Kuntavaalit Liedossa 2021, osa 2

Liedossa, kuten muissakin kunnissa pidetään kuntavaalit siten,

että varsinainen vaalipäivä on 18.4.  Kuitenkin koko Suomen korona-

tilanne ei ota laantuakseen, lähinnä kai siksi, että rokotteita ei ole

saatu maahan tarpeeksi.  Kuntavaalien siirtoa tai pitämistä alkuperäisen

aikataulun mukaan perustellaan samalla syyllä, demokratialla, kansalaisille

kun on perustuslaissa suotu vapaa ja yhtäläinen äänioikeus.

Pitäisikö vaalit sitten siirtää, koska ainakin jotkut äänioikeutetut kuntalaiset

eivät uskalla koronan pelossa äänestää?  Mielestäni kyllä, sillä vaalit

voidaan pitää aivan hyvin syksylläkin, tai silloin kun rokotekattavuus on saavutettu.

Kukaan ei erikoisesti ole myöskään ollut huolestunut vaalivirkailijoiden

koronaturvallisuudesta, vaikka vaalivirkailijoiden suojaukset ovat heikommat

kuin esim. kauppojen kassoilla.  Lakien perusteella kunnan nykyiset hallinto-

elimet hoitavat työnsä niinkauan kuin uudet on valittu.

Turun Tienoossa ja Turun Sanomissa on viime päivinä kyselty puolueiden

ehdokashankintatilannetta sekä tavoitetta valtuustopaikoista.  Kaikki lietolaiset

puolueet tavoittelevat lisäpaikkoja, suhteellisesti eniten perussuomalaiset,

joilla nykyisin on kolme valtuutettua, nyt tavoitellaan seitsemää.  Parhaiten vaali-

menestystä saavutetaan listoilla, joissa on lukumääräisesti paljon ehdokkaita,

tietenkin ehdokaslaatukin on hyväksi.

Aavistelen kuitenkin jo nyt, että tulevissa Liedon kuntavaaleissa, tulee 

tapahtumaan merkittäviä muutoksia ja poliittinen suunta Liedossa

tulee muuttumaan, mutta äänestäjäthän sen päättää.

 

 VANHAN KOULUN MIES HALUAA UUDEN KOULUN

Liedon Keskuskoulu on valmistunut 1966 ja sitä on laajennettu

pariinkin otteeseen 1972 sekä 2000-luvun alussa.  Liedon Keskuskoulun

ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi ja Kauko Reima.  Samojen arkkitehtien

suunnittelema Kastun koulu valmistui 1970 ja purettiin 2016 sekä

Pernon koulu valmistui 1963 ja purettiin syksyllä 2020.  Purkamisen

syynä oli molemmissa kouluissa sisäilmaongelmat.

Tämän kesän aikana on tehty perusteellisia tutkimuksia sisäilmaongelmien

laajuudesta sekä koulutilojen kunnosta.

Tutkimuksissa on todettu monia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä,

kuten rakenteiden epätiiveys, paikalliset kosteus- ja mikrobivauriot, 

ilmanvaihdon puutteet, mineraalivillakuidut sekä muut rakenteissa 

olevat epäpuhtaudet.  Erityinen riskirakenne on eritoten lattiarakenteissa

ja muuallakin piilevänä olevat bitumieristeet, jotka sisältävät PAH-yhdisteitä

eli karsinogeenisiä aineita, näitten määrä on suuri ja ne ovat kalliisti 

poistettavia.

Tutkimustulosten perusteella on täysin selvää, että talossa on vaikeat

sisäilmaongelmat, eikä siellä työskentely ole enää turvallista.

Kunnan päätöksentekijät, viimekädessä kunnanvaltuusto, päättää

kokouksessaan 14.12.2020 lähinnä siitä, ryhdytäänkö korjaustöihin

vai rakennetaanko uudet tilat.

Vaihtoehdoista on tehty viisi eri kustannusarviota.  Kustannusarviot

on kuitenkin laadittu niillä tiedoilla joita nyt on, eli mitään varsinaisia

korjaussuunnitelmia ei ole olemassa, vaan kustannusarviot perustuvat

tilojen hankesuunnitelmaan ja kohteen laajuustietoihin.

Uuden koulun rakentamiskustannukset pystytään arvioimaan

melko tarkkaan, sillä vastaavia koulurakennuksia rakennetaan

varsin runsaasti lähiseuduillakin, sensijaan korjaustyön kustannuksia

ei pystytä arvioimaan, koska ei ole mitään suunnitelmia.

Kenenkään (kunnanvaltuutetun) ei pidä luulla, että korjaus tulisi

halvemmaksi, kuin uudisrakentaminen.  Kokonaistaloudellisesti

on edullisinta rakentaa uusi koulu.

Kunnanvaltuutettuna ja jonkinlaisena rakennuskustannusten asian-

tuntijana (43 vuotta) kannatan uutta koulua, samassa yhteydessä 

pajarakennus voidaan korjata, koska se on erillinen rakennus, ja

viereisessä rivitalossa olevat erityisopetustilat voivat vielä rakennus-

ajan olla käytössä, mutta uuteen rakennukseen tehdään erityisopetuksen

sekä musiikinopetuksen vaatimat tilat.

Järkevällä suunnittelulla ei tarvitse tilojen laajuutta ja kustannuksia

merkittävästi kasvattaa.

 KUNTAVAALIT LIEDOSSA  2021

Liedossa, kuten muissakin kunnissa, pidetään kuntavaalit

huhtikuussa 2021 tai voi myös olla, että ei pidetä, jos

Koronan vuoksi joudutaan vaaleja siirtämään eteenpäin.

Liedon valtuustoon 2017 vaaleissa valittiin 43 valtuutettua.

Vaalin tulos oli seuraava:

Kok  13 paikkaa

KD 3 paikkaa (vaaliliitto kok kanssa)

Kepu 8 paikkaa

SDP 7 paikkaa

Vihr 5 paikkaa

Vas  4 paikkaa

PS  3 paikkaa

Tilastollisesti vaalin tulosta "vääristivät" Anne-Mari Virolainen, joka

suosittuna kansanedustajana veti perässään valtuustoon 2-3 kokoomuslaista

sekä Riina Kolkkalan äänisaalis, nyt sitoutumattomana KD:na

(ennen Kepu), 558 ääntä.

Vaalikauden aikana Heidi Tuimala loikkasi Kokoomuksesta Vihreisiin

ja lähes paluupostissa Birgitta Ristolainen Vihreistä Kokoomukseen,

joten paikkaluku lopulta säilyi samana.

Kuntavaaleissa auttaa menestymään, jos saa paljon ehdokkaita, mitä

enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä.  Ehdokkaiden tunnettavuuskin 

lisää ääniä ja siksipä Kokoomuksellekin saattaa tulla pieniä vaikeuksia

kun Anne-Mari Virolainen muutti Kaarinaan.

Mielenkiintoinen on Liedon Keskustan tilanne, jo ainakin neljä vuotta

kestänyt hajaannus näyttää edelleen jatkuvan. Nyt yritetään ryhmittyä

Henna Takatalon taakse ja vaikuttaa siltä, että aikaisempi airut 

Annina Ruottu on  jo hylätty, tämä selvisi viimeistään eduskuntavaalien

2019 ehdokasasettelussa, jolloin Liedosta Kepu asetti kaksi ehdokasta

eduskuntaan.

Liedon Vihreät on käynyt kuntavaalikampanjaa jo keväästä asti, 

kantavatko jatkuvat äänestysesitykset ja eriävät mielipiteet 

hedelmää, jää nähtäväksi, yhteisiä asioita pitäisi kuitenkin 

yhdessä hoitaa.

Taistelu äänestäjien suosiosta alkaa todenteolla, kun Keskuskoulu-

asia on saatu päätettyä.

KESTÄÄKÖ SIIVET?

Maanantaina 19.10. Liedon kunnanhallitus käsittelee mm Liedon Keskuskoulun

tilannetta, sekä lähinnä sitä, että Keskuskoulun hankeryhmälle annetaan lisäaikaa

tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä.  Kokonaan uuden koulurakennuksen

kustannusarvio on selvillä, mutta korjaustöiden kustannusarvio ei vielä ole valmis. 

On kuitenkin turha luulla, että peruskorjaaminen olisi halvempaa kuin uuden

rakentaminen, mutta  jo nykytilannekkin vaatii merkittäviä hätäkorjauksia, 

sillä tämänhetkinenkin tilanne on vaikea.  Palaan asiaan kun hankeryhmän työ 

on täysin valmis ja asiakokonaisuus on päätöksenteossa.

Vihjeenä kannastani voin sanoa, että vastaavassa tilanteessa on rakennettu uudet

koulurakennukset, tai vaikkapa monitoimitilat, esim. Pöytyällä, Perniössä, 

Kaarinassa, Somerolla ja Turussa sekä varsin monella muulla paikkakunnalla 

ympäri Suomen.  Kaikki vanhat koulurakennukset, yleensä 1960- ja 1970-luvulla

valmistuneet, on purettu.

Samanaikaisesti Liedossa, kuten muissakin kunnissa, valmistellaan talousarviota

ensi vuodelle ja taloussuunnitelmia vähän pitemmälle.  Liedossa talousarvion teko

on todella vaikeaa, sillä pitäisi jotenkin paikata noin 5 miljoonan euron vaje.  

Keinoina on esitetty mm koko henkilökunnan lomautusta ja lomautusten vaatimat

YT-neuvottelut ovat jo alkamassa.  Lisäksi on esitetty kikkailua Sotessa, mutta

taitaa sekin epäonnistua, koska hallituksen uudessa esityksessä on tukittu

porsaanreikiä lähinnä yksityistämisen suuntaan.

Torstain 15.10 Turun Sanomissa oli uutisointia veronkorotushankkeista Kaarinassa

ja Raisiossa, jossa paikalliset poliitikot, jopa kokoomuslaiset, olisivat taipumassa 

veroprosentin nostoon.  Liedossa tämä tulee myös väistämättä eteen, sillä vaje on

niin suuri, että kaikki keinot on käytettävä.

Yleisesti ottaen on Liedon veroprosentin oltava samaa luokkaa kuin muilla Turun

seudun kehyskunnilla, ei merkittävästi korkeampi.

Ennen kuin talousarvio ja taloussuunnitelmat on tehty, eivät vastuulliset poliittiset

ryhmät Liedossa voi kovin hyvällä omatunnolla aloittaa kuntavaalikamppailua, 

tietysti voi mennä muiden selän taakse ja jättää kipeät päätökset muiden

tehtäväksi ja kertoa vaalien alla mitä olisi pitänyt tehdä.

Mielipiteeni koski siis vastuullisia poliittisia ryhmiä.

Sortuuko Liedon lato?

 Liedossa, kuten muissakin kunnissa työstetään talousarviota ensi vuodelle ja osin vähän pidemmällekin. Lähes kaikissa kunnissa ja eritoten Liedossa on rahat lopussa ja menoja on tiedossa miljoonakaupalla enemmän kuin on tuloja, eikä siinä vielä kaikki. Korona-virus on aiheuttanut tähän mennessä lisämenoja yli 500 000 euroa.

Liedon kunnan talous pitää saada tasapainoon, muuten tulee pakkoliitos tai muu pankrotti.

Tasapainottamisen keinoja voisivat olla tulojen lisääminen veroprosentin nostolla (nyt 19,50), kunnallisten maksujen korotuksella, palvelujen karsimisella ja esimerkiksi omaisuuden myynti (jos on myytävää) jne. Toisaalta voitaisiin yrittää pienentää kuluja tehostamalla toimintatapoja, hankintojen kilpailuttamisella ja hankkimalla toimivia tietokoneohjelmia. Lieto on hakenut myös harkinnanvaraista avustusta 2 milj. euroa ja muitakin valtion apuja odotellaan, mutta niihin ei voi mitenkään tuudittautua. Kaikkiin tasapainotuskeinoihin liittyy ongelmia, eikä voi olla varmaa, että ne kohdistuvat tasapuolisesti kuntalaisiin.

Näitä nyt miettivät lietolaiset puolueet ja kunnantalon väki, kuntalaisten kannalta olisi parasta, että päätökset tehtäisiin yhdessä ja yksimielisesti, toinen toistamme tukien.

Liitän tähän kuvan Liedon Vintalatiellä olevasta ladosta, joka nykykunnossaan kuvaa Liedon kunnan taloudellista tilannetta. Lato pysyi pystyssä vielä Aila-myrskyn jälkeekin, mutta lujille se otti.

Matti Metsistö, SDP:n valtuustoryhmän pj

Tulos tai ulos

Juha Sipilä jätti hallituksen eronpyynnön perjantaina TP Niinistölle.
Tämä taisi tapahtua niin, ettei Juha Sipilä neuvotellut edes
hallituskumppaneittensa kanssa, Suomi on ihmeellinen maa,
hallituksenkin voi kaataa omalla päätöksellä, kas kun ei tekstiviestillä.

Sipilän motto "tulos tai ulos" tuli Sipilän itsensä mieleen varsin myöhään,
koska vaaleihin on vain viisi viikkoa.  Näyttää siltä, että kysymyksessä olikin
epätoivoinen kikka, yritys pitää Kepun kannatus edes 15 prosentin tasolla.

Jos Juha Sipilä olisi ollut ryhdikäs poliitikko, olisi eronpyyntö pitänyt
jättää jo silloin, kun perussuomalaiset hajoitettiin.  Tulos tai ulos mies osti
lisäaikaa tarjoamalla ylisuuren määrän ministeripaikkoja Sinisille, jotka
mielihyvin tarttuivat tarjoukseen.

Jos hallitus olisi kaatunut kesällä 2017, oltaisiin sote-asiassa jo lähes kaksi vuotta
edellä nykytilannetta, nyt keräillään vehkeitä laitataklauksen jälkeen.

Liedon kunnallispolitiikassakin keräillään voimia tiukan talouskurin
alla.  Yksi merkittävä poliittinen siirtymäkin on tapahtunut, Vihreistä
Birgitta Ristolainen siirtyi Kokoomukseen, joten vaalin jälkeinen
valtuutettujen määrä on palautunut kuntavaalin tuloksen mukaiseksi.

Hivenen ihmetyttää, miksei paikallislehti Turun Tienoo ole asiaa
mitenkään uutisoinut, vaikka aiemmat loikat  suuntaan jos toiseenkin
on selvitelty hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Eduskuntavaalitaisto alkaa pikku hiljaa todenteolla ja palataan
Varsinais-Suomen asetelmiin lähiaikoina.

Liedossa tarvitaan vastuullista päätöksentekoa

Vuosi 2018 on lopuillaan ja Liedon kunnanvaltuuston viimeinen kokous
oli 17.12.  Kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin ensi vuoden
talousarviosta ja kahdesta Vihreiden aloitteesta, yhdessä nämä
johtivat viiteen äänestykseen, jolloin kaikki muutosesitykset
kaatuivat selvin numeroin äänestyksissä.

Valtuuston jarruketju, Vihreät, jätti hävittyään aloitteistaan käydyn
äänestyksen vielä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan
merkittäväksi.  Tämä oli kylläkin jo liioittelua, sillä äänestysten
tulokset olivat jo täysin selviä.  Asia sinänsä voisi olla pohtimisen arvoinen
pitkällä aikavälillä, mutta Liedon kunnan taloustilanne juuri tällä
hetkellä ei kestä menolisäyksiä, näissä ehdotuksissa niitä olisi
tullut lisää noin 500.000 €/vuosi.

Talousarvio saatiin kuitenkin hyväksytyksi eikä veroprosentteja korotettu.
Ensi vuonna talousarviota varten olisi heti lyötävä kaikki kortit pöytään eikä
yritettävä viime hetken iltalypsyjä, tämä koskee myös Vihreitä.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, joitten läheisyydestä saatiin
kunnanvaltuuston kokouksessakin jo viitteitä.  Kokoomuksen lista on
täynnä ja lietolaisena ehdokkaana on Anne-Mari Virolainen, hänen
valintansa lienee jo varmaa.

Sosialidemokraattien ehdokkaatkin ovat jo selvillä, joukossa
ei ole lietolaisia.

Keskustan listoilla on kaksikin lietolaista; Annina Ruottu ja Henna
Takatalo.  Annina Ruottu on myös Eurovaaliehdokas, tässä
vaalissa uskoisin hänellä olevan paremmat menestysmahdollisuudet
kuin eduskuntavaaleissa.  Kaksi Eduskuntavaali- ehdokasta samasta pitäjästä
syö molempien kannatusta.

Vasemmistoliiton ehdokas on Matti Föhr, jonka kohtaloksi tullee
vielä kerätä kokemusta.

Aiemmissa kirjoituksissani tarkastelin KD + PS:n vaaliliittoa, joka
KD:n hölmöilyjen jälkeen näyttää vahvistavan perussuomalaisia.
Nähtäväksi jää pystyykö marttilalainen  Lauri Heikkilä uudestaan
nousemaan kansanedustajaksi, lähellä se on.

Vihreitten lietolainen ehdokas on Ville Savonlahti, joka on ensikertalainen
eduskuntavaaleissa, aiempaa kokemusta vaaleista on Liedon kunnanvaaleista
jossa tuli 61 ääntä.  Ville Savonlahden nimissä on jo kirjoiteltu paikallislehtiin
ja myös Turun Sanomien yleisönosastolla on ollut hänen kirjoituksiaan.

Viimeisenä ja kaikkein vähäisempänä on Sininen Tulevaisuus julkaissut
Varsinais-Suomen vaalipiiriin kolme ehdokasta, joista yksi on ex-lietolainen,
ex- oululainen ja ex-aurinkorannikkolainen Mira Katajamäki.  Mira Katajamäki
oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissakin, silloin perussuomalaisena, ohitti
silloin toki toisen lietolaisen Persu-ehdokkaan Juhani Pilpolan selkeästi.

Vuoden vaihtuessa taisto alkaa tositeolla ja äänestäjällä riittää ystäviä.