Liedon kunnanvaltuuston kokous 27.2.2017

Liedon kunnanvaltuusto kokoontui eilen 27.2.  Asiakohtia ei ollut montaa,
mutta sitä merkityksellisimpiä ja keskusteluitakin syntyi.  Keskustien
maankäyttösopimus ja seuraavan pykälän kaavamuutos käsiteltiin
lukuisten varavaltuutettujen kokoonpanolla, sillä osa valtuutetuista, kuten minäkin,
jääväsi itsensä osallisuuden vuoksi.  Jääväyksiä käsiteltäessä tuli ehkä selväksi,
että esteellisyys valtuustossa kaipaa pelisääntöjen tarkennusta.  Nykyisin
on olemassa käytäntö, että esteellinen itse hankkii varavaltuutetun paikalle,
tämä ei toimi, varsinkaan silloin, kun esteellisiä on samassa pykälässä
useampi.  Varajäsenten paikallesaanti tulee hoitaa keskitetysti yhden
kunnan virkahenkilön kautta.

Keskustien jälkeen käsiteltiin lautakuntien yhdistämistä ja samassa yhteydessä
esitin kunnanhallituksen kokoonpanoksi 11 jäsentä.
Koska kunnanhallituksen esitykset olivat näiltä osin erilaisia, täytyi
asioista äänestää.  Molemmat kunnanhallituksen esitykset kaatuivat ja niin
Liedossa on edelleen lautakunnat kuten ennenkin, mutta kunnanhallitukseen
tulee 11 jäsentä.  Nämä hyväksytyt muutokset tulevat parantamaan
pienempien puolueiden asemaa sekä lisäävät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Samassa käsittelyssä tuli selväksi, ainakin minulle, että Liedon Keskustalla ei ole
lainkaan edustusta kunnanhallituksessa, vaikka Keskustan mandaatille on edustajat
vaalituloksen perusteella valittukin.

Keskustapuolueen "Alkiomaisempi" osa teki myös valtuustoaloitteen, jossa esitettiin
valtuuston päätösjuhlasta luopumista, ainakin heidän osltaan, ja näin säästyvillä
rahoilla ostettaisiin kipupumppuja Härkätielle.  Tälläinen rinnastus on säälittävää populismia.
Kunnan varoilla hankitaan kaikki tarvittavat laitteet ja välineet mitä toiminnassa vaaditaan
ja jos tarvitaan lisää määrärahoja, niin silloin haetaan valtuustolta lisää rahoja.  Kipupumput
samoin kuin monet muut sairaanhoidon tarvikkeet ovat välttämättömyyshankintoja, joista
ei saa tinkiä.

Sen sijaan laululavarahat (75.000 euroa) olisi voitu hyvin käyttää tähänkin tarkoitukseen.

Asemasotaa Liedossa

Salon uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Lauri Inna.  Liedon
oma poika jäi äänestyksessä ilman kannatusta.  Pääsyy kannatuksen
puutteeseen uskoakseni oli se, että Esko Poikela ei halunnut muuttaa Saloon,
muita syitä ehkä olivat ikä (55 v.) sekä valintasysteemi, ellei joku saa yli
puolta annetuista äänistä, tulee toinen kierros, jossa mukana ovat kaksi eniten
ääniä saanutta, nyt Salossa haluttiin varmistaa, että oikeat miehet ovat mahdollisella
toisella kierroksella, vaan sitä toista kierrosta ei tarvittu.  Joka tapauksessa
Liedon kunnanjohtajana jatkaa Esko Poikela, eikä lietolaisten tarvinnut ruveta
haravoimaan uutta johtajaa, ainakaan tässä vaiheessa, ellei sitten Turun
kaupunginjohtajan virka lähivuosina aukene.  Säästettiin vielä rahaakin
sillä kunnanjohtajan valinta mustetäplätesteineen maksaa kymmeniä
tuhansia euroja.

Samanaikaisesti kun Salossa valittiin kaupunginjohtajaa kokoontui
Liedon kunnanhallitus päättämään tulevasta luottamushenkilöorganisaatiosta.
Tämän esityksen ydin oli siinä, että kunnanjohtaja esitti että  varhaiskasvatus-
ja koulutuslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
yhdistetään yhdeksi lautakunnaksi.  Asiasta äänestettiin, oikeiston äänin 5-4
kunnanjohtajan esitys viedään valtuustolle päätettäväksi.  Äänestystä
tarkasteltaessa kiinnittyy huomio kepulaisina valittujen meno oikeistorintamaan.

Liedossa mielestäni ei nykyisinkään ole tarpeeksi lautakuntia verrattuna
naapurikuntiin, samoin kunnanhallituksessa pitäisi vähintäinkin olla 11 jäsentä.
Tässä taas nähtiin Liedon virkamiesten kova halu pienentää kuntalaisten mukanaoloa
päätöksissä.

Innasta Salon uusi pomo

En ole 2000 luvulla käynyt viinakaupassa ja ei tarvitse mennä huomennakaan.  Reka Blomqvistin kanssa lyöty veto oli sellainen, että Reka oli varma että Poikela valitaan Salon kaupunginjohtajaksi, minä taas sitä mieltä ettei valita.  Voitin, uusi johtaja on Inna, Poikelan tulos 0 ääntä.  LIEDOSSA voidaan palata normaaliin päiväjärjestykseen ja hyvä niin.

Alea iacta est

Salon kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään valitsemaan uutta
kaupunginjohtajaa.  Kaupunginhallitus ei kyennyt antamaan
yksimielistä esitystä valittavasta, vaan valinta siirrettiin
valtuustolle ilman suosituksia.  Lain mukaan valtuustolle
valinta kuuluukin.  Kaupunginjohtajaksi voidaan valita kuka
tahansa pätevistä hakijoista tai vieläpä voidaan esittää
valittavaksi" mustaa hevosta", valittiinhan suosituimmaksi turkulaiseksikin
hevonen.
Todennäköisesti kuitenkin valinta tapahtuu kolmesta testatusta kärki-
ehdokkaasta.  Varmaan olisi myös järkevää valita joku varalle
mahdollisen kieltäytymisen vuoksi, jos valittu saakin muualta
paremman tarjouksen.

Lauantaina Liedon 112 päivänä tapasin ystäväni, pitkän kunnallis-
politiikan tekijän Reino Blomkvistin, joka on vuosien varrella
edustanut Liedossa useampaakin puoluetta, vaikka mielipiteet
eivät ole muuttuneet miksikään, nykyisin hän on perussuomalainen.
Löimme Salon kaupunginjohtajan valintaa koskevan vedon,
jonka panoksena on ilmajokista nestettä.  Huomenna tiistaina
voin paljastaa vedon sisällön ja voittajan.

Alea iacta est eli arpa on heitetty, nyt ainakin käy kova kuhina
Salossa.

Liedon mehiläispesä

Mehiläispesällä ja Liedon Keskustalla (Kepu) on yhteistä,
että samaan pesään ei mahdu kahta kuningatarta.  Riina
Kolkkala-Westerlund asettuu tuleviin kuntavaaleihin
Liedon Kristillisdemokraattien (kd) sitoutumattomana
ehdokkaana.  Sitoutumattomuus tässä yhteydessä tarkoittaa
sitä, että ehdokas ei ole hänet asettaneen puolueen jäsen.
Ehdokkaita voivat kuitenkin asettaa vain puolueet ja
valitsijamieslistat.

Parveilu Liedon kunnallispolitiikassa alkoi aika pian viime
kuntavaalien 2012 jälkeen, kun Annina Ruottu erotettiin
Kokoomuksesta, lähinnä Jokilaakson kaava-asian tähden,
mutta paljon muutakin lienee ollut.  Hetken tuumittuaan
Annina Ruottu ryhtyi kepulaiseksi.  Hämmästyttävän
nopeasti hän eteni kepulaisena kansanedustajaehdokkaaksi
ja puolueen naisjärjestön johtoon.  Sivusta seuranneena
tuntuu, että vastaava pikaurakehitys olisi maistunut muillekin
kepulaisille.  Mielenkiintoiseksi asian vaalien kannalta tekee se,
että hivenen aiemmin julkaisivat Liedon Kokoomus ja Liedon
KD vaaliliittoaikeensa, minkähänlaisia välipuheita asiassa
onkaan ollut?
Vaikka viime vaaleissa yhteenlaskettuna Liedon ja Tarvasjoen
äänet oli Kokoomus oli selvästi suurin puolue, niin
paikkoja tuli Kepulle enemmän Tomi Pohjankukankin
loikattua, syynä oli samainen Jokilaakson kaava-asia,
eritoten kun rajaviiva alkoi pyyhkiä jo Pohjankukan takaportaiden
alinta askelta.

Liedon Kepun ongelmat ovat olleet jotenkin tiedossa ja asia
TT:oon artikkelissa ilmoitettiin varsin suorasukaisesti.  Ensi
kunnanvaltuuston kokouksessa sitten nähdään mihin ryhmään
Riina Kolkkala-Westerlund astelee vai jääkö demilitarisoidulle
vyöhykkeelle.

Lietolaiset kuntalaiset ovat odotelleet tietoa Salon kaupungin-
johtajan valinnasta, mutta ainakaan Salon kaupunginhallitus
ei pystynyt asiasta lähettämään minkäänlaista savumerkkiä.
Olen nähnyt kuitenkin jo enneunen, jonka perusteella
virkaan valitaan Tom Simola, Raaseporin nykyinen kaupunginjohtaja

Köyhät eläkeläiset

Eläketurvakeskus on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan
eläkeläisten tulotaso ja hyvinvointi on kasvanut tasaisesti
ja on hyvällä tasolla.

Mieleen tulee välittömästi Tuntemattoman sotilaan Lahtisen
toteamus: "Menes valittamaan nälkääsi niin lyödään semmonen
rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä."

Eläketurvakeskuksen tutkimus haiskahtaa tilaustyöltä, sillä
Suomessa on satojatuhansia eläkeläisiä jotka elävät alle
köyhyysrajan tai aivan sen tuntumassa, kamppaillen joka päivä
pysyäkseen hengissä, pystyäkseen hankkimaan lääkkeet ja
asumaan omillaan jne.  Itsekin tunnen heitä henkilökohtaisesti
kymmenittäin.

Tilastoja varmaankin vääristävät ne muutamat, jotka saavat
ylisuuria eläkkeitä ja siten nostavat keskiarvoa.

Musta hevonen Salon kaupunginjohtajaksi?

Kunnallisvaalivuosi 2017 on hyvässä alussa.  Tämänpäiväisen
Turun Sanomien lehtiartikkelin mukaan eduskuntapuolueiden
lupautuneitten ehdokkaiden määrä on noin puolessa tavoitteesta.
Niin se on Liedon Sosialidemokraateillakin, vaikka jotkut
vanhat ovat vetäytymässä, on uusiakin löytynyt, mutta
ehdokkaiden haku jatkuu, aikaa on helmikuun loppuun.

Maanantaina 16.1. kunnanhallitus käsittelee ja vie valtuustoon
Mira Katajamäen eronpyynnön luottamustehtävistä paikka-
kunnalta poismuuton vuoksi, adios hänelle.  Kun syksyllä rohkenin
asiaa tiedustella, sain Juhani Pilpolan blogissa herjaryöpyn,
näinhän käy kaikille niille jotka uskaltavat kritisoida
perussuomalaisia.  Pilpolan sontasykäyksessä ei muu minun mieltäni
niin koskettanut, mutta vihapuheita en ole pitänyt, enkä
ketään vihaa polittisin tai rasistisin perustein.

Samaisessa Turun Sanomissa oli myös kolmen Salon kaupungin-
johtajaehdokkaan haastattelut.  Sama artikkeli oli jo aiemmin julkaistu
Salon Seudun Sanomissa, jotka kuuluvat myös TS-konserniin.
Nämä kolme ovat valikoituneet loppupeleihin, vaikkakin johtaja
voidaan valita kenestä tahansa kelpoisuusehdot täyttävästä hakijasta,
tai jopa voi tulla vielä musta hevonenkin valintakokoukseen mennessä
suostumuksen antaneesta yllätysehdokkaasta.

Nämä kolme tietäjää vaikuttavat samantapaisilta ja yksikään heistä ei asu
Salossa.  Esko Poikela on porukan nestori (55) ja kaikki ovat nykyisinkin
kuntajohtajia.  Todennäköisesti ratkaisu tapahtuu poliittisella pelillä.
Liedon kannalta olisi toivottavaa, että Esko Poikela jatkaisi Liedon
kunnanjohtajana.