Eduskuntavaalit lietolaisesta näkökulmasta

Valtaosa ensikevään eduskuntavaaliehdokkaista on jo Varsinais-Suomessakin
nimetty.  Isoista puolueista Keskustapuolue ei vielä
ole tehnyt virallista valintaa.

Lietolainen ministeri Anne-Mari Virolainen on ehdokkaana
uudelle kaudelle ja jännitystä riittää vain siitä, pystyykö hän
ohittamaan äänimäärässä Petteri Orpon.  Sosialidemokraateilla ei ole
lietolaista ehdokasta, mutta muuten hyviä ehdokkaita kaikki tyynni.

Mielenkiintoinen kuvio on perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. 
Varsinais-Suomen perussuomalaiset ohjattiin vaaliliittoon pääkallon
paikalta Helsingistä.  Liedossa pidetyssä piirikokouksessa epäiltiin
piirin puheenjohtajan Vilhelm Junnilan pelanneen omaan
pussiin sopimuksia tehtäessä ja kokous oli muutenkin tiettävästi sähköinen.
Samaisessa kokouksessa täytettiin Persujen neljä ehdokaspaikkaa
äänestämällä.  Ensimmäisenä rannalle jäi lietolaisten Juhani Pilpola, oka tosin viime eduskuntavaaleissa keräsi ainoastaan vähän yli 600 ääntä. 
Vaaliliittokumppani kristillisten toimia täytyy hivenen ihmetellä,
vaaliliiton julkistamisen jälkeen nimettiin ehdokkaaksi Annemari
Kiekara ja kaksi muuta ehdokasta jätettiin siinä vaiheessa nimeämättä,
jolloin ulkopuolisille jäi kuva siitä, että Kiekara on pääehdokas,
se jolle äänet keskitetään.  Muutama viikko myöhemmin nimettiin
äänestyksen jälkeen kärkiehdokkaaksi Pertti Vallittu Salosta. 
Kärkiehdokkuus tarkoittaa sitä, että tuki ja varat käytetään
Vallitun hyväksi, Kiekara ja vielä tuntematon kolmas ehdokas
ovat täyte-ehdokkaita.
Suomalainen äänestäjä, riippumatta siitä mitä puoluetta kannattaa,
ei tykkää ylhäältä tulevasta ohjailusta.  Voisi ennustaa, että
Kiekara ja Vallittu syövät toisensa ja Kristillisdemokraateille ei tule
yhtään kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.
Perussuomalaiset ja Vilhelm Junnila varmaakin kiittelevät kristillisten
heikkoa pelisilmää.

Vasemmistoliitolla on lietolainen ehdokas Matti Föhr, joka ensimmäistä
kertaa ehdokkaana lähinnä keräilee kokemusta.

Samoin kokemuksia tulee keräämääån Vihreiden pokeriammattilainen
Ville Savonlahti, jolle tuskin käsiin tulee reeti-kortteja.

Keskusta ei siis vielä virallisesti ole julkaissut ehdokkaitaan, mutta listoilla
lienee lietolaiset Annina Ruottu ja Henna Takatalo, tämäkin asetelma syö
ääniä erityisesti Annina Ruottulta, joka viime vaaleissa oli yllättäjä hyvällä
äänimäärällään.

Vaalit ovat noin puolen vuoden päästä huhtikuussa, joten vielä voi tapahtua
monenlaisiakin yllätyskuvioita.

Lietolaisia kuntavaaliehdokkaita

Ehdokaslistat kuntavaaleihin 2017 on jätetty helmikuun
viimeisenä päivänä.  Liedossa ehdokkaita on yhteensä
noin 136, määrä voi muuttuakin, kunnes keskusvaalilauta-
kunta vahvistaa lopullisesti ehdokkuudet.

Liedon tulevaan kunnanvaltuustoon pyrkii 16 tarvasjokelaista,
näistä on 7 kokoomuslaista, 6 kepulaista, 1 vihreä, 1 demari
ja 1 KD joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa.

Viime vaaleihin nähden Kokoomus ja Vihreät ovat saaneet lisää
ehdokkaita, muilta ehdokasmäärät ovat pienentyneet.

Liedossa on Kepu tällä hetkellä hajallaan ja kepulaisena valittu
ja kunnanhallituksessa istuva, Riina Kolkkala-Westerlund on
KD:n listoilla sitoutumattomana, aivan kuten Paavo Väyrynenkin
Helsingissä.

Kepun listalta pistää silmään ehdokas Risto K. Tähtinen, jonka
arvoksi tai ammatiksi ilmoitetaan synagogan esimies, harvinainen
ammatti Suomessa.  Risto K.Tähtinen oli vuosina 1975-77
varusmiesliiton puheenjohtaja.  Suoritin itse asevelvollisuuttani
tuohon aikaan Panssarivaunupataljoonassa Parolassa ja havaitsin,
että ainakin kapiaiset pitivät Varusmiesliiton toimintaa vasemmistolaisena,
eivätkä siis tykänneet siitä ollenkaan, vaikka ei sen olisi heille pitänyt
mitenkään kuulua, kapiaisethan
eivät saa osallistua poliittiseen toimintaan (RL 45§).  Myöhemmin
Risto K. Tähtinen toimi Kansan Uutisten viikkolehden "Uusi Päivä"
päätoimittajana ja sen jälkeen toimittajana Turun Sanomissa.

Liedon perussuomalaisten listalla ovat ehdokkaana mm. Teppo Lehto,
joka viime vaaleissa oli Kepu+KD ehdokkaana, hän on Liedossa hyvin
tunnettu mies.  Ehdokas Toni Latvalehto kuuluu Reformi-liikkeeseen,
joka vastustaa puoluepolitiikkaa!  Reformi-liikkeen taustahahmoja
ovat mm James Hirvisaari ja Ilja Janitskin, MV-lehden päätoimittaja.

Sosialidemokraattien lista on pienentynyt, mutta kattavuus on kuitenkin
hyvä; Jari Lehtonen on 20- vuotias ja Tiia Virta 23-vuotias, eläkeläisiä
on kaksi Timo Paavilainen ja Pentti Kapanen, loput ovat työikäisiä ja
työssäkäyviä.

Vasemmistoliiton nykyisistä valtuutetuista luopuvat Timo Katajainen ja
Ulla Kurka.

Rosvot kiinni

Viime kunnallisvaaleissa valittiin Lietoon valtuutettuja seitsemästä eri
puolueesta.  Kuntaliitoksen myötä näyttää nyt siltä, että Liedon valtuustoon
on tullut yksi puolue lisää; Tarvasjoki-puolue.  Tarvasjoki-puolue on
jo keräämässä nimiä Tarvasjoen kirjaston säilyttämisen puolesta, samasta
asiasta on myöskin tehty valtuustoaloite.

Kuntaliitoksen yhteydessä on tullut mielenkiintoista seurattavaa siitä, kumpiko
paikallislehti saa huomaansa Tarvasjoen lukijat.  Auranmaan Viikkolehti ja Turun Tienoo
kamppailevat sieluista ja mainoseuroista.  Aiemmin AVL oli selkeästi Tarvasjoen
pää-äänenkannattaja, mutta nyt Turun Tienookin haluaisi osansa.  AVL kuuluu TS-konserniin,
Turun Tienoota julkaisee Turun Seutu Oy.  Viime aikoina olen havainnut AVL:n n tukevan
ja jopa ylistävän Tarvasjoki-puoluetta, Turun Tienoon ollessa maltillisemmalla yleislietolaisella
linjalla.

Lietolaiset eduskuntaehdokkaat ovat olleet hissukseen, ainoastaan Annina Ruottun kuva
ja ilmoitus on nähty Turun Tienoossa.  Ilmoituksen maksajan nimi paikallinen puolueosasto
oli painettu ilmoituksen syrjään vakuutusehtojakin pienemmällä tekstillä, oli kuitenkin.

Liedon perussuomalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ehdokasta.  Vaalitaktiikkana näyttää
olevan, että fiksummat Mira Katajamäki ja Juhani Pilpola pysyttelevät suurinpiirtein
asialinjalla, jättäen laillisuuden rajamailla olevat rienaukset ja rotuvihan Hannes Heikkilän
kyhämiin kirjoituksiin.  Viimeksi Hannes Heikkilä on tuominnut Amorellan raiskaajiksi
epäillyt korostaen erityisesti heidän etnistä taustaansa.  Raiskaus on törkeä ja vastenmielinen
rikos, josta on tuomittu myös kahdeksan kuukauden vankeustuomioon Perussuomalaisten
puoluetoimistossa työskentelevä johtotason henkilö.  Rikoksia tekevät kantasuomalaiset
ja maahanmuuttajat, eduskunnastakin löytyy yli kaksikymmentä rikoksesta tuomittua useista
eri puolueista.

Liedon keskustaan Kirkkotien ja Kymppitien risteykseen suunnitellaan liityntäpysäköintialuetta
johon autoilijat jättäisivät autonsa parkkiin ja menisivät Fölillä Turkuun töihin,  kouluun
tai asioille.  Ihmettelen kauheasti, jos ne henkilöt jotka kiivasti vastustavat Kirkkotien
kaavoitusta ja rakentamista eivät mitenkään tähän reagoi, Liedon näkyvimmälle paikalle
parkkialue?