelmaa blogipalstalleen ja
tällainen tahti on kypsyttänyt useimmat lukijat, ainakin minut,  joskus aiemmin
HAH:kin kirjoitteli paikallisista asioistakin, siis muistakin kuin mamuista.

Useimmat viime eduskuntavaaleissa eri puolueissa ehdokkaina olleet ovat pitäneet
blogi-palstoillaan vielä harvempaa tahtia kuin minä, paikallisista teemoista ei ole ollut
kommentoitavaa kuukausiin esim Juhani Pilpolalla.

Liedon kunnanhallituksen esityslistalla 18.4. on mukana 14 kunnanvaltuutetun
esitys päivähoitoasioiden uudelleen käsittelystä lautakunnan päätöksen jälkeen, käsittely
tullee valtuustoon 25.4.  merkillistä asiassa on se , että käsittelypyynnön esittäneitä
14 valtuutettun nimiä ei ole julkistettu ainakaan kunnan nettisivuilla.  Minulla itsellä ei
ole mitään tietoa asiasta, onko HAH:llä?

Samaisessa valtuuston kokouksessa käsitellään myös maahanmuuttajakiintiön lisäämistä.
Tämän päivän Turun Sanomista saimme lukea, että Lieto lähtenee kasvattamaan
kiintiöitä ELY:n toiveiden mukaisesti, mutta mielestäni pitäisi ensin selvittää onko
asuntoja todella tarjolla isommalle maahanmuuttajajoukolle.

Vuoden päästä pidettävät kunnallisvaalit toivottavasti lisäävät toimeliaisuutta Liedossakin
ja vaikka Sote -uudistus joskus toteutuisikin, jää paikaallisesti vielä paljon päätettävää.