Liedon mehiläispesä 2

Lähes vuosi sitten 8.2.2017 julkaisin blogi-palstallani
kirjoituksen "Liedon mehiläispesä".  Mehiläisten käyttäytymistä
sivuava kirjoitukseni käsitteli lähinnä pörinää Liedon
Keskustapuolueessa.  Nyt on tullut aika päivittää tilanne, joka
sinänsä ei ole muuttunut miksikään, ottelijat vain osittain ovat
muuttuneet.

Ennen viime kevään kuntavaaleja Liedon Kepu yritti puhdistautua
ja kokeneet yhteistyökykyiset kuntapolitikot Anna-Liisa Koivisto ja
Sauli Alipirjelä eivät enää asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi
sekä Riina Kolkkala-Westerlund siirtyi sitoutumattomana KD:n
riviin.
Kuntavaaleihin Kepu lähti näennäisesti yhtenäisenä, mutta jälleen
hiihdellään eri latuja ja eri tyylilläkin.

Viime kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi Kepun Minna Hallanheimo
tilitti tuntojaan pontimenaan epäily syrjimisestä, kun kunnanhallitus
pitää iltakoulujaan ilman valtuuston puheenjohtajia.  Kunnanvaltuustolla
on neljä puheenjohtajaa joista kaksi Minna Ylikännö ja Anne-Mari Virolainen
työskentelevät Helsingissä ja tuskin ovat isommin pahoillaan vaikka
eivät iltakouluun pääsekkään.  Sen sijaan Minna Hallanheimo ja Juha
Heikkilä haluaisivat olla myös iltakoululaisia, mutta ovet ei aukene heille.
Viime kesän luottamuspaikkaneuvotteluissa tuli esille se, tarvitaanko
puheenjohtajia todella neljä kappaletta, vai tultaisiinko toimeen kolmella,
mielestäni kolme riittäisi, mutta neuvottelujen kokonaisuuden kannalta
päädyttiin neljään.

Iltakouluasiaa ilman puheenjohtajia ovat tukeneet myös kunnanhallituksen
jäsenet Annina Ruottu sekä Tomi Pohjankukka, ilman heidän hyväksyntäänsä
ei olisi koko iltakoulua voitu järjestää, sama koskee myös Vasemmistoliittoa.

Lehtitietojen (TS) mukaan Liedon kepulaisia askarrutti myös Kuntaliiton
edustajien vaali, jossa valtuustopuolueet yleensä äänestävät oman
puolueen ehdokkaita.  Liedon Kepun ehdokas Annina Ruottu sai seitsemän
ääntä, vaikka kepulaisia on valtuustossa kahdeksan.  Kuka oli Juudas,
voidaan vain arvailla, sillä äänestys oli suljettu.  Yhtä epäilen vahvasti...

Mikäli Liedon Kepu ei saa koottua rivejään, tulee sen valtuustoryhmä
hajoamaan, tämä on toki vain arvaus.

Huomenna, maanantaina Kokoomus tulee esittämään Eduskunnan puhemieheksi
Anne-Mari Virolaista, valinta tapahtuu Eduskunnassa iltapäivällä.

Liedon kunnallispolitiikkaa 1976

Viime syksynä hain lietolaiselta pitkäaikaiselta Sosialidemokraatti-vaikuttajalta Eero
Lempiäiseltä vuosien varrella kertynyttä aineistoa mm Turun Päivälehden Lietoa
koskevia artikkeleita.   Mukana oli Turun Päivälehti 4. syyskuuta 1976,
jolloin Liedossa valmistauduttiin lokakuussa pidettäviin kunnallisvaaleihin.

Liedon Sosialidemokraateilla oli asettaa 1976 vaaleihin 38 ehdokasta, kun esimerkiksi
vuoden 2017 kuntavaaleihin Demarit saivat 20 ehdokasta.  Luettelen tässä
silloiset demariehdokkaat ja heidän ammattinsa:

Etutalo Tarmo, hioja
Halsvaha Eino, puutarhuri
Heininen Osmo, kaivinkoneenkuljettaja
Helle Matti, massanvalmistaja
Honkaranta Harri , sähköasentaja
Häkkinen Arto, opiskelija
Joensuu Lauri, vaununtarkastaja
Jokinen Antero, rakennustyömies
Joutsa Ismo, kelloseppä
Jyränti Pekka, sähköasentaja
Jyränti Ulla, laborantti
Kaskinen Ilpo, opiskelija
Keto Viljo, pienviljelijä
Ketola Jorma, opiskelija
Korpela Jaakko, autonkuljettaja
Lauren Hilkka, edustaja
Lehtonen Antti, työnjohtaja
Lempiäinen Eero, asentaja
Leppänen Tauno, taidemaalari
Lusenius Aki, opettaja
Lusenius Sirkka-Liisa, erityisopettaja
Mäkynen Jorma, kauppateknikko
Mäkynen Lea, keittiöapulainen
Mäkynen Reijo, teknikko
Niittoaho Keijo, järjestelymestari
Nurminen Pentti, eristäjä
Penttilä Orvo, sähköasentaja
Päivästö Taavi, puutarhaviljelijä
Ranki Matti, kirvesmies
Rytty Heikki, lämmittäjä
Salmi Paavo, puuseppä
Salonen Lauri, puutarhuri
Samuelsson Raija, pankkivirkailija
Savonen Martti, pienviljelijä
Toivonen Eino, vahtimestari
Viljanen Sirkka, elintarviketyöläinen
Wäck Ilkka, opiskelija

Miten vaaleissa kävi, siihen palataan, kun arkistoja tutkitaan lisää.  Sosialidemokraateilla
on Liedossa ollut kuitenkin vahva kannatus, ihmisten puolustajia aina tarvitaan.

Liedon kunnallispolitiikkaa 2017

Kuntavaalit pidettiin Liedossa, kuten muuallakin Suomessa, ensi kertaa
keväällä 9.4.2017 ja uusi valittu valtuusto aloitti toimikautensa kesäkuun alussa.
Valmistautuminen kuntavaaleihin oli jo alkanut vuoden 2016 loppupuolella,
jolloin kartoitettiin vanhojen ehdokkaiden jatkohaluja ja yritettiin löytää
uusiakin ehdokkaita.  Tarvasjoen kunta oli valtioneuvoston päätöksellä liitetty
Lietoon ja tarvasjokilaiset olivat ensi kertaa koko Liedon listoilla.

Vaaleissa eniten voitti Kokoomus, jonka menestystä avitti onnistunut vaali-
liitto Kristillisdemokraattien kanssa, oikeastaan Riina Kolkkala-Westerlundin kanssa.
Suhteellisesti eniten hävisivät perussuomalaiset, jotka vielä tuolloin olivat
valtakunnallisesti samaa puoluetta.  Suhteellisesti ajatellen suurin vaalivoittaja
Liedossa oli Vihreät, paikkamäärä kasvoi kahdesta viiteen.

Vaalien jälkeen alkoivat paikkaneuvottelut kunnallisten luottamustoimien
täyttämisestä puolueiden kesken.  Liedossa Kepu, Vihreät ja PS tekivät
teknisen vaaliliiton ja sille vastavetona Kokoomus+KD, Sosialidemokraatit ja
Vasemmistoliitto löysivät toisensa tekniseen vaaliliittoon.  Molemmissa teknisissä
vaaliliitoissa oli siis epäpyhiä aineksia.

Neuvotteluista tuli hankalia, lähinnä Vihreiden kokemattomuuden takia, he
vaihtoivat joka kokoukseen eri neuvottelijat.  Ainoastaan neuvotteluiden
vetäjän, Anne-Mari Virolaisen kokemus, piti neuvottelut kasassa.  Se minkä
sopimiseen tarvittiin neljä pitkää istuntoa olisi voitu hoitaa yhdessäkin
kokouksessa, vain vähän tutkiskelemalla vaalimatematiikkaa.

Paikat saatiin kuitenkin jaetuksi ilman suhteellisia vaaleja valtuustossa ja
loppujen lopuksi kohtuullisen tasapuolisesti vaalituloksen mukaan.
Merkittävää oli, että valtuuston puheenjohtajaksi tuli Sosialidemokraatti
Minna Ylikännö, ensimmäinen valtuuston Demaripuheenjohtaja 50 vuoteen.

Varsinainen työkausi uusilla luottamushenkilöillä käynnistyi elokuussa jolloin
alettiin käytännön asioiden lisäksi työstää tulevan vuoden talousarviota.
Tekniset vaaliliitot ovat purkautuneet ja on tältä osin siirrytty normaaliin
päiväjärjestykseen.

Perussuomalaisten puolue hajosi kesäkuun alussa, puolueen ministerit ja
eduskunnan puhemies loikkasivat uuteen puolueeseen "Sininen tulevaisuus"
jonka kannatus on minimaalinen, ainakin gallupien mukaan.  Liedossa
puoluekokousedustaja Juhani Pilpola kertoi julkisuudessa äänestäneensä
puheenjohtajavaalissa Sampo Terhoa, mutta jäi kuitenkin perussuomalaisiin,
kuten muutkin lietolaiset perussuomalaiset.  Liedon entinen kunnanvaltuutettu
Aurinkorannikon ja Oulun kautta Turkuun tullut Mira Katajamäki sensijaan siirtyi
Sinisiin ja heti piirisihteeriksi.

Ennen vaaleja Liedon Keskustapuolue oli jakaantunut ainakin kahteen osaan,
tämä nähtiin kuntavaalien ehdokasasettelussa. " Tavallisesti asioista perillä
olevista lähteistä" annetaan ymmärtää, että kaksinapaisuutta on edelleen
Liedon Kepussa.

Tulevana vuonna tulee esille Tarvashovin kohtalo ja Tarvasjoen koulun
liikuntapaikkaratkaisut.  Auranmaan Viikkolehden artikkelin mukaan on
tarvasjokelaisissa haluja säilyttää ja korjata Tarvashovi, huolimatta siitä
että korjaustöiden kustannusarvio on 1.919 miljoonaa euroa.  Tammikuussa
järjestetään Tarvasjoella tilaisuus Tarvasjoen asioista ja tilaisuuteen
kutsutaan erityisesti kunnanvaltuutettuja.  Tilaisuuden järjestää Suurilan
kyläyhdistys, ei Liedon kunta.

Liedon kunnallispolitiikassa ei mikään puolue pysty yksin ajamaan lävitse
mitään asiaa, tarvitaan yhteistyötä.  Viime aikoina on Liedossakin isoon rooliin
noussut sosiaalinen media ja myöskin asioiden hoito "ulkoparlamenttaarisin keinoin"
toivoisin, että kuntalaiset voisivat edelleen luottaa vaaleissa valitsemiinsa luottamus-
henkilöihin.

Yhdessä eteenpäin vuonna 2018.

Liedon veroprosentti

Liedon kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina
13.11.2017 päättämään mm tulevan vuoden vero-
prosentista ja kiinteistöveroista.  Liedon kunnan-
hallitus yksimielisesti päätti esittää entistä veroprosenttia
ja entisiä kiinteistöveroja perittäväksi vuonna 2018.
Päätellen kunnanhallituksen yksimielisyydestä, ei
valtuustossakaan tulla esittämään veronkorotuksia.

Talousarvio tulevalle vuodelle tulee käsittelyyn
seuraavassa kokouksessa, tältä näkymin 11.12.2017.
Kun veroprosentti (19.50) ja kiinteistöverotkin on
jo tavallaan lukittu, niin talousarvioon voisi tehdä
vain pieniä muutoksia tai lisäyksiä, jotka voitaisiin
sitten tasata verotuloarviota vastaavasti nostaen.
Tällaisista mahdollisista lisäyksistä ei ainakaan
vielä ole tullut mitään tietoa ja muutenkin Liedon
kunnallispoliittinen elämä viettää hiljaiseloa.
Onkohan se tyyntä myrskyn edellä?

Presidentinvaalit ovat tammikuussa 2018 ja vaaleihin
on asettunut ainakin kahdeksan ehdokasta.  Mieli-
pidemittausten mukaan Sauli Niinistön toinen kausi
vaikuttaa varmalta, mutta vaalitilanne on kuitenkin
erilainen kuin vastaaminen mielipidekyselyyn.
Sauli Niinistö on kansalaisliikkeen ehdokas, mutta
puoluekannatusta tulee vain Kokoomukselta ja
Sinisiltä, joista ei ole täyttä varmuutta onko puoluetta
vielä olemassa.  Joten toinen kierros on hyvinkin
mahdollinen.

Mikkelin markkinat Liedossa

Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 25.9. jätti Anne-Mari Virolainen
aloitteen nuorten ehkäisyn ja muiden asiaan liityvien neuvojen ja valistuksen
antamisesta kunnan varoin, siten, että nuorilla alle 25-vuotiailla olisi
mahdollisuus saada tarvittavaa tietoa ja välineitä vuoden ajaksi.

Samansisältöisiä alotteita kunnanvaltuustoissa on esitetty mm Pöytyällä,
aloitteentekijänä Vasemmistoliitto ja Jokioisilla, jossa aloitteentekijänä
olivat Vihreät.  Liedossa A-M Virolaisen aloite menee käsittelyyn, jossa
arvioidaan toimintamallia ja kustannuksia.  Voisi olettaa, että Liedossa
aloitteella ja sen vaatimilla toimenpiteillä on valtuustossa laaja kannatus ja
uskoakseni ainakin me, Sosialidemokraatit, olemme aloitteen takana ja onhan yksi valtuutetuistamme,
Niina Piippo,  ammatiltaan kätilö ja siten  varsinainen asiantuntija, joka voi
kertoa aloitteen syistä ja seurauksista toisillekin.

Huomenna sunnuntaina on Liedossa jälleen Mikkelin Markkinat, nyt varmaankin
viimeistä kertaa vanhalla torilla.  Säästöpankin vanhan rakennuksen purku ja uusien
rakentaminen käynnistyy melko pian markkinoiden jälkeen.  Odotan jännityksellä
tuleeko torille myös "Sininen tulevaisuus" jonka toiminnasta ei toistaiseksi
Liedossa ole isommin havaintoja.  Kannattajakortteja ei vielä liene tarpeeksi,
jotta ryhmittymä voitaisi rekisteröidä puolueeksi.  Aiemmin toritapahtumissa on
perussuomalaisten teltalla käyty näytöstyyliin pystypainiakin ja toisaalta nyky-Sinisetkin
ovat vaalivalvojaisissa käyttäneet nyrkkejä ja siten työllistäneet oikeuslaitosta,
tapahtui Turussa mutta liippaa Lietoakin.

Helsingin Sanomissa oli viikko sitten tarkasteltu uusien valtuutettujen ja varavaltuutettujen
rikostaustoja, Liedostakin löytyi HS:n mukaan yksi valtuutettu ja yksi varavaltuutettu joilla on
tuore (alle 5 v) rikostuomio.  En tunne asiaa tarkemmin joten en voi asiasta lausua sen enempää.
Tapaukset ovat erilaisia ja useimmiten ei pienet tuomiot vaikuta asioitten hoitokykyyn,
joskus kyllä voivat vaikuttaa.

Liedossa lähiviikkoina on käynnissä ensi vuoden talousarvion ja -suunnitelmien
laadinta, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei veroprosenttia eikä kunnallisia
maksuja, kuten vesimaksut nosteta.

Liedon kunnanvaltuustossa 28.8.2017

Eilisessä (28.8.) Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa
sanailtiin Sote-jaoston kokoonpanosta.  Jaosto on kolmen
kunnan yhteinen toimielin ja sen valinnat olisi pitänyt
tehdä kolmen kunnan yhteisen vaalituloksen perusteella.

Marttilassa oli sovellettu kunnan omaa vaalitulosta ja tehty
valinnat sen mukaisesti.  Liedon kunnanvaltuustossa keskusteltiin
siitä, että pitääkö pistää toimeksi Marttilan tekemä päätös, jonka
mukaan Marttilan edustajat olivat Kokoomuksesta ja Kepusta.

Mielestäni on selvää, että Marttilassa ei ole noudatettu yhteistä
sopimusta paikkajaosta ja tästä on Marttilassa valitettu Turun
Hallinto-oikeuteen, Marttilan kunnan vastinetta pyydetään
viimeistään tänään 29.8.

Asiasta jätetty valitus on kaksikohtainen, kohdassa yksi
valitetaan siitä, että suljetulla lippuäänestyksellä äänestettiin
vain toisesta paikasta eli hyväksyttiin jo heti se, että toinen edustaja on
kokoomuslainen.  Käsittääkseni vaalissa olisi tullut äänestää
molemmista ehdokkaista ja siltä osin valitus saattaa menestyäkkin.
Toisessa osassa selvitetään sitä, että valinnat on tehty kunnan omien
neuvotteluiden mukaan, jolloin perussuomalaiset on ohitettu.

Mielestäni valitus kohdistuu oikeaan paikkaan, eli Marttilan kunnan-
valtuuston toimintaan ja siltä osin odotellaan Turun Hallinto-oikeuden
ratkaisua.  Liedon kunnanvaltuusto taasen toteutti Marttilan kunnan-
valtuuston tahtoa, äänestyksen jälkeen tosin.

Tavallisen ihmisen kannanotto

Turun terrorihyökkäys tuo mieleen tavalliselle kansalaiselle kysymyksiä.
Miten on mahdollista, että osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista
jäävät edelleen maahan laittomasti ja miten on mahdollista, että
jotkut, jotka ovat saaneet myönteisen turvapaikkapäätöksen voivat
jälleen käydä turvattomassa kotimaassaan, jopa useasti?  Että ne jihadistit,
jotka ovat käyneet aseellista sotaa Syyriassa ja muualla, voivat tulla
suomalaiseen yhteiskuntaan takaisin, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Merkillinen sattuma on sekin, että Espanjan terroristit ja Turun terroristit
olivat marokkolaisia, tästä voidaan päätellä, että joku näitäkin ohjaa.

Terrorin tarkoituksena on aiheuttaa pelkoa ja sekasortoa, mutta se johtaa
siihen, että tavallisetkin ihmiset aseistautuvat ja alkavat epäillä ja
syrjiä todellisia sotapakolaisia ja kaikkia jotka ovat ulkomaalaisen näköisiäkin.

Myöskin yhteiskunta tulee koventamaan otteitaan, niin hieno asia kuin
vapaa liikkuvuus onkin, on edessä passitarkastukset ja henkilötarkastukset
kotimaassa, lisää poliiseja ja aseistautuneita vartijoita.  Käydessäni noin
20 vuotta sitten Israelissa, esimerkiksi tavallisessa kaupassa asioidessa tutkittiin
asiakkaat metallinilmaisimella ennen ostoksille pääsyä.

Suomalainen yhteiskunta ei kaipaa minkäänlaisia ääriaineksia, ei kantasuomalaisia
eikä ulkomailta tulleita, haluamme vain elää rauhassa.