Liedon kuntavaaliehdokkaat 2025

Tiistaina 4.3. jätettiin Liedon keskusvaalilautakunnalle puolueiden hakemukset kunta-

vaalien ehdokkaista.  Vaalit ovat kaksoisvaalit eli samassa toimituksessa äänestetään 

kuntavaali- ja aluevaaliehdokkaista.  Nyt tarkastelen Liedon kuntavaalien ehdokaslistoja,

vapaassa järjestyksessä, koska lopullinen hyväksyntä ja numeroiden anto tehdään 13.3.2025.

Vasemmistoliitolla oli -21 vaaleissa 15 ehdokasta, nyt on 21 ehdokasta.  Viime vaalien jälkeen

vasemmistoliiton listalta valittu Matti Föhr siirtyi Kokoomukseen.

Vuonna 2021 olivat Vasemmistoliitto ja Sosialidemokraatit vaaliliitossa, mutta nyt eivät ole.

Sosialidemokraateilla oli viimeksi 20 ehdokasta ja nyt on 25 ehdokasta.  Viimeksi valituista

valtuutetuista Minna Ylikännö erosi valtuustosta tultuaan valituksi Humppilan kunnanjohtajaksi,

hänen tilalle tuli varavaltuutettu Henna Vuoristo, joka ei kuitenkaan halunnut asettua uudelleen

ehdokkaaksi.

Keskustapuolueella oli -21 ehdokkaita 28, nyt 29 ehdokasta, siis pientä parannusta ainakin määrään.

Kristillisdemokraateilla oli neljä vuotta sitten 11 ehdokasta ja niin on nytkin.  Merkkittävää

on Riina Kolkkalan siirtyminen jälleen kepulaiseksi, siirtyvätkö äänestäjien äänet, se jää nähtäväksi.

Perussuomalaisilla oli viimeksi 30 ehdokasta nyt on 24 ehdokasta, maine Liedon äijäpuolueena

pysyy, 21 miestä ja 3 naista ehdokkaina.

Vihreässä liitossa on tapahtunut merkittävää vaihtuvuutta, 2021 oli 35 ehdokasta, nyt ehdokkaita on 23.

Viime vaalien 35 ehdokkaasta on poissa 20.

Eniten ehdokkaita on onistunut hankkimaan Kokoomus 44 ehdokasta, pudotusta viime vaalien

ehdokasmäärästä 52 on kuitenkin 8 kpl, nykyvaltuutetuista ei jatka Jari Sairanen.

Uusia yrittäjiäkin on;  Liike Nytillä on yksi ehdokas, valinta valtuustoon vaatiin listalta noin

200 ääntä, muuten äänet menevät hukkaan.

Viime vaaleissa oli 193 ehdokasta, nyt ehdokkaita on 180, vaikuttaa siltä, että kilpailu

kiristyy, mutta ehdokasmäärän perusteella arvioiden tulee tasaisempaa.

Eduskuntavaalit 2023 lietolaisesta näkökulmasta

Vuoden 2023 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 2.4.

Tällä hetkellä on vaalirintamalla varsin rauhallista, ainoastaan perussuomalaiset

ovat jo olleet täysillä vaalityössä.  Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdokkaita

asettavat ryhmittymät, yleensä puolueet, ne voivat asettaa korkeintaan 17 

ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa mistä päin Suomea tahansa, 

vaikkakin yleensä pyritään täyttämään listat paikallisilla kyvyillä.

Täydet listat 17 ehdokasta, on jo Kokoomuksella, Perussuomalaisilla,

Vasemmistoliitolla ja Sosialidemokraateilla.  Keskustalla, Vihreilla ja

RKP:lla on nimettynä 16 ehdokasta, eli odotellaan yhtä valovoimaista

kandidaattia, ei kylläkään liian hyvää, sillä silloin voi joku nykyinen

edustaja pudota.  Näistä tiedoista voi myöskin päätellä, että merkittävien

puolueiden kesken ei ole tulossa vaaliliittoja.  Lopullisesti ehdokkaat

on oltava selvillä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Liedon Kokoomuksella ei ole lietolaista ehdokasta, vaan he äänestänevät

Anne-Mari Virolaista, kuten ennenkin, hän lienee näiden vaalien varmin läpimenijä.

Perussuomalaisten lietolainen ehdokas on Tomi Pohjankukka, joka voi

kerätä jopa tuhat ääntä, tämä arvio perustuu aiempiin lietolaisten PS vaalimenestyksiin.

Perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat ovat varsin tukevasti paikallaan,

viimeisenä valittu perussuomalainen kansanedustaja Mikko Lunden saa

kiittää valinnastaan Kristillisdemokraatteja, viime vaalien vaaliliittokumppania,

joka sössi omat mahdollisuutensa.  Kaiken huipuksi KD:n pääehdokas loikki

Kokoomukseen vaalien jälkeen.

Nyt KD:lla on lietolainenkin ehdokas Sirkku Kemppainen, mutta KD:lla ei

ole mitään mahdollisuuksia menestyä vaaleissa ilman vaaliliittoa ja hirveää

keskittämistä, vaikka vaalipäällikkönä onkin lietolainen Auli Loponen.

Sosialidemokraateilla on listoilla lietolainen ehdokas Niina Piippo, joka menestyi

hyvin aluevaaleissa, mutta eduskuntavaaleissa menestyminen vaatii moninkertaista

äänimäärää.  Sosialidemokraattien istuva kansanedustaja Katja Taimela jättää

paikkansa vapaaehtoisesti, tälle paikalle onkin tunkua.

Viime Ek-vaaleissa Kepulla oli kaksi ehdokasta Liedosta Annina Ruottu ja Henna

Takatalo, kumpikaan ei tullut valituksi ja Annina Ruottu muuttui virallisestikin

kokoomuslaiseksi.  Takataloa ei voitu nyt asettaa ehdokkaaksi, koska Kepua vaanii

veretseisauttava vaalitappio ja jopa puheenjohtaja Annika Saarikon paikkakin

voisi olla vaarassa.

Muilla kansanedustajapuolueilla ei ole tällä hetkellä lietolaisia ehdokkaita ja

lukuisan sirpalepuolueitten joukosta ole vielä mitään tietoja. 

Monenlaiset yllätykset ovat vielä mahdollisia, palataan niihin tulevissa päivityksissä.

 KIINTEISTÖVEROT 2

Täydennän edellistä kirjoitustani kiinteistöveroista vakituisen asunnon

verotuksen perusteista, nimittäin vakituisen asunnon maapohja (tontti)

verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaan, Liedossa ensi vuonna

siis tämä prosentti on 1,0 valtuuston päätöksen mukaan.

Esimerkkinä oma ok-taloni Liedon Asemalla maksoi 2022

1067 m2 tontista yleistä kiinteistöveroa 58,77 euroa, uusi

vero tulee olemaan tältäosin 48,98 euroa.  Kokonaisuutena

okt:n kiinteistöverot ei tule laskemaan, koska rakennuksia

koskeva vero-osuus tulee nousemaan rakennuskustannusten nousun takia.

Yleisen kiinteistöveron määrityksessä on useita muuttuvia

tekijöitä kuten sijainti, liikenneyhteydet, rakennusoikeus,

käytetty rakennusoikeus ja tärkeimpänä alueella tehtyjen

tonttikauppojen hinta.

Tilastojen mukaan keskimääräinen kiinteistövero on

Liedossa 320 euroa, josta rakennuspohjan arvo on noin

25 %, loput verosta tulee rakennuksista 0.41 %:n mukaan,

joka on veron alaraja.

Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa ja uusi laki tulee

mahdollisesti voimaan vuonna 2024.

Jokaiselle kiinteistönomistajalle on lähetetty laskelma

kiinteistöveroista maaliskuussa, mutta monikaan meistä

ei siihen ole syvällisesti tutustunut, se kyllä kannattaisi.

 KIINTEISTÖVEROT

Liedon kaupunginvaltuustossa päätettiin maanantain 14.11.22 kokouksessa

mm kiinteistöveroista.  Tavallinen mökkiläinen, kuten minä tai naapuri

omakotitalossaan maksaa vakituisen asumisen kiinteistöveroa, joka on

Liedossa 0,41 % kiinteistön verotusarvosta.  0,41 % on vakituisen asumisen

kiinteistöveron alarajassa, eli veron euromääräinen summa ei voi laskea

ellei vakituisen asunnon verotusarvo muutu.  Käytännössä Liedossa

vakituisen asumisenkin vero pikemmiten hivenen nousee, koska rakennuskustannusindeksin

nousu nostaa verotusarvoa, toisaalta asumiskiinteistön arvo alenee 1,25 %

vuodessa.  Verot lasketaan 1.1. tilanteen mukaan.

Liedon kaupunginhallituksen oikeistoenemmistö päätti esittää

valtuustolle, että yleistä kiinteistöveroa lasketaan 1.2 %:sta 1.0 %:iin.

Tulevien eduskuntavaalien kunniaksi sovittiin, että ehdotus tehdään

Tomi Pohjankukan nimiin.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa puolueet isoimmasta pienimpään

käyttivät talousarviopuheenvuorot.  Perussuomalaisten puheenvuoron

käytti luonnollisesti Tomi Pohjankukka.  Puheenvuorossa oli monia

kiinnostavia yksityiskohtia, mutta puhujalle ei ollut siihen menessä

vielä selvinnyt, että yleinen kiinteistövero ja vakituisen asumisen

kiinteistövero ovat kaksi eri asiaa, kertaan vielä, jos yleinen

kiinteistövero laskee, niin se ei vaikuta mitään vakituisen asunnon

kiinteistöveroon, ei ainakaan laske sitä.

Turun Sanomien tämän päiväisen (18.11.) artikkelin mukaan, vaikuttaa siltä,

ettei asia ole kirkastunut edes kaupunkimme johdolle.

Erikseen voisin mainita, että maatalous- ja metsämaasta ei

makseta lainkaan kiinteistöveroa, tänä vuonna lisäksi on olemassa

ylimääräinen maatalouden tuotantotilojen kiinteistöveron tuki, joka

voi olla 10-35.000 euroa, veroalen vaikutusta ei ole vielä osattu arvioida.

Yleisen kiinteistöveron laskun on arvioitu vähentävän kaupungin

verotuloja Liedossa 420.000 euroa, joka vastaavalla summalla

huonontaa kaupunkilaisten palveluja.  Hyötyjiä ovat muista kuin

asumiskiinteistöistä veroa maksavat, kuten yritykset, hallinomistajat,

tstorakennusten ja kauppojen yms omistajat.

 

        SEURAKUNTAVAALIT LIEDOSSA

        Seurakuntavaalit pidetään siten, että varsinainen vaalipäivä on 20.11.

        ja ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8.11.- ja loppuu lauantaina 12.11.

        ennakkoäänestyspaikkoja on monia, lisäksi käytössä on viime vaalien 

        2018 tapaan vaaliauto.

        Viime vaaleihin nähden on tullut Liedon seurakuntaan Auran seurakunta,

        joka pari vuotta sitten liitettiin Liedon seurakunnan huomaan.

        Meidän tulevaisuus- valitsijayhdistyksellä on 20 ehdokasta Liedosta, 

        Tarvasjoelta ja Aurasta.  Ehdokkaan löytäminen Aurasta osottautui

        hankalaksi, johtuen ehkä seikoista jotka johtivat Auran seurakunnan

        liittämiseen Liedon seurakuntaan.

        Meidän tulevaisuus- valitsijayhdistys kuitenkin onnistui löytämään

        erinomaisen auralaisen ehdokkaan Sasu Punovuoren, joka oli jo 

        ehdokkaana Partiolaisten listalla vuoden 2018 seurakuntavaaleissa.

       

        Itse olen ehdokkaana Meidän tulevaisuus -valitsijayhdistyksen listalla

        numerolla 10, siis napakymppi tai täyskymppi, kuten vain haluatte.

        Ehdokkaat ovat vastailleet aika hyvin kirkon järjestämään vaalikoneeseen,

        jossa kysellään kantaa esimerkiksi kysymyksellä numero 10

        "pitääkö kirkon vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevat parit" 

         Oma mielipiteeni on tässä kysymyksessä se, että pitää, koska

         kysymys on rakkaudesta jolle halutaan

        siunausta, tämä on kaikkien oikeus ja ketään ei saa syrjiä.

        Liedossa ei ole suoraan näkyvissä puoluetunnuksia, vaikkakin joistakin

         henkilöistä voidaan päätellä kunnallisten luottamustoimien vuoksi

         tämänlaatuinen suuntautuminen.

        Jotkut ehdokkaat ovat yrittäneet häivyttää joukkoonsa kuulumista

         "sitoutumaton" sanalla, ehkäpä siksi, että joissakin kysymyksissä on

         pipo enemmän tiukalla tai löysällä kuin kavereilla.

       Tiistaina 8.11. ennakkoäänestys alkaa, toivottavasti kauppiaat silloin

        laittavat Juhla-Mokan tarjoukseen, niin äänestysprosentit lähtevät 

       silläkin tavalla voimakkaaseen nousuun.

    

    

    ALUEVAALIEN TULOS LIEDOSSA 

    Aluevaalien äänestysprosentti oli valtakunnallisesti vähän alle 50 %

    ja  Liedossa äänestysprosentti oli vähän yli 52 %, joten ennustukset

   40:n äänestysprosentista eivät sentään toteutuneet.

    Tarkastelen tässä lietolaisten ehdokkaitten Liedon ääniä  löyhästi liittyen

    blogiin "Aluevaalit Liedossa" pvm 11.1.2022.

    

    Vasemmistoliiton ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti Jenni Kauppinen

   144 (kv 82), Eetu Korpisalo 70 (kv29), Teppo Reinikainen 12 ja

    Loretta Saarimaa 30 (kv 20).  Kukaan heistä ei ollut lähelläkään valintaa.

   

     Vihreitten Assi Askala 32, Hanna Ilus 63 (kv 21), Thomas Karlsson 59 (kv 14),

    Ville Savonlahti 23 (kv 37) ja Heidi Tuimala 134 (kv 130).

    

    Keskustan Minna Hallanheimo 425 (kv 157), Eliisa 36 (kv 31), Juha

    Marjomaa 176 (kv 119), Henna Takatalo 255 (kv 143) ja Arto Tikka 56 (kv 58).

    Liian monta ehdokasta, kannatus jakaantui ja Hallanheimoa ei valittu.

   

     Kristallipuolueen Zibelina Armassalo 6 (kv 16).

    

    Sosialidemokraattien keskitys onnistui, Niina Piippo 394 (kv 121) valittiin

    aluevaltuustoon.

    

    Perussuomalaisten lietolaisäänet olivat Pasi Jokinen 145 (kv 128), Mikko

    Koivumäki 108 (kv 111) ja Sari Repo 143 (kv 38).

    

    Kristillisdemokraattien äänet olivat Pauli Auramaa 3 (kv 17), Sirkku 

    Kemppainen 30 (kv 40), Jussi Kulmala 5, Jukka-Pekka Kuokkanen 261 (kv 54),

    Auli Loponen 16 (kv 35), Janne Suominen 15 (kv 27), Sakari Tapani 3 (kv 9)

    ja Päivi Tsokkinen 20 (kv 35).  Äänimääriä tarkastellessa voisi nähdä pientä

    keskittämistä Jukka-Pekka Kuokkasen hyväksi, josta tuli toinen lietolainen

    aluevaltuutettu.

   

     Kokoomusehdokkaat saivat lietolaisääniä seuraavasti, Samuel Guillaume

     71 (kv 18),    Jaakko Heininen 180 (kv 76), Auli Hänninen 365 (kv 68) ja

     Niko Lankinen 138.  Halutessaan Liedon Kokoomus olisi ehkä voinut

     saada aluevaltuutetun.

    

    Rkp:n Henrik Solin sai 22 ääntä (kv 82).

    Turun Sanomien vaaliennustuksessa 10.1.2022 oli eniten pielessä Keskutan

    luvut, pieni otanta ei tarpeeksi huomioinut maaseudun äänestäjiä.  Tulevia

    vaaleja ajatellen pitänee huomioida VKK:n kannatus, joka saattaa syödä

    kannatusta erityisesti perussuomalaisilta ja muilta oikeistopuolueilta.

    

 ALUEVAALIT LIEDOSSA

Varsinais-Suomen alueella on asetettu Aluevaaleihin 742 ehdokasta 15:sta

puolueesta tai valitsijayhdistyksestä.  Nopealla silmäyksellä voisi todeta,

että suuri osa ehdokkaista työskentelee terveydenhoidon töissä, jokusia on

myös pelastuspalvelun työntekijöitä, mutta mahtuuhan yli 700 ehdokkaan

joukkoon vaikka mitä.

Aluevaalien perusteella valitaan Aluevaltuustoon 79 päättäjää.  Vaalien 

äänestysprosenttia povataan alhaiseksi, noin 40 % tuntumaan ja koska

alueen äänestäjistä noin puolet on turkulaisia, niin voi olla että pienemmiltä

paikkakunnilta ei tule edustajaa Aluevaltuustoon.

Tarkastelen tässä lietolaisia aluevaaliehdokkaita, sulkuihin on merkitty

ehdokkaan kuntavaaleissa saatu äänimäärä, lista etenee ehdokaslistojen järjestyksessä.

Vasemmistoliitolla on neljä ehdokasta Jenni Kauppinen (82), Eetu Korpisalo (29),

Teppo Reinikainen (uusi) ja Loretta Saarimaa (20).  Tasainen joukko,

mutta Vasemmistoliiton edustajat tulleevat Turusta.

Vihreillä on viisi ehdokasta Assi Askala (uusi), Hanna Ilus (21),

Thomas Karlsson (14), Ville Savonlahti (37) ja Heidi Tuimala (130).  

Tuimalalla on kohtuulliset mahdollisuudet tulla valituksi.

Keskustan ehdokkaat ovat Minna Hallanheimo (157), Elisa Lehti (31),

Juha Marjomaa (119), Henna Takatalo (143) ja Arto Tikka (58). 

Lietolaisittain liian monta ehdokasta, joiden kannatus syö toisensa.

Kristallipuolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo (16), hänellä on

runsaasti kokemusta eri vaaleista.

Sosialidemokraattien ainoa lietolainen ehdokas on Niina Piippo (121),

jonka mahdollisuudet valintaan riippuvat keskittämisen onnistumisesta.

Perussuomalaisia ehdokkaita ovat Pasi Jokinen (128), Mikko Koivumäki (111)

ja Sari Repo (38).

Eniten lietolaisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla Pauli Auramaa (17), 

Sirkku Kemppainen (40), Jussi Kulmala (uusi), Jukka-Pekka Kuokkanen (54),

 Auli Loponen (35), Janne Suominen (27), Sakari Tapani (9) ja Päivi Tsokkinen (35). 

KD:n aikomus lienee kerätä tasaisella kannatuksella aluevaaliedustajat.

RKP:n ehdokas on Henrik Solin (82)

Kokoomuksen ehdokkaat ovat Samuel Guillaume (18 Vihreissä), 

Jaakko Heininen (76), joka on niittänyt mainetta erikoisilla Face-kirjoituksilla,

Auli Hänninen (68) ja Niko Lankinen (uusi).

Turun Sanomissa julkaistiin 10.1. gallup, jonka mukaan selkeä voittaja olisi Kokoomus.  

Jos tähän kyselyyn olisi uskomista näyttäisi siltä, että perussuomalaisista valuu

kannatusta Kokoomukseen.

Mutta kannatuskyselyn otanta oli kovin pieni noin 1000 ja aluevaaleja ei ole

ollut aikaisemmin, niin en pidä kyselyä kovinkaan luotettavana, lähinnä siksi, 

että Kokoomuksen kannatus on yläkantissa ja perussuomalaisten sekä Kepun

kannatus alakantissa.

Lopullinen kannatusmittaus alkaa keskiviikkona 12.1.2022.  Lietolaisia aluevaltuutettuja arvioin tulevan valituksi yhteensä 1 - 3 kpl.

LIETOLAISIA KUNTAVAALIEHDOKKAITA 2021

 

Kuntavaalien ehdokasasettelun jatkoaika päättyi 4.5.2021.  Liedossa

kunnanvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua, ehdokashakemuksia

jätettiin 193 kpl.

Eniten ehdokkaita hankki Kokoomus, 52 ehdokasta.  Ehdokaslistalla

kiinnittää huomiota Annina Ruottu, joka 2015 erotettiin Kokoomuksesta,

hetken päästä hän oli jo Liedon Keskustan ehdokkaana kansanedustajaksi.

2017 kuntavaalien jälkeen hänet sivuutettiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaa

valittaessa, mutta valittiin kuitenkin kepulaisena kunnanhallitukseen.  Viime

aikoina näytti tosin siltä, että Liedon Keskustalla ei ollut lainkaan edustusta

kunnanhallituksessa, sillä Ruottusta oli tullut jälleen kokoomuslainen ja 

aisapari Tomi Pohjankukka on nyt ehdokkaana perussuomalaisten listalla.

Keskustan listalla on 28 ehdokasta, hyvinkin perinteisiä kepulaisia.  Vaalien

jälkeen voidaan ehkä jo odotella, että Kepukin saisi kunnanhallitukseen

päätösvaltaista edustusta.

Vihreä liitto tuplasi ehdokasmääränsä verrattuna viime kuntavaaleihin 2017.

Ehdokasmäärä 35 lisää odotuksia lisäpaikoista, toisaalta suuri osa ehdokkaista

on varsin tuntemattomia ja vaalimenestys edellyttää tunnettavuutta.

Liedon Perussuomalaisilla on 30 ehdokasta, ei kuitenkaan muita yllätysnimiä kuin

alussamainittu Tomi Pohjankukka, jo neljännessä puoluessaan.  Persut ovat 

varsinainen äijäpuolue, ehdokkaana 4 naista ja 26 miestä.

Sosialidemokraatit hankkivat 20 ehdokasta ja Vasemmistoliitto 15 ehdokasta ja 

solmivat keskenään vaaliliiton, Liedossa näitten puolueiden ensimmäisen.

Uutta väriä puoluekarttaan on tuonut 1.4.2021 puoluerekisteriin merkitty

Kristallipuolue.  Liedossa uuden puolueen ainoa ehdokas on Zibelina Armassalo,

eläinlääkäri ja hieroja.  Zibelina Armassalolla on vankka kokemus hakemuksista

virkoihin ja toimiin.  Niinpä Zibelina Armassalo on hakenut kaupunginjohtajaksi

mm Turkuun, Saloon, Kuopioon ja Kelan pääjohtajaksi sekä moniin eläinlääkinnän 

hommiin.  Lisämeriittinä on kansanedustajaehdokkuus 2019 Savo-Karjalan 

vaalipiirissä, puolueena oli Seisemän tähden liike,tuo Paavo Väyrysen luomus,

ääniä tuli 73 kpl.

Yksinäinen ehdokas Liedossa omalta listalta tarvitsee valintaan noin 200-250 ääntä,

jos valintaa ei tule, menevät annetut äänet hukkaan.

Kristillisdemokraateilla on 11 ehdokasta.  Viime vaaleissa oli vaaliliitto

Kokoomuksen kanssa, siitä vaaliliitosta hyötyi enemmän Kokoomus, 

Riina Kolkkalan äänisaalis silloin tuki Kokoomusta, nyt KD on saanut

lisävahvistukseksi J-P Kuokkasen, sen sijaan Martti

Heikkilä siirtyi Kokoomuksen listoille, syystä jota tiedä en.

Nyt on äänestäjillä vaihtoehtoja tarkastella menneitä ja tulevaa, mikään puolue ei

Liedossa yksin pysty tekemään mitään, tarvitaan kumppaneita.

Lietolaisia kuntavaaliehdokkaita

Torstaina 4.3.2021 julkisuudessa sanottiin, että kuntavaaleja ei siirretä.  Kaksi

päivää myöhemmin lauantaina 6.3.2021 kuitenkin tuli ilmoitus, että vaalit

siirretään ja varsinainen äänestyspäivä olisi 13.6.2021.  Merkillistä poukkoilua

ja siirrosta annetut ohjeet ovat olleet osin ristiriitaisia.  Mitään lainmuutosta ei ole

vielä käsitelty, on vain puhuttu siitä, että ehdokaslistoja voisi täydentää, tämä

onkin todennäköistä, mutta ei vielä varmaa.  Liedon kunnan keskusvaali-

lautakuntaan  jätettiin ehdokashakemukset tiistaina 9.3. kello 16.00 mennessä,

joten tarkastelen niitä ehdokashakemuksia tämän hetkisten tietojen perusteella.

Kokoomus asetti 43 ehdokasta sekä uusi vaaliliittokumppani Ruotsalainen 

Kansanpuolue yhden ehdokkaan.  Nykyiset valtuutetut, poislukien Maria Eronen,

hakevat jatkoa valtuutettuna.

Vasemmistoliitto on löytänyt kaksitoista ehdokasta, joukosta puuttuu

Juha "Föli" Heikkilä. Kertaalleen luottamustoimet jo jättänyt ay-toimitsija

Timo Katajainen on löytämässä aikaa kuntapolitiikkaan, on ainakin ehdolla.

Kristillisdemokraatit olivat viime kuntavaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen

kanssa, mutta särö romanssiin taisi tulla Keskuskouluasiassa, eikä vaaliliittoa

enää syntynyt.  Nykyvaltuuston ikäpuheenjohtaja Martti Heikkilä ei ole enää 

asettunut ehdokkaaksi.

Perussuomalaiset ovat lisänneet huimasti ehdokasmääräänsä, nyt on perus-

suomalaisilla 29 ehdokasta.  Uutena perussuomalaisena on mukana myöskin 

Tomi Pohjankukka, joka ainakin vielä nykyvaltuutettuna edustaa Keskustaa,

vaihtuuko ryhmä jo seuraavassa valtuuston kokouksessa jää nähtäväksi.  

Tomi Pohjankukan politiikkaura alkoi Vihreänä, sitten Kokoomukseen, 

sieltä Keskustaan ja nyt Perussuomalaisiin.  Perussuomalaisten

ehdokaissa on 25 miestä ja 4 naista.

Keskustan nykyvaltuutetuista ei jatka Esa Mustamäki eikä Annina Ruottu.  Ruotun 

ja Pohjankukan poistuminen saattaa selkeyttää Kepun sekaisin olleita rivejä.

Vihreät ovat keränneet 29 ehdokasta, nykyvaltuutetuista jää pois Ulla Vainio,

muuten meno jatkuu entisellään, voi vielä yltyäkkin.

Sosialidemokraattien valtuutetut yrittävät jatkoon lukuunottamatta Rami Strömiä. 

Tässä vaiheessa listalla on 19 ehdokasta.

Kuten sanottu tässä on tilanne ensimmäisellä puoliajalla, muutoksia voi tulla 

ja uusia kykyjä ilmaantua, toivottavasti jo kesäkuussa ollaan tilanteessa, että

vaalit voidaan turvallisesti pitää.

Kuntavaalit Liedossa 2021, osa 2

Liedossa, kuten muissakin kunnissa pidetään kuntavaalit siten,

että varsinainen vaalipäivä on 18.4.  Kuitenkin koko Suomen korona-

tilanne ei ota laantuakseen, lähinnä kai siksi, että rokotteita ei ole

saatu maahan tarpeeksi.  Kuntavaalien siirtoa tai pitämistä alkuperäisen

aikataulun mukaan perustellaan samalla syyllä, demokratialla, kansalaisille

kun on perustuslaissa suotu vapaa ja yhtäläinen äänioikeus.

Pitäisikö vaalit sitten siirtää, koska ainakin jotkut äänioikeutetut kuntalaiset

eivät uskalla koronan pelossa äänestää?  Mielestäni kyllä, sillä vaalit

voidaan pitää aivan hyvin syksylläkin, tai silloin kun rokotekattavuus on saavutettu.

Kukaan ei erikoisesti ole myöskään ollut huolestunut vaalivirkailijoiden

koronaturvallisuudesta, vaikka vaalivirkailijoiden suojaukset ovat heikommat

kuin esim. kauppojen kassoilla.  Lakien perusteella kunnan nykyiset hallinto-

elimet hoitavat työnsä niinkauan kuin uudet on valittu.

Turun Tienoossa ja Turun Sanomissa on viime päivinä kyselty puolueiden

ehdokashankintatilannetta sekä tavoitetta valtuustopaikoista.  Kaikki lietolaiset

puolueet tavoittelevat lisäpaikkoja, suhteellisesti eniten perussuomalaiset,

joilla nykyisin on kolme valtuutettua, nyt tavoitellaan seitsemää.  Parhaiten vaali-

menestystä saavutetaan listoilla, joissa on lukumääräisesti paljon ehdokkaita,

tietenkin ehdokaslaatukin on hyväksi.

Aavistelen kuitenkin jo nyt, että tulevissa Liedon kuntavaaleissa, tulee 

tapahtumaan merkittäviä muutoksia ja poliittinen suunta Liedossa

tulee muuttumaan, mutta äänestäjäthän sen päättää.

 

 VANHAN KOULUN MIES HALUAA UUDEN KOULUN

Liedon Keskuskoulu on valmistunut 1966 ja sitä on laajennettu

pariinkin otteeseen 1972 sekä 2000-luvun alussa.  Liedon Keskuskoulun

ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi ja Kauko Reima.  Samojen arkkitehtien

suunnittelema Kastun koulu valmistui 1970 ja purettiin 2016 sekä

Pernon koulu valmistui 1963 ja purettiin syksyllä 2020.  Purkamisen

syynä oli molemmissa kouluissa sisäilmaongelmat.

Tämän kesän aikana on tehty perusteellisia tutkimuksia sisäilmaongelmien

laajuudesta sekä koulutilojen kunnosta.

Tutkimuksissa on todettu monia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä,

kuten rakenteiden epätiiveys, paikalliset kosteus- ja mikrobivauriot, 

ilmanvaihdon puutteet, mineraalivillakuidut sekä muut rakenteissa 

olevat epäpuhtaudet.  Erityinen riskirakenne on eritoten lattiarakenteissa

ja muuallakin piilevänä olevat bitumieristeet, jotka sisältävät PAH-yhdisteitä

eli karsinogeenisiä aineita, näitten määrä on suuri ja ne ovat kalliisti 

poistettavia.

Tutkimustulosten perusteella on täysin selvää, että talossa on vaikeat

sisäilmaongelmat, eikä siellä työskentely ole enää turvallista.

Kunnan päätöksentekijät, viimekädessä kunnanvaltuusto, päättää

kokouksessaan 14.12.2020 lähinnä siitä, ryhdytäänkö korjaustöihin

vai rakennetaanko uudet tilat.

Vaihtoehdoista on tehty viisi eri kustannusarviota.  Kustannusarviot

on kuitenkin laadittu niillä tiedoilla joita nyt on, eli mitään varsinaisia

korjaussuunnitelmia ei ole olemassa, vaan kustannusarviot perustuvat

tilojen hankesuunnitelmaan ja kohteen laajuustietoihin.

Uuden koulun rakentamiskustannukset pystytään arvioimaan

melko tarkkaan, sillä vastaavia koulurakennuksia rakennetaan

varsin runsaasti lähiseuduillakin, sensijaan korjaustyön kustannuksia

ei pystytä arvioimaan, koska ei ole mitään suunnitelmia.

Kenenkään (kunnanvaltuutetun) ei pidä luulla, että korjaus tulisi

halvemmaksi, kuin uudisrakentaminen.  Kokonaistaloudellisesti

on edullisinta rakentaa uusi koulu.

Kunnanvaltuutettuna ja jonkinlaisena rakennuskustannusten asian-

tuntijana (43 vuotta) kannatan uutta koulua, samassa yhteydessä 

pajarakennus voidaan korjata, koska se on erillinen rakennus, ja

viereisessä rivitalossa olevat erityisopetustilat voivat vielä rakennus-

ajan olla käytössä, mutta uuteen rakennukseen tehdään erityisopetuksen

sekä musiikinopetuksen vaatimat tilat.

Järkevällä suunnittelulla ei tarvitse tilojen laajuutta ja kustannuksia

merkittävästi kasvattaa.

 KUNTAVAALIT LIEDOSSA  2021

Liedossa, kuten muissakin kunnissa, pidetään kuntavaalit

huhtikuussa 2021 tai voi myös olla, että ei pidetä, jos

Koronan vuoksi joudutaan vaaleja siirtämään eteenpäin.

Liedon valtuustoon 2017 vaaleissa valittiin 43 valtuutettua.

Vaalin tulos oli seuraava:

Kok  13 paikkaa

KD 3 paikkaa (vaaliliitto kok kanssa)

Kepu 8 paikkaa

SDP 7 paikkaa

Vihr 5 paikkaa

Vas  4 paikkaa

PS  3 paikkaa

Tilastollisesti vaalin tulosta "vääristivät" Anne-Mari Virolainen, joka

suosittuna kansanedustajana veti perässään valtuustoon 2-3 kokoomuslaista

sekä Riina Kolkkalan äänisaalis, nyt sitoutumattomana KD:na

(ennen Kepu), 558 ääntä.

Vaalikauden aikana Heidi Tuimala loikkasi Kokoomuksesta Vihreisiin

ja lähes paluupostissa Birgitta Ristolainen Vihreistä Kokoomukseen,

joten paikkaluku lopulta säilyi samana.

Kuntavaaleissa auttaa menestymään, jos saa paljon ehdokkaita, mitä

enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä.  Ehdokkaiden tunnettavuuskin 

lisää ääniä ja siksipä Kokoomuksellekin saattaa tulla pieniä vaikeuksia

kun Anne-Mari Virolainen muutti Kaarinaan.

Mielenkiintoinen on Liedon Keskustan tilanne, jo ainakin neljä vuotta

kestänyt hajaannus näyttää edelleen jatkuvan. Nyt yritetään ryhmittyä

Henna Takatalon taakse ja vaikuttaa siltä, että aikaisempi airut 

Annina Ruottu on  jo hylätty, tämä selvisi viimeistään eduskuntavaalien

2019 ehdokasasettelussa, jolloin Liedosta Kepu asetti kaksi ehdokasta

eduskuntaan.

Liedon Vihreät on käynyt kuntavaalikampanjaa jo keväästä asti, 

kantavatko jatkuvat äänestysesitykset ja eriävät mielipiteet 

hedelmää, jää nähtäväksi, yhteisiä asioita pitäisi kuitenkin 

yhdessä hoitaa.

Taistelu äänestäjien suosiosta alkaa todenteolla, kun Keskuskoulu-

asia on saatu päätettyä.

KESTÄÄKÖ SIIVET?

Maanantaina 19.10. Liedon kunnanhallitus käsittelee mm Liedon Keskuskoulun

tilannetta, sekä lähinnä sitä, että Keskuskoulun hankeryhmälle annetaan lisäaikaa

tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä.  Kokonaan uuden koulurakennuksen

kustannusarvio on selvillä, mutta korjaustöiden kustannusarvio ei vielä ole valmis. 

On kuitenkin turha luulla, että peruskorjaaminen olisi halvempaa kuin uuden

rakentaminen, mutta  jo nykytilannekkin vaatii merkittäviä hätäkorjauksia, 

sillä tämänhetkinenkin tilanne on vaikea.  Palaan asiaan kun hankeryhmän työ 

on täysin valmis ja asiakokonaisuus on päätöksenteossa.

Vihjeenä kannastani voin sanoa, että vastaavassa tilanteessa on rakennettu uudet

koulurakennukset, tai vaikkapa monitoimitilat, esim. Pöytyällä, Perniössä, 

Kaarinassa, Somerolla ja Turussa sekä varsin monella muulla paikkakunnalla 

ympäri Suomen.  Kaikki vanhat koulurakennukset, yleensä 1960- ja 1970-luvulla

valmistuneet, on purettu.

Samanaikaisesti Liedossa, kuten muissakin kunnissa, valmistellaan talousarviota

ensi vuodelle ja taloussuunnitelmia vähän pitemmälle.  Liedossa talousarvion teko

on todella vaikeaa, sillä pitäisi jotenkin paikata noin 5 miljoonan euron vaje.  

Keinoina on esitetty mm koko henkilökunnan lomautusta ja lomautusten vaatimat

YT-neuvottelut ovat jo alkamassa.  Lisäksi on esitetty kikkailua Sotessa, mutta

taitaa sekin epäonnistua, koska hallituksen uudessa esityksessä on tukittu

porsaanreikiä lähinnä yksityistämisen suuntaan.

Torstain 15.10 Turun Sanomissa oli uutisointia veronkorotushankkeista Kaarinassa

ja Raisiossa, jossa paikalliset poliitikot, jopa kokoomuslaiset, olisivat taipumassa 

veroprosentin nostoon.  Liedossa tämä tulee myös väistämättä eteen, sillä vaje on

niin suuri, että kaikki keinot on käytettävä.

Yleisesti ottaen on Liedon veroprosentin oltava samaa luokkaa kuin muilla Turun

seudun kehyskunnilla, ei merkittävästi korkeampi.

Ennen kuin talousarvio ja taloussuunnitelmat on tehty, eivät vastuulliset poliittiset

ryhmät Liedossa voi kovin hyvällä omatunnolla aloittaa kuntavaalikamppailua, 

tietysti voi mennä muiden selän taakse ja jättää kipeät päätökset muiden

tehtäväksi ja kertoa vaalien alla mitä olisi pitänyt tehdä.

Mielipiteeni koski siis vastuullisia poliittisia ryhmiä.

Sortuuko Liedon lato?

 Liedossa, kuten muissakin kunnissa työstetään talousarviota ensi vuodelle ja osin vähän pidemmällekin. Lähes kaikissa kunnissa ja eritoten Liedossa on rahat lopussa ja menoja on tiedossa miljoonakaupalla enemmän kuin on tuloja, eikä siinä vielä kaikki. Korona-virus on aiheuttanut tähän mennessä lisämenoja yli 500 000 euroa.

Liedon kunnan talous pitää saada tasapainoon, muuten tulee pakkoliitos tai muu pankrotti.

Tasapainottamisen keinoja voisivat olla tulojen lisääminen veroprosentin nostolla (nyt 19,50), kunnallisten maksujen korotuksella, palvelujen karsimisella ja esimerkiksi omaisuuden myynti (jos on myytävää) jne. Toisaalta voitaisiin yrittää pienentää kuluja tehostamalla toimintatapoja, hankintojen kilpailuttamisella ja hankkimalla toimivia tietokoneohjelmia. Lieto on hakenut myös harkinnanvaraista avustusta 2 milj. euroa ja muitakin valtion apuja odotellaan, mutta niihin ei voi mitenkään tuudittautua. Kaikkiin tasapainotuskeinoihin liittyy ongelmia, eikä voi olla varmaa, että ne kohdistuvat tasapuolisesti kuntalaisiin.

Näitä nyt miettivät lietolaiset puolueet ja kunnantalon väki, kuntalaisten kannalta olisi parasta, että päätökset tehtäisiin yhdessä ja yksimielisesti, toinen toistamme tukien.

Liitän tähän kuvan Liedon Vintalatiellä olevasta ladosta, joka nykykunnossaan kuvaa Liedon kunnan taloudellista tilannetta. Lato pysyi pystyssä vielä Aila-myrskyn jälkeekin, mutta lujille se otti.

Matti Metsistö, SDP:n valtuustoryhmän pj

Tulos tai ulos

Juha Sipilä jätti hallituksen eronpyynnön perjantaina TP Niinistölle.
Tämä taisi tapahtua niin, ettei Juha Sipilä neuvotellut edes
hallituskumppaneittensa kanssa, Suomi on ihmeellinen maa,
hallituksenkin voi kaataa omalla päätöksellä, kas kun ei tekstiviestillä.

Sipilän motto "tulos tai ulos" tuli Sipilän itsensä mieleen varsin myöhään,
koska vaaleihin on vain viisi viikkoa.  Näyttää siltä, että kysymyksessä olikin
epätoivoinen kikka, yritys pitää Kepun kannatus edes 15 prosentin tasolla.

Jos Juha Sipilä olisi ollut ryhdikäs poliitikko, olisi eronpyyntö pitänyt
jättää jo silloin, kun perussuomalaiset hajoitettiin.  Tulos tai ulos mies osti
lisäaikaa tarjoamalla ylisuuren määrän ministeripaikkoja Sinisille, jotka
mielihyvin tarttuivat tarjoukseen.

Jos hallitus olisi kaatunut kesällä 2017, oltaisiin sote-asiassa jo lähes kaksi vuotta
edellä nykytilannetta, nyt keräillään vehkeitä laitataklauksen jälkeen.

Liedon kunnallispolitiikassakin keräillään voimia tiukan talouskurin
alla.  Yksi merkittävä poliittinen siirtymäkin on tapahtunut, Vihreistä
Birgitta Ristolainen siirtyi Kokoomukseen, joten vaalin jälkeinen
valtuutettujen määrä on palautunut kuntavaalin tuloksen mukaiseksi.

Hivenen ihmetyttää, miksei paikallislehti Turun Tienoo ole asiaa
mitenkään uutisoinut, vaikka aiemmat loikat  suuntaan jos toiseenkin
on selvitelty hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Eduskuntavaalitaisto alkaa pikku hiljaa todenteolla ja palataan
Varsinais-Suomen asetelmiin lähiaikoina.

Liedossa tarvitaan vastuullista päätöksentekoa

Vuosi 2018 on lopuillaan ja Liedon kunnanvaltuuston viimeinen kokous
oli 17.12.  Kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin ensi vuoden
talousarviosta ja kahdesta Vihreiden aloitteesta, yhdessä nämä
johtivat viiteen äänestykseen, jolloin kaikki muutosesitykset
kaatuivat selvin numeroin äänestyksissä.

Valtuuston jarruketju, Vihreät, jätti hävittyään aloitteistaan käydyn
äänestyksen vielä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan
merkittäväksi.  Tämä oli kylläkin jo liioittelua, sillä äänestysten
tulokset olivat jo täysin selviä.  Asia sinänsä voisi olla pohtimisen arvoinen
pitkällä aikavälillä, mutta Liedon kunnan taloustilanne juuri tällä
hetkellä ei kestä menolisäyksiä, näissä ehdotuksissa niitä olisi
tullut lisää noin 500.000 €/vuosi.

Talousarvio saatiin kuitenkin hyväksytyksi eikä veroprosentteja korotettu.
Ensi vuonna talousarviota varten olisi heti lyötävä kaikki kortit pöytään eikä
yritettävä viime hetken iltalypsyjä, tämä koskee myös Vihreitä.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, joitten läheisyydestä saatiin
kunnanvaltuuston kokouksessakin jo viitteitä.  Kokoomuksen lista on
täynnä ja lietolaisena ehdokkaana on Anne-Mari Virolainen, hänen
valintansa lienee jo varmaa.

Sosialidemokraattien ehdokkaatkin ovat jo selvillä, joukossa
ei ole lietolaisia.

Keskustan listoilla on kaksikin lietolaista; Annina Ruottu ja Henna
Takatalo.  Annina Ruottu on myös Eurovaaliehdokas, tässä
vaalissa uskoisin hänellä olevan paremmat menestysmahdollisuudet
kuin eduskuntavaaleissa.  Kaksi Eduskuntavaali- ehdokasta samasta pitäjästä
syö molempien kannatusta.

Vasemmistoliiton ehdokas on Matti Föhr, jonka kohtaloksi tullee
vielä kerätä kokemusta.

Aiemmissa kirjoituksissani tarkastelin KD + PS:n vaaliliittoa, joka
KD:n hölmöilyjen jälkeen näyttää vahvistavan perussuomalaisia.
Nähtäväksi jää pystyykö marttilalainen  Lauri Heikkilä uudestaan
nousemaan kansanedustajaksi, lähellä se on.

Vihreitten lietolainen ehdokas on Ville Savonlahti, joka on ensikertalainen
eduskuntavaaleissa, aiempaa kokemusta vaaleista on Liedon kunnanvaaleista
jossa tuli 61 ääntä.  Ville Savonlahden nimissä on jo kirjoiteltu paikallislehtiin
ja myös Turun Sanomien yleisönosastolla on ollut hänen kirjoituksiaan.

Viimeisenä ja kaikkein vähäisempänä on Sininen Tulevaisuus julkaissut
Varsinais-Suomen vaalipiiriin kolme ehdokasta, joista yksi on ex-lietolainen,
ex- oululainen ja ex-aurinkorannikkolainen Mira Katajamäki.  Mira Katajamäki
oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissakin, silloin perussuomalaisena, ohitti
silloin toki toisen lietolaisen Persu-ehdokkaan Juhani Pilpolan selkeästi.

Vuoden vaihtuessa taisto alkaa tositeolla ja äänestäjällä riittää ystäviä.

Eduskuntavaalit lietolaisesta näkökulmasta

Valtaosa ensikevään eduskuntavaaliehdokkaista on jo Varsinais-Suomessakin
nimetty.  Isoista puolueista Keskustapuolue ei vielä
ole tehnyt virallista valintaa.

Lietolainen ministeri Anne-Mari Virolainen on ehdokkaana
uudelle kaudelle ja jännitystä riittää vain siitä, pystyykö hän
ohittamaan äänimäärässä Petteri Orpon.  Sosialidemokraateilla ei ole
lietolaista ehdokasta, mutta muuten hyviä ehdokkaita kaikki tyynni.

Mielenkiintoinen kuvio on perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. 
Varsinais-Suomen perussuomalaiset ohjattiin vaaliliittoon pääkallon
paikalta Helsingistä.  Liedossa pidetyssä piirikokouksessa epäiltiin
piirin puheenjohtajan Vilhelm Junnilan pelanneen omaan
pussiin sopimuksia tehtäessä ja kokous oli muutenkin tiettävästi sähköinen.
Samaisessa kokouksessa täytettiin Persujen neljä ehdokaspaikkaa
äänestämällä.  Ensimmäisenä rannalle jäi lietolaisten Juhani Pilpola, oka tosin viime eduskuntavaaleissa keräsi ainoastaan vähän yli 600 ääntä. 
Vaaliliittokumppani kristillisten toimia täytyy hivenen ihmetellä,
vaaliliiton julkistamisen jälkeen nimettiin ehdokkaaksi Annemari
Kiekara ja kaksi muuta ehdokasta jätettiin siinä vaiheessa nimeämättä,
jolloin ulkopuolisille jäi kuva siitä, että Kiekara on pääehdokas,
se jolle äänet keskitetään.  Muutama viikko myöhemmin nimettiin
äänestyksen jälkeen kärkiehdokkaaksi Pertti Vallittu Salosta. 
Kärkiehdokkuus tarkoittaa sitä, että tuki ja varat käytetään
Vallitun hyväksi, Kiekara ja vielä tuntematon kolmas ehdokas
ovat täyte-ehdokkaita.
Suomalainen äänestäjä, riippumatta siitä mitä puoluetta kannattaa,
ei tykkää ylhäältä tulevasta ohjailusta.  Voisi ennustaa, että
Kiekara ja Vallittu syövät toisensa ja Kristillisdemokraateille ei tule
yhtään kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.
Perussuomalaiset ja Vilhelm Junnila varmaakin kiittelevät kristillisten
heikkoa pelisilmää.

Vasemmistoliitolla on lietolainen ehdokas Matti Föhr, joka ensimmäistä
kertaa ehdokkaana lähinnä keräilee kokemusta.

Samoin kokemuksia tulee keräämääån Vihreiden pokeriammattilainen
Ville Savonlahti, jolle tuskin käsiin tulee reeti-kortteja.

Keskusta ei siis vielä virallisesti ole julkaissut ehdokkaitaan, mutta listoilla
lienee lietolaiset Annina Ruottu ja Henna Takatalo, tämäkin asetelma syö
ääniä erityisesti Annina Ruottulta, joka viime vaaleissa oli yllättäjä hyvällä
äänimäärällään.

Vaalit ovat noin puolen vuoden päästä huhtikuussa, joten vielä voi tapahtua
monenlaisiakin yllätyskuvioita.

Vaalikuumetta Liedossa

Otsikko on ehkä vähän ennenaikainen, sillä vielä ei voine
puhua kuumeesta, vaan paremminkin lämmönnoususta.

Tarkastellaan ensiksi ensi kevään eduskuntavaalien tilannetta.
Varsinais-Suomen vaalipiirissä saa ehdokkaita asettavat ryhmittymät,
yleensä puolueet, asettaa 17 ehdokasta, ehdokkaat voivat olla periaatteessa
mistä päin Suomea tahansa, vaikkakin yleensä täytetään listat paikallisilla
kyvyillä.

Kokoomus on nimennyt vaaleihin jo 16 ehdokasta, yksi paikka on jätetty vielä
auki, mahdollisesti jotakuta julkkisehdokasta varten, joka keräisi paljon ääniä,
muttei liikaa, sillä silloin voisi joku nykyinen tippua eduskunnasta.

Perussuomalaiset pakotettiin puolueen määräyksellä vaaliliittoon
Kristillisdemokraattien kanssa.  Liitto on molemmille osapuolille
hieman hankala, koska perussuomalaisilla olisi ollut runsaasti
halukkaita ehdokaslistalle ja nyt kolme paikkaa joudutaan antamaan
KD-ehdokkaille.  KD:n pulma on se, että tällä hetkellä on ehdokkaaksi
nimetty Annemari Kiakara, joka lienee se pääehdokas, lisäksi pitäisi
löytää täytteeksi kaksi "nobody"ehdokasta, jotta ankara äänten keskittäminen
voisi onnistua.  Ilman onnistunutta keskitystä ei eduskuntaan mene
kristillisdemokraattia ja äänet hyödyttävät ainoastaan perussuomalaisia.

Muut puolueet ovat ehdokasasetteluissa vielä vaiheessa, listoja ei vielä
ole isommin julkaistu tai ei ole haluttu julkaista, luulisin, että viimeistään
marraskuussa alkavat nimet olla selvillä.

Tulevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin jo lisänneet ehdokkaiksi aikovien
aktiivisuutta, erityisesti paikallislehdissä, jälleen saamme lukea kuinka
asiat tulisi hoitaa parhain päin...

Eduskuntavaaleista Liedon seurakuntavaaleihin.  Liedossa on neljä
valitsijayhdistystä asettanut yhteensä 67 ehdokasta.  Itse olen ehdokkaana
"Meidän tulevaisuus" ryhmässä, jossa on ehdokkaina pääasiassa Sosiali-
demokraattien ja Kokoomuksen kannattajia, mutta seurakuntavaaleissa
ei poliittisella suuntauksella ole isompaa merkistystä, arvot ja ihmisyys
ratkaisevat.

Ennakkoäänestykseen on tällä kertaa Liedossa panostettu, ennakkoäänestykseen
on valjastettu äänestysauto ja äänestäminen on mahdollista kauppamatkoilla,
toreilla ja turuilla. 

Ennakkoäänestys alkaa Ruotsalaisuuden päivänä tiistaina 6.11. ja päättyy
lauantaina 10.11.  Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 18.11. Liedon
ja Tarvasjoen kirkoissa, jolloin voi äänestää vain oman seurakunnan
ja äänestysalueen äänestyspaikassa.

Leimukalliolla 1970-luvulla

Jokioisten VPK rakensi 1960-luvun puolivälissä tanssilavan Pellilään lähelle
valtatie 10:ntä.  Aiemmin VPK:n tanssilava oli ollut Palokunnan kentällä
tehtaan asuntoalueen Seppäinmäen kyljessä, kun ensimmäiset elinvuoteni
asuin Seppäinmäellä, voin siis sanoa, että sain tuntumaa viihdemaailmaan jo alle
kansakouluikäisenä.

Aluksi olin Leimukalliolla lipunmyyjänä, lipunmyyjät toimivat parittain ja
kaveri saattoi vaihtuakkin, mutta useimmiten parinani oli Rainer Seutu.
Lipunmyynnissä meni kaksi kesää, kunnes täytettyäni 20 vuotta siirryin
järjestysmieheksi.  Järjestysmieshuki iski joka toinen viikonloppu ja
hommasta maksettiin korvausta 40 markkaa / ilta.  Järjestysmiehiä oli tanssi-
iltana vähintään 10 miestä+ esimies, joka minun aikanani oli ensin Eino Leino
ja sitten Kalle O. Leino.  Järjestysmiesparinani oli Markku Leino, Koetuksen
kakkoskoppari ja kärkietenijä.

Leimukallion suosituimmat esiintyjät, jotka vetivät koko paikan tupaten täyteen,
olivat Henry Theel ja Erkki Junkkarinen.  Theelin tai Junkkarisen esiintyessä
jouduttiin lopettamaan lipunmyynti kesken illan, sillä Leimulle ei voitu
ottaa enempää kuin 1700 lipunostajaa.

Muita suosittuja esiintyjiä olivat mm Jarkko Lehti ja Vuosikerta 70, Hariolax Raumalta,
Fredi ja Mustat Enkelit, tämän yhtyeen basistina toimi Jokioisten oma poika,
Matti Ågren, Markku Aro ja Jussi Raittinen, heinäkuisissa palonkunnan omissa juhlissa
olivat esiintyjinä  ainakin Eemeli ja Tapio Rautavaara
Voi sanoa, että esiintyjäkaarti oli Suomen huipulta.
1970-luvun tanssilavabuumi takoi rahaa palokunnalle ja kalustoa saatiin
uusittua ja lavakin maksettua, ennenkuin buumi loppui ja suuret ikäluokat siirtyivät
ravintoloihin.  Lopulta joskus 1980-luvun lopussa toiminta loppui ja
lava hiljeni, samoin kävi aika monelle muullekin lavalle.

Aika entinen ei koskaan enää palaa...

Mikkelin markkinat Liedossa 2018

Huomenna sunnuntaina pidetään Liedossa perinteiset Mikkelin markkinat. 

Liedon keskustan mittavien rakennustöiden vuoksi markkinapaikka on

hieman siirtynyt ja on nyt ns. Kauppapihan maisemissa.  Markkinoille 

soluttautuu myös merkittävä määrä politiikan helppoheikkejä (ja -helmiä).  

Niinpä lähes jokainen puolue lähettää paikalle nykyisiä kansanedustajia

ja sellaiseksi pyrkiviä, mielessä siintelee jo kevään eduskuntavaalit.

Edelliset eduskuntavaalit pidettiin keväällä 2015.  Lietolaisia ehdokkaita

olivat Anne-Mari Virolainen (7169 ääntä), Annina Ruottu (2772), 

Mira Katajamäki (1088), Minna Ylikännö (941) Juhani Pilpola (679) ja 

Merja Hermonen (826), näistä valituksi tuli ainoastaan Anne-Mari Virolainen.

Viime aikoina on lehdissä kerrottu jo monesta kansanedustajaehdokkaasta,

vaikka joidenkin kohdalla on kyse vasta ehdokasehdokkuudesta,

puolueilla on erilaisia käytäntöjä ehdokkaaksi nimeämisessä,

voi olla jäsenäänestys tai puolueen piirijärjestö nimeää ehdokkaat jne.  

Sinisten ehdokkaaksi päässee, kun vain ilmottautuu, eikä ole vajaavaltainen.

Anne-Mari Virolaisen valinta seuraavaankin eduskuntaan on jo lähes varma,

vaikka en monessa asiassa ole hänen kanssaan samaa mieltä, 

on minun ihailtava hänen työteliäisyyttään ja esiintymiskykyään.

Annina Ruottun viime vaalien äänimäärä oli varsin hyvä, ottaen huomioon,

että hänestä tuli kepulainen vasta vaalikeväänä.  Jos Liedosta tulee muita 

kepulaisia ehdokkaaksi, voisi olettaa, että Annina Ruottun äänimäärä

tulee laskemaan.

Viime vaalien aikaan perussuomalaiset eivät vielä olleet virallisesti 

hajonneet, silti Liedosta asetettiin kaksikin ehdokasta; Juhani Pilpola ja

Mira Katajamäki.  Pilpola jäi Persuihin, mutta Katajamäki loikki Sinisiin.  

Mira Katajamäen kerrottiin jo asettuvan nytkin eduskuntavaaliehdokkaaksi,

mutta hiljattain Facebookissa hän ilmoitti, että ei ole ehdokkaana,

koska jälleen kerran opiskelee uutta ammattia.

Sosialidemokraattien kansanedustajaksi Turun ulkopuolelta on vaikea tulla,

turkulaisten lisäksi se voi onnistua ehkä salolaiselle tai raisiolaiselle,

koska siellä on perinteisesti vahva kannatus demareille.

Merja Hermosen äänimäärä oli oikeastaan varsin hyvä, ottaen huomioon

vaalibudjetin ja tehdyt uhraukset.  Mikäli Liedosta tulee Vihreä edustajaehdokas

on hänellä kova työ lyödä Hermosen äänimäärä.

Markkinoilla on myös meitä kuntapolitiikkoja ja seurakuntavaaliehdokkaita,

toivotaan aurinkoista ilmaa.  Muistakaa ostaa Lionsien arpoja, viime syksynä

ostin kaksi arpaa, joista toisella tuli Jopo-polkupyörä